Jalostuksen riemuvoitto. Kaverini saksanpaimenkoira "hyökkäsi" eilen mun kimppuun, kun nousin (korostan;Rauhallisesti) sohvalta. Se tuli hieman aiemmin silitettäväksi ja rapsuttelin sitä ihan rauhassa, kunnes nousin jaloilleni. Muut perheen koirat pitävät minusta ja luottavat. Pienenä tuttu spk hyökkäsi kimppuun, kun aloin Rauhallisesti pikkutytön herkkyydellä nojaamaan kyykistyneen isäni olkapäähän. Koira hyppäsi silmilleni. Mummolan spk oli vaarallinen ja murisi aina perheen nuorimmalle tytölle. Ohikulkevat spk:t riekkuvat vaikka keskellä tietä, hyppivät ja haukkuvat. Tuttavan spk sairastui ja söi ulosteita.
Saksanpaimenkoiria on jalostettu (kuten useita muitakin rotuja) aivan liikaa. Kantayksilöitä saattaa olla liian vähän, jolloin perintötekijät ovat toistuneet epäterveellisesti tai jalostus on toiminut liikaa ulkonäön kehittelyn puitteissa. Nykyaikana kysyntää on niin paljon, että terveysvaatimuksista voi tinkiä, eikä siis siittämiseen vaadita yksilöiltä paljon.
Miksi saksanpaimenkoirat ovat arvaamattomia? Miksi ne kärsivät yleisesti huonosta itsetunnosta tai tuntevat itsensä herkästi uhatuiksi? Ovatko nämä ominaisuudet tavoiteltuja, kun rotua on kehitetty vartioon ja poliiseille? Ja miksi sitä pidetään kauniina, että saksanpaimenkoiran takaruumis on matalampi kuin eturuumis? Kuin ulostaisi koko ajan..
Minä olen ollut eläinten seurassa (koirat,kissat ja hevoset) koko ikäni (20 v) ja olen kasvattanut ihanan sekarotuisen ja terveen (!!!) karvaturrin ihan 13 vuotiaasta asti. Ei ole koskaan purrut ketään, on rauhallinen ja alistuva (ei siis ärhäkkä). En siis usko, että nämä ikävät kokemukset spk:sta johtuu sinäänsä minusta. Onko joillakin muunlaisia kokemuksia?
Saksanpaimenkoiria on jalostettu (kuten useita muitakin rotuja) aivan liikaa. Kantayksilöitä saattaa olla liian vähän, jolloin perintötekijät ovat toistuneet epäterveellisesti tai jalostus on toiminut liikaa ulkonäön kehittelyn puitteissa. Nykyaikana kysyntää on niin paljon, että terveysvaatimuksista voi tinkiä, eikä siis siittämiseen vaadita yksilöiltä paljon.
Miksi saksanpaimenkoirat ovat arvaamattomia? Miksi ne kärsivät yleisesti huonosta itsetunnosta tai tuntevat itsensä herkästi uhatuiksi? Ovatko nämä ominaisuudet tavoiteltuja, kun rotua on kehitetty vartioon ja poliiseille? Ja miksi sitä pidetään kauniina, että saksanpaimenkoiran takaruumis on matalampi kuin eturuumis? Kuin ulostaisi koko ajan..
Minä olen ollut eläinten seurassa (koirat,kissat ja hevoset) koko ikäni (20 v) ja olen kasvattanut ihanan sekarotuisen ja terveen (!!!) karvaturrin ihan 13 vuotiaasta asti. Ei ole koskaan purrut ketään, on rauhallinen ja alistuva (ei siis ärhäkkä). En siis usko, että nämä ikävät kokemukset spk:sta johtuu sinäänsä minusta. Onko joillakin muunlaisia kokemuksia?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Höpö, höpö noita sun juttujas. Ei uskoisi, että olet koirien kanssa edes mitään touhuillut. Saksmanni ei sen pahempi koira ole kuin mikään muukaan. On tietysti totta, että iso koira vaatii hyvän peruskasvatuksen eikä tällaista koiraa pidä ottaa jos ei viitsi sitä peruskouluttaa/kasvattaa. Käytös ongelmat ovat liki aina huonon/tietämättömän koulutuksen tulos. Itse olen rodun kanssa toiminut vuosikymmeniä ja uskon tuntevani rodun suht hyvin.
