Kertokaas mikä on kyseisen kameran etsimessä, valotusmittarin asteikon ylälaidassa "viikatteen" terän mallinen, kaareva, musta "vinkkeli", tylppä kärki osoittaa ylöspäin, mikä sen tarkoitus on ja kuinka tuon valotusmittarin kanssa tulisi toimia.
Kun valotus-aikaa pidentää niin viisari laskeutuu alaspäin ja osoittaa esim sisätiloissa aukon 4 numeroa ja valotusaika silloin oli minulla asetettu 60 kiekosta? osaako joku selittää rautalangasta vääntämällä kuinka käytän kameraa?
Kun valotus-aikaa pidentää niin viisari laskeutuu alaspäin ja osoittaa esim sisätiloissa aukon 4 numeroa ja valotusaika silloin oli minulla asetettu 60 kiekosta? osaako joku selittää rautalangasta vääntämällä kuinka käytän kameraa?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tässä käyttöohje:
http://butkus.org/chinon/konica/konica_tc-x/konica_tc-x.pdf
Kamerassa on suljinajan esivalintaan perustuva valotusautomatiikka.
Valiset vain tilanteeseen sopivan suljinajan ja kamera hoitaa ise himmennyksen, jos filminherkkyys on asetettu oikein.
Vinkkeli on alivalotuksen varoitus, valotusaikaa pitää pidentää, jos mittarin neula menee sille alueelle. Muuten säädät viisarin näyttämän luvun (aukon) objektiivista. Kamera tunnistaa herkkyyden myös filmipurkin pinnan merkeistä.
Ok..no oikein sitten ajattelin asian kun säätelin aukkoa ja valotusaikaa ja siitä päättelin että näin asia on mutta en ollut lainkaan varma ja toinen kamera on Praktica Nova..
Miten tuossa Prakticassa valitaan filmin herkkyys kun siinä valotetun filmin pois rullauskammen ympärillä on kiekolla DIN ja ASA arvot ja tämän pyörivän kiekon ympärillä on kehä jossa säteittäin lukemat 36, 20 ja 12, mitä lukemat tarkoittaa ja miten tuo filmin herkkyys valitaan eli mihin kohtaan esim. 100 filmiä käytettäessä kehän DIN 100 kierretään?
Tuhannet kiitokset tuon Konican kysymyksen vastauksista!
36, 20 ja 12 ovat filmien pituuksia, ilmeisesti siinä on jonkinlainen ruutulaskuri. 100 ISO/ASA filmiä vastaa 21 DIN.
Ok mutta kun tuo kehä pyörii ja kehällä nimenomaan nuo lukemat ASA ja DIN niin pitääkö kehää pyörittää valiten filmiä vastaava lukema vai miten, tuntuu että tuo kehä pyörii kuinka vaan eikä sinä mitään järkeä kun sitä ei voi lukita tms.
Voiko noin vanha mekaaninen kamera tunnistaa filmin herkkyyden, ei kai?
Itse filmin ruutulaskuri on oikean käden puolella rungon päällä.
Jes sen kehä pyörittäminen ei vaikuta valotusmittarin näyttämään niin se lienee muistiinpanoväline, jotta muistaisit laittaa esim. erilliseen valotusmittariin oikean herkkyyslukeman. Joissakin kameroissa mm. samaa tehtävää hoitaa kameran takaseinässä pidin johon voi laittaa filmirasian kannen.
Mitä mahdat tarkoittaa mekaanisella kameralla? Ei kai esim mekaanista valotusmittaria voi olla kamerassa?
Voisiko nuo kaksi kehää olla vaan siksi että voi asettaa tiedot filmistä eli esimerkiksi ASA 100/36 koska tuo ulkokehä jossa nuo 12, 20, 36 numerot, ei pyöri ja taas tuo missä ASA ja DIN lukemat, pyörii kehä "holtittomasti" eikä sillä tunnu olevan mitään muuta merkitystä koska on aivan sen tuntuinen että ei vaikuta mekaanisesti mihinkään vaan on pelkkä pyörivä kehä jossa kynnelle pieni tappi josta voi kehää siirtää. Muuta tarkoitusta en noille keksi.
