Aihealue: filmikamerasta skannatut kuvat, tasoskannerit, digikamerat, resoluutio, suurennokset
Kun väitetään että pitäisi olla vähintään 4 megapikselin digikamera jotta saisi kelvollisia A4-suurennoksia, samoin jotkut väittävät että kun skannerilla skannaa kymppikuvan niin pitäisi resoluutiona käyttää 600 dpi jotta taas saisi kunnon A4-suurennoksen.
Itse tein testin, lähetin erääseen kuvapalveluun A4-suurennokseksi paperille teetettäväksi 1,6 Mpikselin kuvan, siis sellaisen normaalin 1536 x 1024 kuvan jonka kuvalabra oli aiemmin filmin kehityksen yhteydessä skannannut rompulle, siis megapikseleitä juuri nuo 1,6 (itselläni ei HUOM! vielä ole kunnon digikameraa, vain noita vga-kameroita). Kun sain tänään ne suurennokset kotiini, en huomannut millään ilveellä eroa esim. tarkkuudessa verrattaessa sitä aiemmin jo ko. filmistä teetettyyn kymppikuvaan, eli sen perusteella voisi päätellä hyvinkin että jopa tuolla 1536 x 1024 resoluutiolla saisi hyvälaatuisia A4-suurennoksia. Kuvalabrathan käyttävät oikeaa valokuvapaperia joka valotetaan laservalotustekniikalla ja sen jälkeen paperi kehitetään (tai pitäiskö sanoa että vedostetaan) kuten mikä tahansa valokuvapaperi, siitä johtuen tarkkuuskin on eri luokkaa kuin kotitulostimissa.
Lisäksi kun ottaa huomioon sen että mitä enemmän pikseleitä digikamerassa on, sitä suurempi olisi oltava myös kennon koko, näinhän ei kuitenkaan usein kotikameroissa ole, siitä syntyy kohinaa. Tästä ja ko. testistä johtopäätöksenä väittäisin että kotikameroissa ei tarvittaisikaan enempää kuin 3,2 Mpikseliä vaikka suurennoksia tekisikin vaikka monet aivan muuta väittävätkin. Samasta syystä myöskään skannerilla ei välttämättä tarvitsisi skannata kuvaa sillä suuremmalla resoluutiolla, luulenpa että hyvää suurennosjälkeä syntyy ihan perusresoluutiolla 300 dpi skannatusta kuvasta.
Kun väitetään että pitäisi olla vähintään 4 megapikselin digikamera jotta saisi kelvollisia A4-suurennoksia, samoin jotkut väittävät että kun skannerilla skannaa kymppikuvan niin pitäisi resoluutiona käyttää 600 dpi jotta taas saisi kunnon A4-suurennoksen.
Itse tein testin, lähetin erääseen kuvapalveluun A4-suurennokseksi paperille teetettäväksi 1,6 Mpikselin kuvan, siis sellaisen normaalin 1536 x 1024 kuvan jonka kuvalabra oli aiemmin filmin kehityksen yhteydessä skannannut rompulle, siis megapikseleitä juuri nuo 1,6 (itselläni ei HUOM! vielä ole kunnon digikameraa, vain noita vga-kameroita). Kun sain tänään ne suurennokset kotiini, en huomannut millään ilveellä eroa esim. tarkkuudessa verrattaessa sitä aiemmin jo ko. filmistä teetettyyn kymppikuvaan, eli sen perusteella voisi päätellä hyvinkin että jopa tuolla 1536 x 1024 resoluutiolla saisi hyvälaatuisia A4-suurennoksia. Kuvalabrathan käyttävät oikeaa valokuvapaperia joka valotetaan laservalotustekniikalla ja sen jälkeen paperi kehitetään (tai pitäiskö sanoa että vedostetaan) kuten mikä tahansa valokuvapaperi, siitä johtuen tarkkuuskin on eri luokkaa kuin kotitulostimissa.
Lisäksi kun ottaa huomioon sen että mitä enemmän pikseleitä digikamerassa on, sitä suurempi olisi oltava myös kennon koko, näinhän ei kuitenkaan usein kotikameroissa ole, siitä syntyy kohinaa. Tästä ja ko. testistä johtopäätöksenä väittäisin että kotikameroissa ei tarvittaisikaan enempää kuin 3,2 Mpikseliä vaikka suurennoksia tekisikin vaikka monet aivan muuta väittävätkin. Samasta syystä myöskään skannerilla ei välttämättä tarvitsisi skannata kuvaa sillä suuremmalla resoluutiolla, luulenpa että hyvää suurennosjälkeä syntyy ihan perusresoluutiolla 300 dpi skannatusta kuvasta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
...kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.