Meidän sakemannit eivät ole koskaan purreet ketään (maalimiestä lukuunottamatta). Lapsien kanssa ovat tulleet loistavasti juttuun. Meidän 4 vuotias tytär pitää koiria parhaina kavereinaan ja saa tehdä niille melkein mitä vaan. Koirat kyllä sitten väistävät kun eivät tykkää, mutta minkäänlaista agressiivisuutta ei koirista löydy kuin koulutuskentällä, ja siellä sitä pitääkin löytyä koska mm. suojelua harrastamme.
Samoin tuo älytön kommenttisi "liiasta jalostuksesta". Sitä nyt ei viitsi paljoa edes kommentoida. Kantakoiria löytyy ja hyviä sellaisia. Katso myös hyvä ihminen käyttöpuolen koiria ja niiden takapäätä. Harvalla on enää kovin matala..
Tutustu rotuun ennenkuin tällaisia provoja ryhdyt kirjoittamaan ja tekemään typeriaä yleistyksiä.
Mitä Riitta Lamminsalo on sanonut jalostuksesta?
Mitäs noi Lamminsalon sanomiset tähän liittyy?
Muuten kuin niin, että "asiantuntijoita" on joka lähtöön.
ehkä syy miksi jalostus on mitä sattuu.
Ongelma on ilmeisesti sitten siinä, että niin monet ottavat tämän koiran eivätkä anna sitä "hyvää peruskasvatusta".
Kirjoitukseni oli asiallinen, ehkä hieman provosoiva, mutta totta puhuin kuitenkin. Ammatillisesti en ole koirien kanssa häärännyt, mutta paljonhan sitä on tutustunut ja ollut monenlaisten koirien kanssa ja paljon on ollu omiakin. Ja minun pyyntö viestissä olikin, että kertokaa hyviäkin kokemuksia spk:sta, sillä itse en ole niitä kokenut niiden seurassa ainuttakaan.
Ja mistä luulet huonot lonkat tulevan esim bichon friséelle tai kultaiselle noutajalle? Tai alituiset korvatulehdukset, sydämen vajaatoiminnat sun muut rotukoirille? Totta se on, jalostuksen vuoksihan niitä tulee! Sekarotuiset ovat terveempiä koiria(Jos verrataan koiran koko elämänkaaren aikaisiin sairastumisiin), sillä perintöaineksen sekoittaminen on terveellistä! Mitään älytöntä jalostuskommenteissani ei siis ole.
Asiallinen viestini kuitenkin oli.
Oikeella tavalla tehvällä jalostuksella EI periytetä lonkkavikaa, korvavaivoja jne...
Jalostuksen tarkoituksena on periyttää toivotttavia ominaisuuksia ei ei-toivottuja.
Koirien kasvattaminen ei kuitenkaan ole luvanvaraista toimintaa ja niimpä näissäkin piireissä on monenlaista vipeltäjää...
Oikea oppinen jalostustyö vaatiia ÄLYTTÖMÄN tietämyksen ja aikaa vallan helvetisti...
Noi sun mainitsemat vaivat eivät johdu jalostuksesta sinänsä vaan väärästä jalostuksesta, joka taas voi johtua tietämättömyydestä tai vaikkapa välinpitämättömyydestä...
Sitten taas tuo "sekarotuiset on terveempiä" -kommetti. Tais tulla ihan mutu pohjalta vai millaista tieteellistä näyttöä tuosta on?
Vai oletko kenties lukenut akuankkaa, jossa sekarotuiset ovat must :P
Ensinnäkin: En lähtisi erottelemaan oikeaa ja väärää jalostusta, sillä mitään oikeita ja vääriä geenejä ei ole olemassakaan!!! Turha puhua "oikeasta" ja "väärästä" jalostuksesta, sillä samalla jalostuksella saadaan niin hyviä kuin huonojakin tuloksia. Ja kuten sanoit, jalostus on ammattilaisten puuhaa, eikä ole kiinni yhdestä ihmisestä. Eikä tietenkään huonoja puolia pyritä jatkamaan jalostuksessa! Mutta kuka voi täydellisesti hallita geenejä? Jalostuksessa on omat riskinsä. Kuka vain joka on käynyt edes biologian 2 kurssin lukiossa tietää sen vaikeuden! Ongelma on se, että rotua pyritään pitämään puhdaslinjaisena, joka ei ole kovin helposti pelkästään terveellistä. Ymmärtääkö täällä kukaan mitä yritän selittää?
