Tehkääpä uudenvuodenlupaus

Mulle tuli vuonna 2006 täydellinen henk. konkurssi, ulosottoon meni noin 70000 euroa... Vuoteen 2009 asti alkoholi vei, tein töitä niin ja näin ja lyhensin vain jotain 200-500e /kk.

Vuonna 2010 kaikki muuttui, erosin vaimostani, vähensin juomista, perustin toiminimen. Velkaa oli huhtikuussa 2010 noin 91000 euroa. Lyhensin 1/6 laskutuksesta ja laitoin kaikki ylimääräinen raha lyhennyksiin.

Nyt perjantaina maksaan viimeiset 3300 euroa ja olen velaton, saan rekisterin puhtaaksi, koska vain on "pitkäaikainen ulosotto" merkintä. Mahtava olo nyt, rahankäyttö muuttui täysin, nyt säästämään käsirahat asuntoa varten.

Jos olisin maksanut kunnolla alusta asti, niin olisin maksanut jo monta vuotta sitten kaikki velat. Nytkin jo asuisin omassa asunnossa tai talossa.

Tsemppiä velan maksuun.

miksi muka maksaisin? hitto jos valtiot ei maksa velkojaan niin en maksa minäkään. jos tukirahojen maksu loppuu niin lähden aasiaan myymään aineita. sen minä sentään osaan ja saapahan katsella maisemia :D

Minä olen tehnyt jo neljän vuoden ajan sellaisen uudenvuodenlupauksen että en maksa velkojani. ja se päätös on pitänyt, pimeitä töitä on tehty eikä vouti ole saanut ulosmitattua senttiäkään myhahahahahahahaaaaaa!!!!!!!

Itsellä meni just viime tilistä viimeiset, tarkemmin ottaen, 58 euroa ulosvetäjälle ja se velka oli siinä. Seuraavan saankin jo kokonaan itelleni, aivan huikea tunne.
En olis uskonu muutama vuosi sit että tää päivä koittaa. Toistakymmentä tuhatta sitä velkaa oli, nyt ei ole senttiäkään eikä enää tule.
Olkoon siis mun uudenvuoden lupaus ettei enää ikinä velkaa.

Ns. täysimittaista ulosottoa palkasta takana about viisi vuotta. Palkastani jäi 1100e käteen minulle ja lapselle.

Sain pienen perinnön, maksoin kaikki pois 19000e, koko perintö meni.

Tästä on nyt puoli vuotta. Paniikkioireet (vuosien myötä tulleet) ja masennus eivät ole helpottaneet.

En anna itselleni anteeksi koskaan noita ryssittyjä raha-asioita. Kärsimysvuodet kuluttivat minut loppuun, vei itsetunnon, en tule enää samaksi omaksi itsekseni.

En uskalla ostaa mitään. Ja vaikka niin tekisinkin, ei enää suunnitelmia elämässä. En jaksa aloittaa uudelleen.

Hammashoito jäi, muukin terveys meni. Ulkonäkö kärsi. Olin ennen kaunis ja hyvännäköinen nainen. Kotini on hirveän näköinen, vanhanaikainen .... Kaikki kodintarvikkeet ja huonekalut risoja vanhoja 80-luvulta, astiat eriparia, kattilat ja ruoanlaittovälineet noin 2 kappaletta. Niillä sitten. Käyn töissä joo, mutta palkka on pieni, käteen tulee nettona 1600e, siitä vuokra 850e. Köyhä loppuelämän.

Maksoin velkani noin tuplasti eli noin 35 -40000e korkoineen. Älkää tehkö samaa virhettä kukaan, älkää päästäkö velkojanne ulosottoon. En tiedä, miten olen selvinnyt. Tämä perintö on ihme. Mutta tuhouduin osittain.

Onneksi lapselleni annan kaiken aikani, huomioni ja mm. kauniit vaatteet, autan läksyissä. En kehtaa tutustua keneenkään mieheen enää, itseluottamus mennyt. Työnteko on pppeeetä. Tuskin jaksan enää kauaa roikkua.. JA JA JA harmittaa tuo menetetty perintö.... Elämäni olisi ollut toisenlaista. Sen olisi kuulunutkin olla jo toisenlaista ja helpompaa 55-vuotiaana. Olen tehnyt aina kuitenkin töitä.
Rahavirheitä ei kannata tehdä. Suomessa ei riitä velan maksu, riistetään sellaisilla koroilla maksu, että velka alkuperäisestä tuplaantuu.

Olen mieleltäni vanha. Katselen elämääni hyvään aikaan päin, ennen vuotta 2010.

Kohta alkaa neljäs vuosi putkeen ilman yhtäkään uutta velkaa.

Minulla oli velkaa elatusmaksuista,kulutusluottovelkaa,velkaa perintätoimistoille velkaa ulosottoon.Luottotiedotkin meni.Päätin maksaa kaikki rästissä olevat laskut pois.Siinä meni 4-5 vuotta.
Nyt olen velaton.Luottotiedot kunnossa.
Nyt minulla on rahaa säästössä noin saman verran kuin mitä oli ennen velkaa.

Minulla on velkaa jäljellä 150 egeä, voisin maksaa kerralla pois mutta en maksa. Maksan vain 20 euroa kerran kuussa ihan vain siitä syystä, että en hyväksy perintätoimiston enkä alkuperäisen velkojan toimintaa.

Minusta velkojen ostaminen ja niillä rikastuminen ei ole eettisesti hyväksyttävää tomintaa.

Alkuperäinen velkoja on taas eräs nyt jo toimintansa lopettanut varastointipalveluja tarjoava yritys.

Hyväksyisin velan karhuamisen, jos kyseinen fimra olisi palauttanut minulle ne tavarat joita minulla oli varastoituna heidän varastossaan.

Mutta ei he huutokauppasivat ne eikä kauppasumma edes vastannut sitä summaa jonka jäin velkaa.

Firma olisi ihan hyvin voinut luovuttaa tavarani minulle takaisin, jos kerran kuitenkin alkoivat periä velkaansa perintätomiston kautta joten en hyväksy heidän menettelyään.

Oho, oikeen kymppitonni...

Jos summa on vaikkapa 300.000€ niin turha sitä enää maksaa tankkauksia, ostoksia, tai muitakaan laskuja (paitsi ne pakolliset)

Ja toisessa ketjussa neuvottu kätevästi miten saa kierrytä maksukieltoa jne