Milloin joku on puolikas, no eronneen äidin ja isän uudesta suhteesta oleva lapsi on sisko- tai velipuoli. Äitipuolta ja isäpuoltakaan ei oikein millään järjen äänellä ajateltuna ole olemassakaan.
Näitä puolikas nimikkeitä haluavat käyttää eronneet ihmiset uusissa suhteissaan, uskon että jotenkin yrittävät häpeäänsä hoitaa tällä asialla.
Minusta on lasta kohtaan väärin uskotella hänelle tulleen uuden isän tai äidin tai siskon ja veljen. Vaikka he asuvat samassa taloudessa sekään ei muuta tosiasiaa, että eronneen lapsen etävanhempi on oikea isä tai äiti ja näiden oikeiden vanhempien yhteiset lapset ovat sisaruksia.
Kyllä se niin on, että vain siemenneste määrittää asiat.
Minua loukkasi valtavasti, kun oma lapsenlapseni kutsui velipuoleksi isänsä uuden kumppanin edellisen liiton lasta, en siedä ajatusta millään tasolla, koettakaa ymmärtää mitä se merkitsee myös isovanhemmille se on lyömistä pahimmalla tavalla.
Minulla on suorastaan inho nyt näitä uusia tulokkaita kohtaan, en tiedä kuka lapselle on tuollaisia puhunut.
Nyt lapsen isä viettää aikaansa paljon enemmän näiden kumppaninsa entisen liiton lasten kanssa kuin omiensa, jotka kaipaavat valtavasti, mutta kun isän piti muuttaa kauas lapsistaan, saadakseen tämän "rikkaista" olevan kumppanin.
Sydämeeni koskee, kun ajattelen näitä lapsia, jotka todella tarvitsivat sen isän lähelleen, niin että tapaamisia voisi olla enemmän, mutta eivät lapset hänelle näytä tärkeitä olevan. Olisi sentään lapselle ihanaa jos se oikea isä veisi harrastuksen pariin ja hieman keventäisi äidin taakkaa. Nyt äiti yksin joutuu kaikesta vastaamaan, tietenkin yritän auttaa parhaani mukaan, luoda lapsille mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään ja itsetunnon kasvuun, jonka ero lyö lapselta alas. Äiti on lähellä, hänelle kaikki tulle, pitää viedä hoitoon, huolehtia kouluasioista, saada sen hitsin Vilman kautta jatkuvasti negatiivista. Ja minkä olen itsekin todennut, nuori opettaja nainen on niin ilmeisiesti omien asioidensa kanssa väsynyt, että moittii luokkansa lapsia jatkuvasti, kun hänen pitäisi olla äidin apuna luomassa lapselle turvallista kouluelämää ja kasvattaa lapsen itsetuntoa, joskus kehuakin.
Kyllä jotenkin kauhistutti, kun Vilma oli yhtenä päivänä täynnä opettajan viestejä ja soittanutkin oli melkein kymmenen kertaa, eihän äiti pystynyt vastamaan kun oli tärkeässä kokouksessa, jossa puhelimet pitää olla kiinni ja lopulta asia oli varsin vähäpätöinen, pojat olivat vain antaneet eräälle rikkaan perheen tytölle englannin sanan ei edes ruman, kun tämä itse ei osannut.
Toisen kerran lasta haettiin koululta ja mistään ei löydy, opettaja oli päättänyt laittaa lapsen kirjoittamaan tehtävää uudelleen, oli kuulemma liian sotkuinen käsiala, tehtävä oli tehty ja oikein, katsoisin opettajan puolelta kiusaamiseksi, kyllähän lapselle tästä kasvaa inho opettajaansa kohtaan, olemme koettaneet parhaamme mukaan saada lapsi ymmärtämään oppisen tärkeys ja unohtamaan opettajan pikkumaisuus ja opettaja vaihtuu pian. tähänkin olisi isä saanut ottaa osaa. Lapsi on hyvä koulussa, vain opettaja alistaa häntä.