Toisekseen: Sekarotuiset on terveempiä-kommentti perusteltiin siinä samassa lauseessa: perimäaineksen sekoittaminen on pelkästään terveellistä. Mitä monipuolisemmat geenit yksilöllä on sen epätodennäköisempää on, että sillä on jokin periytyvä sairaus, kuten lonkassa olevan pallonivelen hauras ja yhteensopimaton rakenne, tai sydämen rakennevirheet jne jne. Että sellaista tieteellistä näyttöä.
(Verrataan vaikka ihmisiin: sukulaisten lapsenteko, voi syntyä vammaisia tai vakavasti sairaita lapsia, sillä sama geeniperimä toistuu, jolloin piilevä tautiperimä tulee esiin=> sama periaate geenitasolla)
Niin ja joo, meille ei Aku Ankkaa koskaan tilattu, harmi sinäänsä... ;) (turha olla henkilökohtainen)
Työlinjaiset Malinoisit ovat paljon parempia kuin sakut. Ne pystyvät sentään ketterästi liikkumaan ja suoriutuvat tehtvävistään paljon paremmin kuin sakut. Poliisien SM-kisoissakin Malinoisit saivat kaksoivoiton ja veilä ylivoimaisesti. Suojelussahan ne ovat olleet käytännössä voittamattomia jo vuosia. Malikat ovat myös erittäin sosiaalisia luonteeltaan ja helppoja kouluttaa.
No turha puuttua mihkään termeihin kuten oikea-väärä. Jos nyt vähääkään koirista ymmärrät niin luulisi, että olisit ymmärtänyt pointin. Kukaan ei voi geenejä hallita, mutta sanoo sen nyt maalaisjärkikin, että jos on esim. kaksi yksilöä, jolla on toivottuja ominaisuuksia niin parempi mahdollisuus ne on periyttää kuin kahdesta yksilöstä joilla näitä ominaisuuksia ei ole.
Ja tuo sekarotupointti nyt on ihan huuhaata. Sehän on ihan arpomista, kuinka terveitä jälkeläisiä syntyy. Ja ilman jalostusta ei olisi edes eri rotuisia koiria vaan kaikki näyttäisivät samalta loppujen lopuksi. Emmä tän enempää jaksa jauhaa...
Sinä itse aloit vääntelemään minun sanoja, jolloin on pakko puuttua sanakäänteisiin. Et taida olla kovin perehtynyt jalostukseen tai perinnöllisyyteen, joten turha "dissata" jos asian otan esille.
Se ei ole huuhaata, sillä näin se sairauksien periytyminen keskimäärin menee. Usko mitä uskot.
Äläkä jauhakaan, sillä mitään oikeasti JÄRKEVÄÄ ja asiallisesti PERUSTELTUA asiaa et ole esittänytkään.
taida tuntea käyttömalia lainkaan???
...tietää kaiken kaikesta.Ja paljon on ollut omiakin koiria...jo ikäsi tekee asian mahdottomaksi.Tietosi koiran kasvatuksesta on samaa luokkaa kuin kalan tiedot polkupyöristä.Tuolla sekarotuspuolella ajettiin just rotukoiraihmiset pois,kun jauhavat aina samaa.Sinun kohdallasi voi toivottaa samaa..painu kertomaan ääliömäisyyksiä jalostuksesta kanssasisareidesi tykö ja jätä tää jalostus puoli muille.
Miksi ihmeessä kaverin koiran täytyisi toimia sinun stressileluna? Älä koske toisen omaan pätee kyllä tässäkin.
Minä näen sp:t toisenlaisessa valossa. Sp oli äitini rotu ja meidän koirat oli ihan kilttejä ja luotettavia. Mutta koska sp on niin yleinen rotu, löytyy joukosta jos jonkinlaista. Olen tavannut sekä hyvä että huono käytöksisiä sakemanneja. Nykyään seurailen hieman sivusta sakemanneja, sillä vielä joskus otan sellaisenkin itselleni.