1) Riittävä resoluutio riippuu kuvasta. Jos otat kuvan pilvettömästä taivaasta, niin syntyyhän siitä isokin suurennos, kun kuvassa ei ole yksityiskohtia, jotka paljastaisivat puutteellisen resoluution. Puut ja ruohikko ovat yleensä niitä paikkoja, joista liian pienen resoluution bongaa.
2) Sinulla ei ollut vertailukohtaa. Kokeile seuraavaksi teettää kaksi kymppikuvaa; toinen suoraan siitä 1536*1024 pikselin kuvasta ja toinen 50 % kokoon skaalatusta eli 768*512 kokoisesta kuvasta. Ensinmainitun kuvan resoluutio on noin 100 pikseliä sentille (erinomainen) ja jälkimmäisen sama kuin A4 vedoksen.
Tarvitset kyllä testiin hyvälaatuisen originaalin, jota kuvalabrojen skannaukset eivät välttämättä ole. Myöskään kaikki tulostuspalvelut eivät kykene 100 pikseliä/cm -tarkkuuteen. Mikään hirveä ongelma tämä ei ole, koska jo 80 pikseliä/cm riittää hyvin normaaleilla katseluetäisyyksillä. Tähän muuten pystyvät kunnolliset mustesuihkutkin.
ihminen pystyy juuri ja juuri erottamaan viisi erillistä viivaa millimetrille (50 linjaa/cm). Tappisolun koko keskellä silmää on 0,001 mm.
Olisi parempi puhua viivapareista, koska aina välillä joku haluaa laskea myös niiden mustien viivojen väliin jäävän tyhjän tilan/valkoisen taustankin viivaksi. Viivapari on myös siinä mielessä järkevämpi käsite, että yhden viivan (viivaparin) esittämiseen tarvitaan (vähintään) kaksi pikseliriviä, musta ja valkoinen. Niinpä 50 viiva(pari)a/cm = 100 pikseliä/cm = 254 pikseliä/tuuma.
Ja tämäkin toteutuu vain 25 cm katseluetäisyydeltä, joten vieläkin pienempiä yksityiskohtia on mahdollista erottaa ilman apuvälineitä. Toisaalta kuvia yleensä katsellaan vähän kauempaa, esim. 40 cm etäisyydeltä riittää 63 pikseliä/cm eli 160 ppi.
Sitten on vielä koulukunta, jonka mukaan kuvaa pitää tarkastella kuvan lävistäjän etäisyydeltä. Esim. 20x15 cm kuvaa pitäisi katsella 25 cm päästä. Tästä voidaankin laskea "yleispätevä" resoluutio, joka riittää (tätä sääntöä noudatettaessa) vaikka seinän kokoisiin julisteisiin: 20 cm x 100 pikseliä/cm = 2000 pikseliä vaakasuuntaan ja 1500 pystysuuntaan -> kolme megapikseliä. käytännössä taitaa kuitenkin olla niin, että pieniä kuvia (kymppikuvat ym.) katsellaan vähän kauempaa kuin 18 cm päästä ja A0 -kokoisia lähempää kuin 1,5 metrin päästä.
Jippiin ja tämän foorumin lukijat ovat samoja, saat samat vastaukset molemilta foorumeilta. Usein porukat ärsyyntyvät nähdessään samat kysymykset joka paikassa, tämä kirvottaa sitten aika kärkästä tekstiä, kysyjää ei siinä kohtaan arvosteta.
Ja miksi se ketään ärsyttää jos saman tekstin laittaa kummallekin foorumille? Täytyy olla suoraan sanottuna aika alhainen ärsytyskynnys ihmisellä jos moisesta ärsyyntyy. Erilaiset provot sen sijaan eri juttu kokonaan, niillähän onkin tarkoitus ärsyttää. Tuolla aloituksellani taas ei ole tarkoitus ärsyttää, vaan herättää ihan vakavaa keskustelua aiheesta.
