Vauvakuume vaivaa...Tilanne tämä: vuosi sitten jätin pillerit pois. Emme kuitenkaan miehen kanssa puhuneet että alkaisimme yrittämään lasta, mutta emme alkaneet käyttämään mitään ehkäisyä. Minä ymmärsin, että tämä on nyt yritystä. Kuitenkin...kuukautiseni ovat muuttuneet todella epäsäännöllisiksi ja sovimme ukon kanssa että kysyisin, että voiko tämä viitata lapsettomuuteen. Sain clomi kuurin lääkäriltä ja kun kerroin ukolle mitä se tarkoittaa niin hän sanoi, että kyllähän hän voi kortsua käyttää! Voi luoja! En ymmärrä enää...mitä turhaa minä sitten mitään clomeja alan syömään jos mies ei nyt sitten ole haluamassakaan lasta!!! Kokemuksia muilla???
miehet...
ota niistä selvää...=(
7919
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moro, tuosta kokemastasi tuli hiukan mieleen omat "järkyttävät hetkeni" viime syksynä.
Siis, vauvakuumeilua täälläkin, mutta vain minun puolellani, ei miehellä niinkään. Jätin ehkäisylaastarin pois, kun se mielestäni aiheutti iho-oireita, enkä muutenkaan pitänyt siitä ehkäisymuotona. Uutta hormoniehkäisyä en ottanut ja mieheni kyllä hyvin tiesi siitä. Olimme sitten siitä jonkin ajan kuluttua yhdynnässä ilman mitään ehkäisyä ja minusta tuntui ihanalta ajatella, että jospa vaikka... Emme puhuneet asiasta kuitenkaan sillä tavalla.
Aamulla sitten kysyin mieheltäni, että mitä jos tulinkin raskaaksi. Hän sanoi, että sittenpä tulit mutta se olisi hänen puoleltaan täysi vahinko!
En voinut ymmärtää! Loukkaannuin tietysti, mutta en jaksanut pitkään asiasta riidellä. Aloin haaveilla raskaudesta ja kuvittelinkin jo muutaman päivän aikana kaikenlaisia oireita. Hölmönä luulin, että mieskin oli asialle lämmennyt, kunnes sitten seuraavan kerran seksiä aloitellessamme mies halusikin käyttää kondomia. Se oli jotakin täysin käsittämätöntä! En meinannut uskoa korviani - olin niin täynnä vauva-ajatuksia, että tuntui ihan mahdottomalta, että yhtäkkiä mies haluaakin ehkäisyä.
Tällä halusin viestittää, että ymmärrän sinua täysin. Miesten ajatuksenjuoksu on joskus niin outoa, että täytyy ihan pysähtyä ihmettelemään. =)
Tosiaankin!! Miehet on vähän vaikeaselkoisia, toivottavasti eivät kaikki kuitenkaan.
Itse tulin raskaaksi keväällä 2004 (pillereistä huolimatta), joka oli ensimmäiset pari päivää erittäin iloinen uutinen sekä minulle että miehelleni, mutta jo parin päivän jälkeen mieheni alkoi painostaa aborttiin. Olin tästä täysin järkyttynyt. Hän kuitenkin tajusi, etten sitä aikonut tehdä ja jo parin viikon sisään yhdessä jännitimme, haaveilimme ja suunnittelimme. Raskaus meni kuitenkin kesken rv 12 ja tuntui siltä, kuin MINÄ olisin ainoa kärsinyt ja surullinen tapahtuman johdosta.
Sen jälkeen en pariin kuukauteen syönyt pillereitä, mutta mieheni painosti ehkäisyn suhteen jatkuvasti. Oli täysin ehdoton eikä taipunut tahtooni vaikka kuinka itkin menetystämme ja toivoin uutta mahdollisuutta. Yhtäkkiä mies ei vaihteeksi taas halunnutkaan lasta. Tämä loukkasi pahasti. Kuitenkin käyttäytyminen viittasi ihan muuhun. Voi sanoa, että noin joka toinen kerta sekstaillessamme hän vaati kumia, joka toinen taas pani normaalisti kumista välittämättä... kerroin kyllä, että tässähän on nyt raskauden mahdollisuus ja aina silloin hän muistutti, että "alotat sitten ne pillerit heti kun mahd."... en tullu raskaaksi, vaan aloitin pillerit kuten käskettiin. Olin kuin myrskyn merkki jonkun aikaa, mutta suureksi yllätykseksi ekan satsin päättyessä mieheni sanoi, ettei minun tarvitse niitä enää syödä, että kyllä hän on valmis lapselle.
Ja tulin taas raskaaksi. ;) Tosin se keskeytyi heti alkuunsa ja suru olikin tällä kertaa molemminpuolinen, tosin itse teen "surutyötä" edelleen, mieheni "toipui" parissa päivässä.