Eräs kultaisen noutajan omistajakin sanoi, että kultseja on niin paljon ja että kysyntää on valtavasti, että nykyään sitä tapaa niin monentasoisia yksilöitä. Sama koskee spk:a.
Meidän saksanpaimenkoira on ainaki kiltti ku mikä. En siis halua mitenkään ylikehua omaa koiraamme (sillä edellinen saksanpaimenkoira hyökkäsi siskon kimppuun) vaan ilmoitan miten asia on. Meidän koirallemme voisi tehdä mitä vain, eikä se edes alkaisi murisemaan. Se on vähän kuin puudeli saksanpaimenkoiran vaatteissa..
Koirallamme voi olla luonnevika (siis ylikiltti ja rauhallinen) mutta en ole ihan varma kun en tiedä tarkalleen millaisia saksanpaimekoirien pitäisi olla luonteeltaan... Iästä se voisi kanssa johtua (9,5v) mutta meille tullessaan (3v) se oli samanlainen, niin en ihan uskoisi että se siitä johtuu. mutta ihan sama. pännii vaan vähä tollanen "yleistys"
sanottavaa sakemanneista. Varmaan johtuu kaveripiiristänikin, kaikki aktiivi harrastajia.
Suurin syy sakemannin ongelmalliseen käytökseen on ihminen joka ottaa sakemannin, tiedostamatta sitä mikä rotu on kyseessä. Toinen syy on kasvattaja joka myy sakemannin kenelle vain tiedostamatta mikä rotu on kyseessä.
Sakemanni on työkoira rotu, siinä on oltava työkoiraominaisuudet olemassa, muuten se ei täytä rotumääritelmää, luonteen osalta.
Jos ihminen ei osaa varautua työkoiramaiseen käyttätymiseen koirassaan, niin kyllä sakemanni on väärällä ihmisellä.
Sakemannit on terveitä, vain omistajilla saattaa olla ongelmia (mielen)terveyden suhteen.
Aivan, olen kuullut myös noita tarinoita spk:sta, että niille saa tehdä "mitä vain". Tarinoidenne perusteella voi sanoa, että kasvattajalla on suuri vastuu siitä, millainen käytös koiralla tulee olemaan ja että tämän koirarodun kohdalla johdonmukainen kouluttaminen on aika tärkeä tehtävä. Enkä yleistä mitään, otsikon perässähän oli kysymysmerkki ;)
Minua vain ihmetyttää, että ystäväni perheessä on kolme koiraa, jotaka ovat saanut samanlaisen kohtelun, mutta vain tämä saksanpaimenkoira hyökkäilee minun (ja monien muiden!) kimppuuni ihan ilman varoitusta, murinaa sen sellaista. Jos solmin kenkänikin kyykyssä, pitää varoa, ettei joku säikähdä noususta...
Minulla oli tullessaan 4-vuotias sakemanninarttu, joka oli ihmisille aivan yliystävällinen. Ei olisi purrut vaikka mitä olisi tehnyt. Toisia koiria, kuten muitakin eläimiä inhosi yli kaiken. Niille piti räyhätä karvat pystyssä jo pitemmän matkan takaa. Ilmeisen huonot kokemukset, siis... Oikealla ohajuksella koirani lopulta vain nosti karvat pystyyn, ei siis yrittänyt esim. hyökätä ellei kissa juossut nokan edestä tai vastaavaa. Kerran säikähti ihmistä ja ärähti, mutta hän tulikin hämärässä nurkan takaa. Voin sanoa, että kaikki sakemannit mitä tunnen ovat varautuneita joko ihmistä tai muita eläimiä kohtaan. Ja tunnen monta. Mistä johtuu moinen?
Minä spekuloin tuolla aikaisemmassa viestissä juuri sitä, mistä tällainen vahva persoona johtuu. Biologiasta kiinnostuneena ja sitä vähän opiskelleena oli aivan pakko katsoa asiaa jalostuksen kannalta.
Joko asiaan liittyy ns. perustajainvaikutus (tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että rotua on kehittetty kapea-alaisesta määrästä yksilöitä), jolloin samat geenit toistuvat ja voimistuvat. Tai jalostus on edennyt ulkonäköä korostaen eli että ehkä aggressiivisetkin yksilöt ovat saaneet lisääntyä hienon ja upean ulkomuotonsa vuoksi.