Mutta se on vaan niin, että eroperheen lapset jäävät varsin usein paitsi monista asioista. Kun lapset ovat toisella silloin toinen vanhempi tekee matkoja ja viettää vapaa-aikaa, johon mukaan ei lapsi koskaan pääse ja siellä toisen vanhemman luona samaan aikaan on vielä ne uuden kumppanin entisen liiton lapset, raskasta touhua. Näitä lapsia pakotetaan olemaan toistensa seurassa, vaikka eivät millään tasolla ole samanlaisia ja pidä samoista asioista.
Tästäkään asiasta kukaan ei kirjoittele täällä.
Ei ikinä velipuoli, kerroin tälle lapselle, sillä hän on sen ikäinen jo että jotakin tällaista voi kerto, että ei ole mikään velipuoli. Suorastaan kauhistuin kuka ilkeää, vielä jo kaiken entisen pahan jälkeen tällaista manipulointia.
Näitä puolikas nimikkeitä haluavat käyttää eronneet ihmiset uusissa suhteissaan, uskon että jotenkin yrittävät häpeäänsä hoitaa tällä asialla.
Minusta on lasta kohtaan väärin uskotella hänelle tulleen uuden isän tai äidin tai siskon ja veljen. Vaikka he asuvat samassa taloudessa sekään ei muuta tosiasiaa, että eronneen lapsen etävanhempi on oikea isä tai äiti ja näiden oikeiden vanhempien yhteiset lapset ovat sisaruksia.
Kyllä se niin on, että vain siemenneste määrittää asiat.
Minua loukkasi valtavasti, kun oma lapsenlapseni kutsui velipuoleksi isänsä uuden kumppanin edellisen liiton lasta, en siedä ajatusta millään tasolla, koettakaa ymmärtää mitä se merkitsee myös isovanhemmille se on lyömistä pahimmalla tavalla.
Minulla on suorastaan inho nyt näitä uusia tulokkaita kohtaan, en tiedä kuka lapselle on tuollaisia puhunut.
Nyt lapsen isä viettää aikaansa paljon enemmän näiden kumppaninsa entisen liiton lasten kanssa kuin omiensa, jotka kaipaavat valtavasti, mutta kun isän piti muuttaa kauas lapsistaan, saadakseen tämän "rikkaista" olevan kumppanin.
Sydämeeni koskee, kun ajattelen näitä lapsia, jotka todella tarvitsivat sen isän lähelleen, niin että tapaamisia voisi olla enemmän, mutta eivät lapset hänelle näytä tärkeitä olevan. Olisi sentään lapselle ihanaa jos se oikea isä veisi harrastuksen pariin ja hieman keventäisi äidin taakkaa. Nyt äiti yksin joutuu kaikesta vastaamaan, tietenkin yritän auttaa parhaani mukaan, luoda lapsille mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään ja itsetunnon kasvuun, jonka ero lyö lapselta alas. Äiti on lähellä, hänelle kaikki tulle, pitää viedä hoitoon, huolehtia kouluasioista, saada sen hitsin Vilman kautta jatkuvasti negatiivista. Ja minkä olen itsekin todennut, nuori opettaja nainen on niin ilmeisiesti omien asioidensa kanssa väsynyt, että moittii luokkansa lapsia jatkuvasti, kun hänen pitäisi olla äidin apuna luomassa lapselle turvallista kouluelämää ja kasvattaa lapsen itsetuntoa, joskus kehuakin.
Kyllä jotenkin kauhistutti, kun Vilma oli yhtenä päivänä täynnä opettajan viestejä ja soittanutkin oli melkein kymmenen kertaa, eihän äiti pystynyt vastamaan kun oli tärkeässä kokouksessa, jossa puhelimet pitää olla kiinni ja lopulta asia oli varsin vähäpätöinen, pojat olivat vain antaneet eräälle rikkaan perheen tytölle englannin sanan ei edes ruman, kun tämä itse ei osannut.