Nyt sitten puuhastelemme kun ehditään, suunnitellaan tulevaisuutta vauvan kanssa ja toivomme, että pian tärppää. Kolmas kertaa toivottavasti toden sanoo. Itse pelkään, "ettei kahta ilman kolmatta". Saas nähdä mitä mieltä mies on jos taas tärppää... muuttuukohan mieli..?
Miehet eivät tunnu muutenkaan olevan yhtään niin täpinoissä raskausuutisten suhteen kuin naiset. Ei ne miehet varmaan päivittäin haaveile vauvakuumeisena... voiko joku korjata tämän käsityksen?
hei. voin korjata omalta osaltani ajatuksen että miehet eivät ole "täpinöissä" vauvauutisesta.. mulla oli päinvastoin.
naurattaa joskus lukea kirjoituksia kun naiset ihan miettivät että jättävät miehen tietämättä pois ehkäisyn.. mulla kävi vähän niinku päinvastoin. miehelläni oli eräs lääkitys jonka seuraamuksena ei voitu tulla raskaaksi eli kokemus puhui, ettei ehkäisyä tarvittu. heh.. hämpä oli minulle kertomatta jättänyt kyseisen lääkkeen käytön-oli lääkärille sanonut, että suunnittelemme perheenlisäystä, ja oli saanut toiset lääkkeet, jolla ei moista sivuvaikutusta ollut(eli lapsettomuutta). no tulinkin sitten puolen vuoden lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen "yllättäen"-minulle siis- raskaaksi ja hän väitti silmät loistaen, ettei käsitä miten se on mahdollista.. (löysin myöhemmin lääkärissä käynnistä yhteenvedon, missä oli vaihdettu lääkkeet)
ikäväkseni kerron, että kyseinen raskaus päätyi keskenmenoon.. :( samoin seuraava, jota jo molemmat innolla toivoimme.. nyt on menossa kolmas tälle vuodelle ja toivomme tietenkin molemmat, että kaikki menisi hyvin.
mutta pointti siis, että poikkeuksiakin löytyy. näkisittepä miten hänen silmät loistaa aina kun puhe tulee vauvasta.. nyt kun vatsani alkaa pikkuhiljaa näkyä jo hän on niin "ylpeä" siitä että naurattaa..
Ihanaa! Tämä helpotti suuresti ja pikkuisen muutti käsitystänikin miehistä ja heidän "vauvakuumeestaan". Hienoa, että Sinulla on tuollainen lasta haluava mies - pidä hänestä lujasti kiinni!
Niin monet miehet jarruttelevat perheen perustamista, kuka mistäkin syystä. Omani on huolestunut minun terveydestäni (edellinen oli riskiraskaus) ja on muutenkin sitä mieltä, että yksi riittää. Yritä siinä sitten saada toinen ymmärtämään, miten kovasti tekisi mieli toista..
Onnea sylin täydeltä Sinulle tähän raskauteen!
onnea tarvimmekin.. :) toivon myös sinulle kaikkea hyvää!!
Meillä on niinpäin että mies panosti minut lapsen tekoon ja halusi lopettaa ehkäisyn, minulle tuli ensimmäisen touhuilukerran jälkeen paniikki ja kävin samana iltana hakemassa reseptin ja jälkiehkäsypillerit. Sitten rohkaistuin ja kuukautisten jälkeen aloitettiin heti uudelleen ja voi sitä miehen riemua kun kuuli että ensimmäisestä kierrosta tärppäsi. Halusi samana päivänä kun teimme raskaustestin kuuluttaa sen koko maailmalle. Lapsen synnyttyä minä en saanut varmaan kahteen viikkoon työntää lastenvaunuja niin onnellinen hän oli jälkikasvustaan. Nyt minä sain ensimmäisen kerran elämässä vauvakuumeen (tosin pidin sen salassa muutaman kuukauden) eikä tarvinnut miestä houkutella, oli heti innolla touhuumassa kun ehkäsy jätettiin pois. Mutta mies on jo lähestymässä 40 uhkaaavasti ja 35 v. esikoisen syntymän aikoihin, et ikä taitaa vaikuttaa asiaan!!
Mun mies on 34, ja toivon, että hän kohta lämpenis vauva-ajatukselle. Että hän ajattelis, että hän kohta olis liian vanha isäksi. Kumpa se tapahtuis pian... Ikävää odottaa niin kauan. Kumpa tosiaan mullakin olis noin, että mies olis innokkaampi, nyt musta tuntuu, että mä pelotan sen ajatuksellakin.
Olen ostanut vauvakirjoja, ja keskustellut, mutta tuloksetta. No, ehkä hän vähitellen on samaa mieltä kanssani.