Oli synkkä ja myrskyisä yö

Laitoin pipon, kaulahuivin ja takin suuren eteistilan seinällä olevaan naulakkoon. Samalla huomasin, että ratsutilan päärakennus täytyi olla vanha jo lakkautettu kyläkoulu saleineen ja luokkahuoneineen, jotka oli muutettu leirikoulu ja matkailu käyttöön.
-Astu vain peremmälle. Mennään tänne tuvan pöydän ääreen juttelemaan.
Seurasin Marikaa kodikkaaksi sisustetussa toistasataavuotta vanhassa talossa. Seinäkello löi verkalleen suuren oleskeluhuoneeksi muutetun juhlasalin seinällä lattialankkujen narahtaessa villasukkieni alla.
Isuin suuren tuvan pöydän ääreen. Marika kaatoi kahvia kuppiin ja tarjosi paikallisten kotitalous naisten leivoksia.
-No, Sofia. Oot aikeissa ruveta leiriohjaajaksi.
-Joo, Mä valmistun tulevana keväänä liikunnan opettajaksi. Oon kyllä hakenu ihan kuntien koulutoimeen, mut nyt säästetään vaan jokapaikassa. Et ois ihan tosihienoo saada heti valmistumisen jälkee oman alan hommii. Vaikka täältä leiriohjaajana.
-Miten sulta onnistuu seksuaali kasvatus? Silloin kun mä kävin kouluni, niin jumppamaikka piti aina terveystiadon tunnit.
-Joo, siis kyllä mä pystyn puhumaan seksistä ja parisuhteista luokan edessä ihan punastelematta.
-Niin, Sofia. Meillähän nää ratsastusleirit on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille ihan sukupuoleen katsomatta. Mutta jokatapauksessa tää hevosharrastus on ehkä enemmän tyttöjen juttu. No se, että täällä on leirillä 15-20 parikymppistä tyttöä ei silti tarkoita sitä että täällä ei koskaan harrastettais seksiä, joten tässä on syy miks mä tarvin Sofia sun kaltasen ohjaajan, johon nuoret voi luottaa.
Haastattelun kulkiessa eteenpäin Marika kertoili uudesta liikunnallisesta elämysleiri konseptista, jota tultaisiin tulevana suvena kokeilemaan. Kosepti sisältäisi runsaasti monenlaista kokeilevaa oheistoimintaa, johon avaramielisimmät leiriläiset voisivat osallistua niin halutessaan.
Haastattelun lopuksi Marika ehdotti, että kävisimme vielä tallilla katselemassa tilaa ja samalla voisimme sovittaa ratsastusvaatteita, jotta Marika voisi käydä hankkimassa minulle uudet ennenkuin aloittaisin leiriohjaajana.
Kävelimme hevostallin keskikäytävää pitkin tallirakennuksen toiseen päähän jossa oli tilava ja erittäin siisti satulahuone. Istuin pitkän penkin päähän ja Marika kaiveli kaappeja.
-Meillä on täällä tallilla jonkinverran näitä varusteita, että ne jotka haluu kokeilla ratsastusta pääsee kyllä ilhan ilman minkäänlaisia varustehankintoja harrastuksen alkuun.
Marika selitti minulle tallin omista varusteista ojentaessaan minulle puseroa ja kokopaikkaisi ratsastushousuja. Rupesin riisumaan muittamutkitta farkkujani ja paitaa. Lopulta ylläni oli enää tissiliivit ja pikkuhousut, kun havaitsin satulahuoneen seinäpeilistä Marikan katseen vaelvan vaivihkaa kaarillani. En mahtanut mitään, mutta toisen naisen katse sai minut kostumaan ja olisin halunnut samalla hetkellä koskettaa omaa kumpuani. Suuta kuivasi.