Ilmeisesti kamera on nova I ilman valotusmittaria, siinä on vain muistutus filmin pituudesta ja herkkyydestä. Filmin ASA tai DIN-arvo laitetaan filmin pituutta vastaavan merkin kohdalle. 20-kuvan filmi oli yleinen ennen kuin 24-kuvainen korvasi sen.
http://www.butkus.org/chinon/praktica/praktica_nova_i/praktica_nova_i.htm
Filmiherkkyden automaattinen tunnistus tuli vasta 80-luvulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/DX_encoding
Ok..tämä kamerani on pelkkä Praktica Nova, Nova 1 on taas eri malli.
Etsimessä on pyöreä keskusta joka jaettu vaakatasossa puoliksi ja kun painaa laukaisimen puoleen väliin ja aukko on esim. liian pieni valon määrän nähden niin alimmainen puolipallo muuttuu tummaksi ja jos aukko on valon määrän nähden liian suuri ja valotusaika liian pitkä muuttuu taas ylimmäinen puolikas tummaksi, onko tämä "valotusmittari" vai mikä?..vai oliko vain sattumaa että noin kävi?
..vai liekö joku syvyysterävyyden tarkistus?
Se ympyrän keskiö on leikkokuva jonka avulla tarkennetaan (etäisyys kohteeseen). Jo toinen puoli muuttuu tummaksi niin se johtuu siitä, että silmäsi ei ollut keskellä etsintä.
Tarkennus on oikein silloin kun pystysuorat linjat osuvat kohdalleen puoliympyrän kummassakin puoliskossa.
Tuollaisen leikkokuvatähyslasin voi hankkia uuteenkin järjestelmäkameraan. Mulla on tuollainen Kazeye:
http://www.katzeyeoptics.com/page--Custom-Focusing-Screens--store.html
http://shashinki.com/shop/images/KZ-70D.gif
Niinpä tietysti, en huomannut että kysymys oli etsimen keskustasta. Omassa Prakticassani oli mikroprisma, mutta molempia näissä on ollut.
Syväterävyyden tarkistus vain himmentää objektiivin. Muistaakseni noissa oli joku merkki siitä onko suljin viritetty. Minulla on ollut joskus Super TL.
Jassoo, se merkki sulkimen virityksestä taitaa olla tuo punainen "kynsi" joka pistää esiin etsimen vasemmasta yläkulmasta, ihmettelinkin mikä sieltä pilkottaa. Aina sitä jotain uutta oppii!
Vaikka silmä on keskellä etsintä niin jompi kumpi puoliskoista tummenee kun painaa varovasti laukaisinta ja olen sihtaillut niin että silmä on mahdollisimman keskellä ja kun käännän aukkoa suuremmaksi niin silloin tummana näkyvä puolisko asteittain kirkastuu ja lopulta on yhtä kirkas kuin toinenkin puolisko ja samalla tavalla käy kun pidentää vaikka valotusaikaa, olen huomannut myös sen että puoliskot tummuu jos katsoo etsimen aivan reunasta mutta koskaan nyt ei niin paljon silmän paikka heitä etsimen keskeltä ja aika paljon saa pielessä saa silmä olla ennen kuin jompi kumpi puoliskoista tummaksi muuttuu..mutta jos se ei olekaan mikään valotuksen näyttö niin ok..tuo leikkokuva on kyllä tuttu, sellainen on ollut monessa kamerassa joilla olen "sihtaillut" mutta itse varsinainen kuvaaminen mekaanisilla kameroilla on jäänyt aika vähiin ja nyt sitä sitten opettelen.
Kyllä ne puoliskot tummuu tasan samanaikaisesti jos silmäsi on sekä korkeus, että leveysuunnassa keskellä etsintä.
Ok, eli ei ole mitään valotusmittarin tyylistä tuossa vanhassa practikassa. Hieman hankalahan se on kuvata aloittelijan tuollaisella kameralla eli tyydyn alussa tuohon konica tc-x kameraan jossa on jonkinlainen valotusmittari, joskus ostin kirpparilta tuon konican ja mukana kaksi objektiivia, loittorengas ja salama.
Joo, ei siinä näy olevan mitään logiikkaa noiden puoliskojen tummumisessa. Johtunee vain leikkokuva-systeemistä.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt tuota syväterävyyden tarkistusta miten se toimii, painiketta painettaessa himmenee vaan etsin, miten siitä himmenemisestä voi mitään tarkistaa??
Syväterävyyden kyllä ymmärrän mutta en noita tarkistussysteemeitä.
Kertokaas nyt joku miten tuo syväterävyyden tarkistus menee ja mitä sieltä etsimestä tulisi nähdä??
Sieltä pitäisi nähdä syväterävyys valitsemallasi aukolla. Eli syvyyssuunnassa etäisyysalue jossa kuva näyttäää terävältä.
Tiedätkö miten kuvassa näkyy syväterävyys.
Etsimessä ihan samoin kuin valmiissa kuvassa näkyy aukon tuottama syväterävyys.
Osaatki googlettaa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syväterävyysalue
Säädä objektiivin aukoksi vaikka 16 ja tarkenna se mahdollisimman lähelle, niin syväterävyyden muutoksen huomaa paremmin. Syväterävyys katsotaan mattalasilta, ei siitä keskeltä leikkokuvasta.
Ok..tiedän mitä tarkoittaa syväterävyys mutta en tiennyt sitä miten se tarkistetaan etsimestä, näkö kun ei ole paras mahdollinen ja silmälasien kanssa hieman hankalaa.
Sellaista on heikkonäköisen elämä. Mikään mitä näkee ei ole koskaan terävä. Ei siinä yhtään auta se, että tietää mitä tarkoittaa terävä kuva.
Jos etsimessä ei ole diopterisäätöä niin voit hankkia siinen linssin joka korvaa silmälasit. Jos sopivaa ei löydy valmiina niin taitava optikko tekee sulle sellaisen.
Tuo leikkokuvatarkennus on kyllä hyvä ja tuon syväterävyyden voi unohtaa, syväterävyyshän korostuu mitä pidempi on polttoväli.
Maisemia kuvatessa ei tarvitse välittää syväterävyydestä mutta makrokuvauksessa joutuu jo sitäkin miettimään, eikös asia ole näin?
No ”asia” ei ole ollenkaan noin.
Polttoväli ei korosta eikä ole korostamatta syväterävyyttä. Jos syväterävyyttä halutaan korostaa niin siihen auttanee vain objektiivin piirtokyky, kontrasti ja himmennin. Polttovälillä ei säädetä syväterävyyttä vaan hallitaan ensisijassa kuvausetäisyyttä.
Maisemia kuvatessa syväterävyyden merkityksen ymmärtäminen ja hallinta on erityisen tärkeää. Kaukaisimmat kohteet on yleensä aina epäteräviä (ja väärän värisiä)
Makrokuvauksessa miettiminen ei auta syväterävyyteen pitää käyttää muita keinoja esim objektiivin piirtokkyky pienillä aukoilla, erittäin huolellinen tarkennus, kuvien pinoaminen tarvittaessa.
No eikös syväterävyysalue pitkällä putkella ole hyvin lyhyt eli jos tarkentaa kasvoissa nenän päähän niin muut kasvon osat on jo epäteräviä, sitä tarkoitin..ja "miettimisellä" tarkoitin juuri sitä että on "mietittävä" keinot syväterävyyden hallintaan! (olikohan nyt sopiva sana tuo "hallintaan" tässä yhteydessä mutta ymmärtää ken voi)
Syväterävyysalue (myös pitkällä putkella) riippuu kuvausetäisyydestä ja aukkoarvosta, se voi pitlkälläkin putkella olla useita kilometrejä.
Jos kohde on kaukana tai/ja himmennät reilusti niin on ihan yhdentekevää tarkennatko nenänpäähän vai silmiin, syväterävyyttä on takuulla riittävästi. On pelkästään hölmöä säätää syväterävyyttä ”putken pituudella”. Polttovälin valintaan käytetään ihan muita perusteita. ”Nenänpää” kuvissa polttoväli valitaan halutun perspektiivin (kuvausetäisyys) perusteella ja kuvan syväterävyyttä hallitaan himmentimellä ja tarkennuksella.