Toisen kerran lasta haettiin koululta ja mistään ei löydy, opettaja oli päättänyt laittaa lapsen kirjoittamaan tehtävää uudelleen, oli kuulemma liian sotkuinen käsiala, tehtävä oli tehty ja oikein, katsoisin opettajan puolelta kiusaamiseksi, kyllähän lapselle tästä kasvaa inho opettajaansa kohtaan, olemme koettaneet parhaamme mukaan saada lapsi ymmärtämään oppisen tärkeys ja unohtamaan opettajan pikkumaisuus ja opettaja vaihtuu pian. tähänkin olisi isä saanut ottaa osaa. Lapsi on hyvä koulussa, vain opettaja alistaa häntä.
Mutta se on vaan niin, että eroperheen lapset jäävät varsin usein paitsi monista asioista. Kun lapset ovat toisella silloin toinen vanhempi tekee matkoja ja viettää vapaa-aikaa, johon mukaan ei lapsi koskaan pääse ja siellä toisen vanhemman luona samaan aikaan on vielä ne uuden kumppanin entisen liiton lapset, raskasta touhua. Näitä lapsia pakotetaan olemaan toistensa seurassa, vaikka eivät millään tasolla ole samanlaisia ja pidä samoista asioista.
Tästäkään asiasta kukaan ei kirjoittele täällä.
Ei ikinä velipuoli, kerroin tälle lapselle, sillä hän on sen ikäinen jo että jotakin tällaista voi kerto, että ei ole mikään velipuoli. Suorastaan kauhistuin kuka ilkeää, vielä jo kaiken entisen pahan jälkeen tällaista manipulointia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minusta Äidin uudet tehdyt lapset eri isän kanssa on:Velipuolia.
Lapsen isän uudet tehdyt lapset eri Äidin kanssa on Veljiä ja Siskoja
Isovanhemmat ovat lapsensa lapsille aina isovanhempia.
Siemenneste määrää asiat.Isän uuden vaimon lapset ovat Isän lapsille velipuolia(Erisukunimi)Jos Isä ottaa nämä nimiinsä heistä tulee Veljiä.(Isällä on Uusio-perhe tähän kuuluu,vaimon lapset ja yhteiset lapset.)(EX-llä on oma perhe johon kuuluu: EX? ISÄN lapset)
Elatussopimuksesta löytyy lapsen etua ajavat asiat,joita molemmat osapuolet noudattavat.Kaikesta muusta lapseenkohdistuvasta,täytyy vanhempien sopia erikseen.Kirjoituksellani en halua loukata ketään
Minunkin Sympatiani on lasten puolella.
Lapsen isän uudet tehdyt lapset eri Äidin kanssa on Veljiä ja Siskoja. Ei varmasti vaan nämä ovat juuri niitä puolikkaita.
Pitää olla lapsilla yhteinen isä tai äiti, jotta ovat edes puolikkaita, entisten suhteitten lapset eivät ole mitään sukua, joten ei edes puolikkaita.
Eivät ole myöskään nuo uudet kumppanit entisten liittojen lapsille ei isä, eikä äitipuolia, vaikka niitä sisko ja velipuolia olisi kuinka tehtailtu.
Pitääkö yrittää lapsilleen valehdella, kun joka pyrstön perään juoksee. Elatusmaksut vain kaksinkertaisiksi vähintään. Jospa tehtailut loppuisivat tai ainakin pienenisivät ja samoin tuo perhekarkuruus.
Sitten isä otta uuden äidin lapset nimiinsä,hänestä tulee isä heille.
Ja jos ei halua hän on isäpuoli.
Äiti vaikka kuinka haluaisi,on aina äitipuoli.
Lapset ovat tärkeitä.