Lukekaa äidinkielen tarinani :)

Hermuonni kirjoitti:

Tuuli piiskasi Kielletyn metsän puita, mutta se ei James Potterin unta häirinnyt. Hän unelmoi Lilystä, tuosta maanpäällisestä enkelistä. Tasaisen kuorsaamisen katkeaminen herätti pojan; Siriuksen kuorsaus oli yksi yön luonnollisista äänistä. "Mitä, Sirius?" Hän kysyi hiljaa, etteivät muut heräisi. "Voinko tulla viereesi?" toinen kysyi suoraan. "Voit", James vastasi kyselemättä enempää ja hoksasi mistä oli kysymys. Sirius pelkäsi ukkosta yli kaiken, vaikka muuta väittikin. Hän inhosi peloistaan kertomista. Sirius loikkasi parhaan ystävänsä sängylle. Hän otti oman peittonsa mukaan, sillä tiesi että jos he yrittäisivät nukkua saman peiton alla, siitä ei tulisi mitään. "James rohmuaisi sen kuitenkin kokonaan". Sirius käpertyi kerälle selkä Jamesia päin. Toinen silitti hänen hiuksiaan ja kuiskasi: "Öitä, Anturajalka". Anturajalaksi kutsuttu hymähti ja sulki silmänsä. James oli hänelle kuin veli, ja he olivat paljon läheisempiä kuin antoivat Remuksen ja Peterin ymmärtää. He tiesivät aina, mitä toinen haluaa. Sirius oli monet kerrat lohduttanut surullista Jamesia, kun Lily oli huutanut tälle. Siitäkään muut eivät tienneet, he vain luulivat että Sarvihaara antoi haukkujen mennä toisesta korvast sisään ja toisesta ulos. James puolestaan tiesi, että tyttöjä pyörittelemällä Sirius haki omalla tavallaan hyväksyntää, jota ei ollut perheeltään saanut. Hän tiesi, että Sirius oli herkempi kuin antoi muiden ymmärtää, ja sen takia hän päästi toisen tänäkin yönä vierelleen nukkumaan


Äikässä piti siis kirjoittaa fanfictionia jostakin, minä valitsin potterit mutta aikaisemman sukupolven.
Lukekaa ja _kommentoikaa_

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä