Ja meneekö parhaat arvosanat jakoon todellisen osaamisen perusteella vai vaikuttaako niihin myös opettajan sinänsä epäolennainen mielipide opiskelijan persoonasta ym?
Kysyn ja ihmettelen, koska olen suorittanut avoimessa amk:ssa muutaman kurssin. Harkkatehtävista tuli sellaista 3-4 (ilmeisesti 5 aivan mahdoton saada ryhmätöillä, esseillä ja presentaatioilla, vaikka tekisi kuinka perinpohjaista työtä), kävin tunneilla, olin aktiivinen ja kuitenkin lopullinen arvosana kaikista 1 numero alempi. Kokeen pistemääriä ei yhtä kurssia lukuun ottamatta kerrottu ollenkaan, mutta en silti usko että ihan penkin alle olisi mennyt. Sitä paitsi noiden koti- ja tuntitehtävien pitäisi muodostaa yli 50% arvosanasta.
Etenkin kokemukset media-alasta ja viestinnästä kiinnostaisi.
Miten helposti AMK:ssa saa hyviä numeroita (4-5)?
44
8461
Vastaukset
- nmlkj
Ns. pärstäkerroin, eli ulkomuoto, käyttäytyminen ja luonne, vaikuttaa aina kaikilla elämän alueilla. Kannattaa kiinnittää huomiota käyttäytymiseen, jos haluaa korkeimpia arvosanoja.
Minä ainakin olen antanut parempia numeroita niille, joiden olemus miellyttää. Miellyttävä olemus ennakoi myös hyvää sijoittumista työelämään ja menestymistä työssä kuten yksityiselämässäkin.
Älä masennu, 3-4 on ihan hyvää tasoa, oikeastaan erittäin hyvää, sillä liikaa vitosia on jo epäilyttävää.- Riiiiiiiiiiiii
Olet varmaankin trolli jonka tarkoituksena on provosoida? Vai väitätkö kirkkaalla naamalla, että annat naamakertoimella numeroita julkisessa instituutiossa rikkoen kaikkia lakea kansalaisten yhdenvertaisuudesta? Tiedätkö, että opiskelijalla on oikeus kyseenalaistaa arvostelusi - varaudu todistamaan arvosteluperusteesi.
No, ammatti"korkea"kouluiltahan tätä voi odottaakin. - niijustii
Riiiiiiiiiiiii kirjoitti:
Olet varmaankin trolli jonka tarkoituksena on provosoida? Vai väitätkö kirkkaalla naamalla, että annat naamakertoimella numeroita julkisessa instituutiossa rikkoen kaikkia lakea kansalaisten yhdenvertaisuudesta? Tiedätkö, että opiskelijalla on oikeus kyseenalaistaa arvostelusi - varaudu todistamaan arvosteluperusteesi.
No, ammatti"korkea"kouluiltahan tätä voi odottaakin.Et kai sinä tosissasi kuvittele, että jossain olisi opettaja, johon naamakerroin ei vaikuta? Ihmisiä opettajatkin ovat. On aina parempi, että opettaja itsekin tietää ja tunnustaa sen, silloin asiat ovat jotenkin hallinnassa.
Huolestuttavampia ovat opettajat, jotka tosissaan väittävät arvostelevansa puhtaasti vain osaamista henkilöön katsomatta, jos opettajalla on edes jotain käsitystä opiskelijasta.
- HälytysKello
Tuota noin. Kokeitten pistemäärät kuuluu saada tietää, jos näin ei ole, niin arvostelu ei ole tapahtunut reilussa hengessä. Muutenkin ennen kurssia täytyy saada tietää mitkä ovat arvostelun kriteerit. Siis ainakin meillä MAMK:ssa oli näin, pari vuotta sitten. Peli oli reilua ja sen arvosanan sai, minkä ansaitsi.
- kokemuksesta
Voi olla, että AMK:ssa kiinnitetään huomiota epäolennaiseen eli arvostelun kriteereihin ja pisteisiin, kun huomion pitäisi olla osaamisessa ja sen tavoittelemisessa.