Tai, että voimakasta luonnetta on suosittu, kun ollaan jalostettu hyvää vartiokoiraa! Syitähän saattaa olla monia.
Mutta siitä ei kukaan pääse puusta pitkälle väittäessään ,etteikö tätä rotua ole jalostettu jo iät ja ajat. Me ihmisethän sitä olemme tehneet.
Se, joka ei ymmärtänyt tätä jalostus-hässäkkää, mitä yritin selittää, niin tässä teille linkki:
http://www.kolumbus.fi/elisakissa/jalostus.html
Se selittää, ehkä hieman paremmin. Kaikki koskee, valitan, myös saksanseisojaa.
Enpä ainakaan itse lue vakavasti mitään ko. kirjoittajan tekstejä.
Sitäpaitsi tämä on saksanPAIMENKOIRApalsta, ei mikään seisojapalsta. Huonoa provoilua.
Miksi te olette saksanPAIMENkoirien omistajat ja puolestapuhujat niin pelästyneitä kunnon keskusteluista ja argumenteista? Ei tämä ole mikään riitelypalsta vaan keskustelufoorumi! Täällä ei ole tarkoitus osoitella henkilökohtaisesti ketään. Eikä ole tarkoitus ottaa niin henkilökohtaisesti, saatikka vakavasti. Tuollaiset hohhoi-jutut on aivan turhia ja vie vain tilaa. Kunnon vastauksia jos mielipiteitä löytyy, nimenomaan aiheesta! ;)
Mutta se ei missään tapauksessa ole mikään sohva koira. Pitäis panna sakemannin omistamiselle harrastus pakko!! ( ;) ) Kyllähän on selvää, että rodun ollessa on näin yleinen niin todennäköisyys sille että kohtaat vihaisen (lue; kouluttamattoman tai hakatun tai muuten vaan pilatun) sakemannin on kohtalaisen paljon suurempi kuin että se olisi irlanninsetteri. Ottaa todella aivoon,kun ihmiset hankkivat sakemannin luullen että se ihan automaattisesti on tottelevainen, osaa vartioida, on kaikkien kaveri jne. sitten kun huomataankin että tämä pentuhan kuseekin sisälle!!!- ollaan silmät pyöreinä ihmetyksestä; eihän tää ollutkaan susikoira Roi. ...kele. Kun kohtaat vihaisen sakemannin niin jämpti on niin että 99% niistä on vihaseksi tehnyt OMISTAJA! Joka ei osaa käsitellä kunnon koiraa, Jos ette ole valmiit uhraamaan huomattavaa osaa vapaa ajasta koiraan niin silloin ei saku ole oikea valinta. Hankkikaa vaikka tiibetinspanieli. ( agret pahasti koholla kun mollaatte maailman parasta koirarotua)
Joo, minun kaveri suunnittelee ottavansa saksanpaimenkoiran kun se on niin siisti. Minun varmaan pitää sille näyttää teidän viestinne :)
Aivan, niin se on varmaan mennyt, niitä on niin paljon, että kohdalle on sattunut aina "ongelmakouluttaja"! Ystäväni perheessä on varmasti käynyt samalla tavalla;kuten sanoin "kolme koiraa on saanut samanlaisen kohtelun". Nuori saksanpaimenkoira olisi pitänyt saada ilmeisesti erikoiskohtelun, eli säntillisen koulutuksen.
Tästä päästään siihen päätelmään, että spk tarvitsee hyvän koulutuksen. Onko jollakin hajuakaan miksi? Mikä tekee tästä rodusta niin erikoislaatuisen? Kenties sillä on niin voimakas vietti? (voimakas taipumus tehdä asioita, kuten vartiointi, suojelu jne)
ja mielenkiintoisen keskustelun olet avannut, kiitos.
Sakemannin ominaisuuksiin _pitäisi_ kuulua jonkin asteinen dominanssi ja onneksi sitä joskus löytyykin. Kun tällainen dominoiva koira eksyy ihmiselle, joka ei ymmärrä koiran luonteesta yhtään mitään, niin "soppa" on aika valmis.