Kun tuo aihe oikeasta resoluutiosta kuitenkin askarruttaa yhtä sun toista, ellet ole jo sattunut huomaamaan. Toisaalle tällä Valokuvaus-palstalla, eri osastolla tosin, jos kurkkaat niin huomaat monia kysymyksiä resoluutiosta, mm. skannerien resoluutiosta kysellään jne. joten on ihan aiheellistakin herättää keskustelua asiasta.
esim 2mpix = 1200x1600 = 10x13cm (300dbi) tai 20x27cm (150dbi).
esim 4mpix = 1700x2300 = 15x20cm (300dbi) tai 30x40cm (150dbi).
väite siis pitää paikkansa varsin hyvin.
3mpix canon eos30d riittää isolla cmos kennollaan varsin laadukkaisiin A4 tulosteisiin mutta pokkarit ei; syy on vain kennon ja optiikan koossa, toivottavasti aidot 35mm kokoiset kennot tulevat pian digijärkkäreihin...
Olen mielessäni pähkäillyt että digikameraan saadaan jopa 10 tai 12 kertaista optista zoomia. Tämä ei kai kuitenkaan tarkoita että kohde olisi samalla kertoimella lähempänä, vaan sitä mikä on pienimmän ja suurimman kertoimen ero? Kuitenkin omalla Olympuksellani, 10 x zoom saa hyviä kuvia kaukaakin kun tietokoneella zoomaa digillä.
Siis riippuuko tämä zoomausmahdollisuus siitä että ccd kenno on pienempi kuin filmikamerassa. Minkä kokoinen se oikein on?
Jos digikameroihin tulee normaali filmikameran kokoinen kenno, pitääkö zoomiputkien olla taas pitkiä ja kalliita?
Myös, onko optiikan hintalaatusuhde parantunut, itse ostin äskettäin konus 65 kaukoputken, 189 e, sen pitäisi sopia kameraankin ja toimia 15-45 kertaisella optisella zoomilla. Tuski kuitenkaan kovin laadukkaita kuvia?
35 mm:n kennolla, mutta hintaa vaan on aivan sairaasti, mutta joka sitä tarvitsee kipeästi, on ehkä valmis siitä maksamaan.
kokoinen on ccd kenno digissä. Eikö juuri sen ansioista digikampaktikameroihinkin saada suuri optinen zoomaus. Digizoomia kamerassa varmaan harva käyttää koska tietsikalla homma hoituu kätevämmin, eikös myös silloin kuvan tärähtämisen riski ole pienempi.
kennokokoja muunmuassa:
canon 1ds pro = 24x36mm (35mm filmikoko)
canon eos300d = 15x23mm
pikkupokkarit = n.9x12mm
etäisyystarkennus:
1/f=1/a 1/b avauskulmalla aon45 astetta(a=kennon etäisyys objektiivistä b=kuvauskohteen etäisyys objektiivistä f=polttoväli jossa kennon ja objektiivin välissä samansuuntaiset "säteet" kohtaavat).
siis; jos 35mm polttoväli on 55mm, pienemmän kennon polttoväli muuttuu samassa suhteessa objektiivin halkaisijaan katsomatta, yleensä pokkareissa se voi olla n. 10-20mm. jolloin syväterävyyskin kasvaa melkoisesti.
kenno on 48x36 mm
lisää infoa
http://www.mamiya.com/cameras.asp?id=1&id2=2107
*mutta kuka tietää kokoinen on ccd kenno digissä*
Tämä selviää joko kameravertailu sivuilta tai itse valmistajan sivuilta.
* Eikö juuri sen ansioista digikampaktikameroihinkin saada suuri optinen zoomaus.*
Kyllä ja ei, mitä pienempä kenno sitä pienemmän polttovälin optiikka antaa suuremman polttovälin, siis digipokkareissa Canon G3 obtiikka on 7.2 - 28.8mm kinokokoon muutettuna polttoväli vastaakin
35 - 140mm vastaavasti samalla obtiikalla täyskennoisessa digijärkkärissä polttoväli olisikin vain 7.2 - 28.8mm (tämä vain vertauskuvallisesti, oikeesti obtiikkaa ei edes saa järkkäriin laitettua iman teippiä ja liimaa ;)
Mutta digijärkkäreihin saa paljon parempilaatusia zoomeja, sekä telepäässäkin löytyy vaikkapa 1200mm josta pokkarin kanssa saa vain haaveilla.
*Digizoomia kamerassa varmaan harva käyttää koska tietsikalla homma hoituu kätevämmin, eikös myös silloin kuvan tärähtämisen riski ole pienempi.*
Tästä en ole aivan varma, mutta kyllä.