kaapist tulo

No ei ole, ihan hyvin voit odotella ja ajatella...varmistut itse asiasta ensin ja kun löydät sen rakkaasi, on aika tulla kaapista ja esitellä hänet perheellesi....

Ei todellakaan. Ajattelepa nyt tarkemmin, millaista olisi olla ihan yksin maailmassa, jos kävisikin niin, että kaikki perheenjäsenesi, sukulaisesi, ystäväsi ja koulutoverisi kääntäisivät sinulle selkänsä.

Älä tule kaapista ulos mieluummin milloinkaan, mutta älä ainakaan noin nuorena. Saatat vielä parantua, ja vaikka lesbous jäisi pysyväksikin, niin jokainen ei-kaapista ulos tultu päivä on kuitenkin aina kotiinpäin.

Avoimesta seksuaalipoikkeavuudesta ei milloinkaan voi seurata mitään hyvää.

Tulin kaapista ulos vasta 31 vuotiaana, koska tunsin olevani varma asiasta vasta tuolloin, olin ihan kauhuissani että ihmiset häviää ympäriltä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin, kukaan ei hävinnyt yhtään mihinkään, elämä on ihan yhtä tylsää kun ennenkin.

Sanoisin tylsästi, että toimi juuri niin kuin itsestäsi tuntuu oikealta. Tämä on niitä asioita mihin ei yhtä oikeaa vastausta ole vaan jokainen toimii tämän asian suhteen juuri niin kuin se tuntuu parhaimmalta omalta kohdallaan. On hyvä, että tiedostat sen, ettei asia ole kaikille välttämättä helppo ja pahimmillaan kaapista ulos tulo voi katkaista joitakin ihmissuhteita joidenkin ihmisten kohdalla.

Itse olen tullut ulos kaapista eron yhteydessä ja itselleni se oli hyvä ratkaisu vaikka se joitakin ihmissuhteita mutkiksti. Itselleni on tärkeää voida elää vapaasti sellaisena kuin olen ja en tarkoita tällä sitä, että huutelisin kadunkulmalla homouttani vaan sitä, ettei mun tarvitse esittää mitään vaan elämässäni kulkevat ihmiset tietävät asiasta. Mutta toisille on taas paljon tärkeämpää pitää yllä ihmissuhteita kuin tulla ulos kaapista eli kaikki eivät koe kaapissa oloa tai sieltä ulos tuloa samalla tapaa kuin minä. Kuten sanoin, todella persoonakohtaista.

Tutkiskele rauhassa itseäsi, tuntojasi ja ympäristöäsi. Kyllä se vastaus sinulle tulee, kun on sen aika!

No tota jos oot yläasteel nii suosittele et häisit viel siihe kaappii. Tuu ulos haikka kavrreille tai löhimmille ystäville mut suosittelen sulle et älö viel vanhemmille jos ne on kovasti homoutta vasyaa koska et pääsepakenee siitä paskasta mikä tulee valtaa sua myöhemmi jos vanhemmat on sua vastaa. Tulin kaapista ulos pari kk sit ja voin sanoo että oli elämäni pahimmat 2kk koska vanhempienkaa aina jotai paskaa ja oon kyl 16 nii ikä on sentää nii iso e tvoisin muuttaa himasta mut suosittelen kyl et älö kerro viel jos sulla esim ei ole tyttöystävää tai jotai

Mä sanoisin että oo rohkeesti oma itsesi. Mutta valitse huolella se ensimmäinen ihminen jolle kerrot. Ensimmäinen on tosittain tärkeä. Ikinä ei voi tietää miten toinen reagoi, mutta usko pois sen jälkeen sulla on itselläsi vähän kevyempi ja kokonaisempi olo.

Sä voit olla se joka on rohkee ja joku muukin saattaa avautua sulle. Mutta valitse yleisösi tarkkaan. Kerro ensin jollekin selväpäisimmälle ja sivistyneelle ihmiselle johon voit luottaa 100%. Ehkä jollekin joka ei oo samassa koulussa (jos haluat tulla kaapista pikkuhiljaa) :D

Voit myös mennä paikalliseen Setan nuorten ryhmään käymään. Sielä ainakin löytää ymmärrystä.

Mä oon vähän pikkuhiljaa kertonut lähimmille lesboudestani ja tosi hyvin jokainen ottanut asian ja nyt oon huomattavasti onnellisempi, useammin hyvällä tuulella ja hymyilen paljon kun ei tarvitse salailla ja olla mitään muuta kun oma itseni avoimesti ja on ihmisiä keille voin puhua asiasta. Ainakin jollekin olisi hyvä kertoa asiasta niin ei olisi sen kanssa niin yksin! Teet juuri niin kuin susta parhaalta tuntuu.

No itsekin olen nuori ja olen tätä asiaa pari vuotta itsessäni tutkinut ja kerroin parhaalle ystävälleni, että olen lesbo. Hän otti sen erittäin hyvin ja lupasi tukea minua. Kannattaa kertoa ekaks esim. parhaalle ystävälle, mutta ei ehkä vanhemmille alussa.