Yhä edelleen olen sillä kannalla, että sakemanni otetaan liian "susikoira roi" mielleyhtymiin liittyvillä perusteilla ja sitten on paljon kasvattajia jotka eivät piittaa sakemannista vaan rahasta ja siksi yrittävät jalostaa koirista "mussukoita", unohtaen kuitenkin että geeneissä olevat työkoiraominaisuudet tulevat aina silloin tällöin esiin ja aiheuttavat ongelmia osaamattomissa käsissä.(aika pitkä lause ;) )
Parasta olisi jos sakemannin hankkiminen edellyttäisi jonkin asteisen kurssin suorittamisen vrt. koira ajokortti.
Mä jouduin luopumaan yhdestä sakemannistani juuri tämän agressiivisyyden vuoksi. Todettiin ammattikasvattajien kanssa että koira oli liian vahvaviettinen joka asiassa! Eka kerta purureeneissä meni siihen että koira hyökkäsi kerta toisensa jälkeen hampaat irvessä molarin päälle ikää oli juuri alta vuosi. siihen loppui se hupi. Pureminen verissä=( Autossa ollessa yritti hyökkiä ohikulkevien päälle lasien läpi kun suojeli omaisuutta.Ei sietänyt mitään muita uroksia lähellään 8kk iän jälkeen (ei huonoja kokemuksia). Itse olen 165cm pitkä ja painoa n.50kg ja neiti ihminen. Koiran kohtaloksi tuli lähteä tutulle kasvattajalle maalle vahtikoiraksi=( Huom! Koira oli järjestyksessään minulla jo viides ja muiden kanssa pärjättiin oikein hyvin eikä näitä ongelmia ollut. Ja nykyinen poitsu on aivan mahtava!=) Yli iso ja tykkää kaikista ja mennä ja tehdä,nyt ikää 1w ja tässä katsellaan tän murrosiän yli...=) Lisäksi joka koira on saanut kunnon pohja koulutuksen minun omistuksessani. Enkä väitä että koira olisi ollut mielenvikainen vaan todella vahvaviettinen jolle yritin kolme vuotta pärjätä ja luovutin.
tosi pahoillani,siitä että jouduit luopumaan sun koirasta sen vietin takia.
Iselläni on 10kk sakemannin urospentu ja pelkään sen takia.Se ei meinaa enää voi millään tavalla sietää vieraita ihmisiä ja hyökkäis ihan varmasti kene päälle vaan jos pystyisi.Se puolustaa meidänkin taloa ihan hulluna!!en oikeen tiiä mitä sille tekisin..en kuitenkaan siitä pysty luopumaan.
Se tulee kyllä hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja on yleensä se joka alistuu,vaikka on aina isompi kuin toinen koira,mutta koirani ei oo tappelija luonteinen.Se on pelkuri ja se näyttää sen agressiivisuutena.
Mitäs jos alkaisit kouluttamaan koiraasi? Pentu kun on vielä noin nuorikin. Asiantuntevalla koulutuksella on hyvä mahdollisuus päästä eroon tuollaisista ongelmista. Kokemusta tuollaisista on meidänkin porukassa ja on joskus päästy hyviinkin tuloksiin. Melko varmaan jostain löytyisi hyvä reeniporukka, katso vaikka SPL:n sivuilta ens alkuun.
Ompa tuo saksis munkin kimppuun käyny kun olin pieni, ja myös puri korvan irti toiselta lapselta.
En tiedä sitten, mutta tällä hetkellä pelkään noita koiria sata kovaa, ja kierrän kaikki kaukaa, enkä mee paikkaan missä tiedän niitä olevan!
Ei se rotua huononna, että jollakulla ei pää kestä yksittäisiä negatiivisia kokemuksia.
EN YMMMÄRRÄ SITÄ ITSEKKÄÄN ETTÄ MITEN SAKEMANNIT OVAT MIELENVIKAISIA
SEEFFERIT ON NÄTTEJÄ.
et voi ruveta yleistämään!oma sakemanni on todella kiltti eikä takuulla tekis mitään(paitti jos tarvis mua puolustaa!)ymmärrän kyllä että et tykkää ku on huonoja kokemuksia,mutta jos kohtaat kiltin sakemannin huomaat,että on tosi kivoja koiria!