Isä,
sinä olet henkenä valojen valtakunnassa,
kevyenä kuin höyhen vailla maallista vaivaa.
Rakkaus jota minä tunnen, ja sinä,
yhdistää meitä.
Sitä ei voi mikään katkaista,
ei rakkauden nauhaa, hopeista punosta
jota me vuosia kudoimme.
Ja vaikka minä en haudallesi toisi kukkasia
en kynttilöitä...
Rakkaus on.
Isän ja lapsen rakkaus.
Pyyteetön ja puhdas,
koko sydämen täyttävä rakkaus.
Kotonani minä Sinulle kynttilän sytytän, ja kukat.
Ne ovat ajatuksieni luomat
ja ovat kultaa hopeamaljassa,
niitä minä sinulle lähetän joka päivä ja ilta.
Mitään muuta ei tarvita
sen me molemmat tiedämme, koska
hopeapunoksen läpi virtaa rakkaus.
sinä olet henkenä valojen valtakunnassa,
kevyenä kuin höyhen vailla maallista vaivaa.
Rakkaus jota minä tunnen, ja sinä,
yhdistää meitä.
Sitä ei voi mikään katkaista,
ei rakkauden nauhaa, hopeista punosta
jota me vuosia kudoimme.
Ja vaikka minä en haudallesi toisi kukkasia
en kynttilöitä...
Rakkaus on.
Isän ja lapsen rakkaus.
Pyyteetön ja puhdas,
koko sydämen täyttävä rakkaus.
Kotonani minä Sinulle kynttilän sytytän, ja kukat.
Ne ovat ajatuksieni luomat
ja ovat kultaa hopeamaljassa,
niitä minä sinulle lähetän joka päivä ja ilta.
Mitään muuta ei tarvita
sen me molemmat tiedämme, koska
hopeapunoksen läpi virtaa rakkaus.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.