Näin väitti mulle poliisi eilen. Olin taannoin pyöräillessäni kolarissa auton kans, ja kuski pakeni paikalta. Loukkasin polvea ja selkää. Nyt poliisi onkin tullu siihen tulokseen että minä olen yksin syyllinen ja sitä autokuskia ei syytetä mistään koska "liikennepako ei korkeimman oikeuden mielestä ole rikos". Tämä on suora lainaus. Silloin tapahtumapäivänä puhuivat vielä sakoista sille liikennepakoilijalle. Siis mitä helvettiä tämä homma oikein on? Mitä helvetin tekemistä jollain korkeimman oikeuden vanhoilla täysin eri juttuihin liittyvillä päätöksillä on tämän asian kanssa? Eikö Suomen poliisi ja oikeus noudatakaan lakia, joka tässä tapauksessa on täysin yksiselitteisen selvä? Mitä helvettiä tuommosella lailla on virkaa jos sen noudattaminen on vapaaehtoista? Joko on taas lestojen hyvävelikerho asialla?
liikennepako ei ole kuulemma rikos
eijumalauta
5728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se vaan niin on, mitä poliisi kertoi. Tuhannet ovat saaneet liikennepaosta sakot joko poliisilta, tai tuomioistuimelta aina siihen saakka, kunnes KKO otti noin vuosi sitten asiaan uuden näkökannan. Aivan, kuten murhaajakin, niin kolarissa syyllinen saa luikkia karkuun, siitä ei eriksen rangaista. Rikoksentekijällä on KKO:n mukaan aina oikeus paeta, olkoon rikos mikä tahansa.
Tieliikennelain pykälää ei kuitenkaan ole KKO:n kannanoton jälkeen muutettu, mutta koska KKO sanoo Suomessa oikeusasioissa viimeisen sanan, niin poliisi ja syyttäjät noudattavat sen päätöstä.
Itse voit omilla rahoillasi koittaa kepillä jäätä nostamalla Rollin perusteella syytteen, jos vain oikeus suostuu ottamaan asian käsittelyyn. Jos häviät, niin veronmaksajat eivät maksa, vaan sinä maksat silloin omat ja voittajan kulut.
KKO:2014:67:ssä kysymys ei ollut liikennepaosta, vaan tieliikennelain 59§ 3.mom. mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa tapahtumasta, "jossa omaisuutta on vahingoittunut eikä paikalla ole ketään, joka voi ottaa vastaan tietoja ja selvityksiä".
Kyse ei siis ollut liikennepaosta tieliikenteessä, jonka yksi edellytys on se, että tapahtumassa on henkilövahinkoja ("Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja liikenneonnettomuuteen osallisena laiminlyö velvollisuutensa heti pysäyttää ja kykynsä mukaan avustaa vahingoittuneita..."). Kyseisen rikoksen liityntä TLL:ään on sen 58§:ssä, jossa säädetään onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuudesta.
Kyseisen KKO:n päätöksen perusteluissa nimenomaan todetaan seuraavaa:
"Lisäksi oikeus olla ilmiantamatta itseään rikoksesta voi kaventua tai väistyä silloin, kun rikosta koskevien tietojen antaminen on välttämätöntä hengen tai terveyden vaaran torjumiseksi, jolloin ratkaisu on perustettava kyseessä olevien perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen punnintaan asianomaisessa tapauksessa."
Kyseinen KKO:n päätös ei siis ottanut kantaa siihen, saako onnettomuuteen syyllinen laiminlyödä TLL 58:n mukaisen velvollisuuden auttaa onnettomuuden uhria tai suorittaa liikennepaon tieliikenteessä joutumatta siitä vastuuseen. Kyse oli vain TLL 59§ 3.mom. mukaisen ilmoituksen laiminlyöminen tilanteessa, jossa on syntynyt vain omaisuusvahinkoja, eikä vahinkoa kärsinyt ole paikalla, ja muutenkin velvollisuudesta antaa tietojaan viranomaisille.
Itse asiassa paljon vanhempi KKO:n ratkaisu 1996:101, vaikkakin on perusteluiltaan hyvin puutteellinen, antaa asiasta juurikin toisenlaisen prejudikaatin. Siinä KKO piti voimassa käräjäoikeuden ratkaisun rankaista onnettomuuspaikalta paennutta syyllistä tapauksessa, jossa oli syntynyt henkilövahinkoja. Tuossa mainitussa KKO:2014:67:ssä itseasiassa nimenomaan viitataan tähän vanhempaan henkilövahinkoja aiheuttaneeseen onnettomuuteen, ja todetaan tapausten olevan erilaisia ja siksi eri tavalla ratkaistavia.
Jos liikenneonnettomuudessa joku loukkaantuu, niin paikalta pakeneva osallinen syyllistyy silloin todennäköisesti rikoslain mukaiseen heitteillepanoon, tai pelastustoimen laiminlyöntiin, olkoot syyllinen tai syytön itse tapahtumaan.
No niin. Koska syyllisyys on epäselvä, niin juttu näyttää ilmeisesti menevän poliisilta syyttäjälle ja sen jälkeen käräjille. Poliisin kannanotto ei sido syyttäjää, eikä tuomioistuinta.
Käräjillä tietysti selviää, kuka on syyllistynyt ja mihin.
Jos poliisi sakottaa sinua, niin tietysti vastustat, jos taas jättää pelkkään huomautukseen, niin sitä ei voi vastustaa, mutta siitä voi kannella.
Laki on vallan käytön välinen. tulkintoineen.