Yliopistossa ei juuri koskaan peräänkuuluteta arvostelukriteereitä eikä pisteitystä. Olen tehnyt kaksi maisterin tutkintoa, mutta tuollaisista seikoista ei ollut puhetta koskaan. Silti arvostelu oli mielestäni oikeudenmukaista.
Asia on vain niin, että jotkut eivät yllä huippusuorituksiin, vaikka tekisivät kuinka paljon töitä hyvänsä. Toisilta se onnistuu helposti.
Tenteissä arvosteluun vaikuttaa myös käsiala. Sähköinen tenttiminen poistaa käsialan vaikutuksen. Mutta kyllä arvostelu aina on sillä tavalla kokonaisvaltaista, että opiskelijan olemus, siis käytös ja ulkonäkö, vaikuttavat, mikä on aivan oikein. Työnantajakaan ei palkkaa puhdasta osaamista vaan myös sen ihmisen. - lottovoittoonsyntyä
Älä nyt kuitekaan odota ,että "peli on reilua",saat huomata vanhempana ettei se sitä ole,ei koulussa eikä työssä.
- fghhhhhhhhhhh
Osaamalla kirjoittaa nimensä paperiin
- Finni_naama
Tuntiosaaminen tulee kokeitten ( harjoitustyöt) päälle. Pärstäkertoimella on silloin jonkinverran vaikutusta. Tuntiosaaminen ja osallistumisen arviointi on opettajan hyppysissä täysin. Periaate on se, että vaatimatonkaan tunneilla osallistuminen ei saisi vaikuttaa arvosanaa laskevasti. Opettaja arvostaa paljon sellaista ihmistyyppiä, joka on yhteistyökykyinen ja jelppaa toisia opiskelukavereita pyytettömästi. Pelkkään omaan pussiinsa pelaavaa opiskelijaa harva opettaja arvostaa. Olemuksen miellyttäminen on paljon muutakin kuin ulkonäkö. Tapa toimia ja tarttua asioihin ja puhaltaa yhteen hiileen merkitsee eniten. Voi olla, että on opiskelualakohtaisia eroja.
*****************************************************************************************
Minusta se, että harjoitustöiden ja kotitehtävien arvosana olisi yli 50% arvosanan muodostumisesta on järjetöntä. Minun aikanani ( 80-luvulla) harjoitustyöt piti tehdä, jotta kurseista pääsi läpi. Painoarvoa niillä ei sen enempää ollut, koska harjoitustöiden arviointi on lähes spekulaatiota. Toki hyvällä harjoitustyöllä voi pikkaisen loppuarvosanaa nostaa. Kokeissa kaikki saavat samat kysymykset ja tehtävät, mutta harjoitustöissä ja seminaareissa näin ei ole.- Ihmettelen_vain
Sinulla on siis vankka usko siihen, että kurssin opettaja ei osaa arvioida kunkin harjoitus- tai seminaarityön aiheen vaativuutta ja saavutettua lopputulosta siihen nähden? Mitenkä hän sitten onnistuu sen kummemmin tentinkään esseekysymysten arvioinnista, kun jokainen vastaa kysymyksiin omalla tavallaan ja tyylillään?
- Finni_naama
Ihmettelen_vain kirjoitti:
Sinulla on siis vankka usko siihen, että kurssin opettaja ei osaa arvioida kunkin harjoitus- tai seminaarityön aiheen vaativuutta ja saavutettua lopputulosta siihen nähden? Mitenkä hän sitten onnistuu sen kummemmin tentinkään esseekysymysten arvioinnista, kun jokainen vastaa kysymyksiin omalla tavallaan ja tyylillään?
Olen asiastani täysin varma. Banaaneja voi verrata banaaneihin. Omenoita voi verrata omenoihin. Omenoiden vertaaminen banaaneihin onkin jo huomattavasti paljon vaikeampaa.
- Ihmettelen_vain
Finni_naama kirjoitti:
Olen asiastani täysin varma. Banaaneja voi verrata banaaneihin. Omenoita voi verrata omenoihin. Omenoiden vertaaminen banaaneihin onkin jo huomattavasti paljon vaikeampaa.