Syväterävyyden ”keinot” on himmentäminen ja tarkennus eikä ne miettimällä muutu kuvassa (hallinnassa).
Valokuvaaminen on kiva harrastus vaikka et voi ymmärtää.
Et nyt oikein ymmärrä mitä yritän sanoa, termit mulla varmasti väärin, kukapa nyt "tarkkailee" syväterävyysaluetta jos pitkällä putkella kilometrien päähän kuvaa eli tarkoitin nimenomaan pitkällä putkella lähemmäs kuvattaessa syväterävyysalue voi olla muutaman sentin, sen huomaa kun esim. kuvaa hangen pinnalla jotain ötökkää tms. niin kun tarkennusrengasta pyörittää liikkuu terävyysalue edes takaisin kohteeseen ja molemmin puolin kohdetta ja jos ötökkä pitkulainen ja kuvaa edestä niin voi jäädä perä epätarkaksi. Itse tykkään kuvata 300 mm yksityiskohtia luonnossa ja silloin muu jää hyvin epätarkaksi ja yksityiskohta korostuu. Ei ehkä teknisesti kuvat mitenkään hienoja mutta omaksi iloksi kuvaan.
Makrokuvaus vaikeaa jos ei ole kunnon välineitä, yleensä valo ei riitä jos joutuu viemään objektiivin hyvin lähelle kohdetta, silloin olisi oltava kai rengassalama..joskus tällainen sunnuntaikuvaajakin onnistuu ottamaan hyvän kuvan.
Tarkoitinkin tuota syväterävyyden miettimistä ennen kuin kuvaa eli tällainen sunnuntaikuvaaja joutuu miettimään paljonkin eri asioita koska ei ole ammattilainen ja myös kaikkea muutakin joutuu miettimään miten kuvauksen suorittaa jos nyt ei käytä ihan vaan täysautomatiikkaa ja antaa mennä vaan..mutta jos filmille kuvaa niin olisihan se hyvä että kuvat onnistuisi ettei filmistä yli puolet ole sellaisia että saa nakata uunin pesään.
Polttoväliä ei valita eikä mietitä syväterävyyden perusteella vaan valinnan ratkaisee pelkästään kuvakulma. Aukolla ja tarkennusetäisyydellä hallitaan syväterävyysalue.
Filmilläkään ei ole mitään tekemistä po asian kanssa paitsi erikoiskameroissa joissa filmä voi taivuttaa.
Filmi on muovia ja siksi sen polttaminen uunin pesässä on pelkästään typerää.
Kylläpäs nyt väännetään asia vaikeaksi, eikö muka polttoväliä voi valita, aivan varmasti voi valita ja älä väännä tuota syväterävyysalue-kuttua kieroon, TARKOITAN YHÄ SITÄ ETTÄ ALOITTELIJAN AINAKIN ON MIETITTÄVÄ SYVÄTERÄVYYS-ASIAA jos ottaa kuvan pitkähköllä putkella vaikkapa hangella olevasta ötökästä, on mietittävä kuinka kuvan ottaa ja haluaako teräväksi koko ötökän ja jos kuvaa pitkähköä ötökkää edestä päin niin ei välttämättä saa tarkaksi muuta kuin ötökän pään eli kuten sanoit "aukolla ja tarkennusetäisyydellä hallitaan syväterävyys-alue"..no niin sitä tarkoitin myös eli JOUTUU MIETTIMÄÄN MITEN SEN SYVÄTERÄVYYSALUEEN SAA HALLITTUA, pitkääkö minun vääntää rautalangasta se mitä kirjoitan vai oletko jostain muulta planeetalta :) ristus!
Se on tunnettu trollaaja täällä. Älä välitä siitä. Se saa vaan tyydytystä, kun joku alkaa vääntää sen kanssa asian vierestä. Eli ole ruokkimasta trollia enempää, vaikka oletkin oikeassa.
Aloinkin jo epäilemään että kyseessä on pakko olla jokin jolle täytyy vääntää rautalangasta yksikertaisinkin asia tai sitten on pudonnut jostain aluksesta maankamaralle kun ei mene asia perille.