Minä en olisi asiasta lainkaan niin varma. Siihen vaikuttaa tietenkin se, että olen sekä tehnyt harjoitus- ja seminaaritöitä että etenkin arvostellut niitä melkoisia nivaskoja. Vuosien mittaan tulee kyllä varsin selväksi, mikä asia on opiskelijoille vaikea ja mikä helppo, tai mikä työ tietystä aiheesta on hyvä ja mikä taas huono.
Voi tietenkin olla opettajia, joille asiat eivät ole näin selviä.
Olen myös käyttänyt kokeita, joissa on saanut olla käytössä rajoittamaton materiaali eli netissä oleva kurssimateriaali ja lisäksi koko internet lukuun ottamatta keskinäistä viestinvaihtoa. Samalla tavalla jyvät erottuvat akanoista tälläkin tavalla. - nohöpöpöpö
Finni_naama kirjoitti:
Olen asiastani täysin varma. Banaaneja voi verrata banaaneihin. Omenoita voi verrata omenoihin. Omenoiden vertaaminen banaaneihin onkin jo huomattavasti paljon vaikeampaa.
Banaaneja ja omenoita voidaan verrata rinnakkain oikein hyvin, siis niin että täyttääkö laadukkaan vaatimukset vai ei. Parhaassa syömäkunnossa oleva banaani on aina parempi kuin mätä omena.
Myös hyvin erilaisia seminaaritöitä voidaan verrata toisiinsa monelta kantilta. Huonosti toteutettu on huonosti toteutettu aiheesta riippumatta.
- huonoko
Ap tässä vielä.
Lukiossa sain reaaliaineista ja kielistä helposti 9-10, joten pudotus on ollut kova. En tiedä mitä numeroita muut kursseilla olleet saivat ja oliko arvostelu heitä kohtaan yhtä kovaa tai jopa kohtuutonta, vai enkö vain minä jostain syystä ollut opettajien silmissä "pidetty" kyseisessä koulussa. Missään muualla en kyllä ole kohdannut sellaista ongelmaa...- Koettu_on
Minulla ei ole valitettavasti tuntumaa amk-tasolta, mutta yliopistossa opin tuntemaan naamat ja opin tuntemaan nimet, mutta mitään käsitystä siitä, kuka oli kukin ei päässyt syntymään. Joten pärstäkertoimesta puhuminen on näin pelkkää sontaa. Oli aina yllätys jälkeenpäin havaita, tämäkö oli tämänniminen.
- AmishOpe
Samat sanat AMK-puolelta. Jos ikäluokassaan on neljä aloittavaa ryhmää, yli 120 opiskelijaa, niin juuri noin se menee.
- AMKnörtti
Omien kokemuksien perusteella kolmonen on useimmilla kursseilla aika helppo saada, nelonen vaatii jo vaivaa reilummin (helpoilla kursseilla ei älyttömän vaikeaa, mutta vaativilla joutuu oikeasti tehdä töitä nelosen eteen julmetusti).
Suurin hyppy on silti nelosen ja vitosen välillä. Vitoset vaativat lähes poikkeuksetta kovaa työtä eikä aina sekään aina ihan riitä. Vain pari kurssia on tullut vastaan missä vitonen on helpommin tullut, kaikissa muissa se on vaatinut ankaraa työntekoa.
En ole mikään maailman lahjakkain ihminen, mutta toisaalta en mikään täysi idioottikaan (esim. lukion keskiarvo oli 7,5 tienoilla ja suuremmalla panostuksella olisi voinut olla lähempänä kasia). Eli olen opiskelijaprofiililtani tämmöinen aika tavis, lähellä keskimääräistä lukio-opiskelijaa.
Keskiarvo huitelee AMK:ssa nyt n. 4,1 tienoilla ja työtä sen eteen on saanut kyllä tehdä kymmenkertaisesti verrattuna lukion aikaisiin "ponnistuksiin" (linjana AMK:ssa tietojenkäsittely).- En_jaksanut_pingottaa
Tuo on minusta hyvä suoritus amk-tasolla. Yliopistossa täytyy nostaa hattua kaikille niille, joiden keskiarvo nousee yli nelosen. Siihen täytyy olla jo melkoista lahjakkuutta ja viitseliäisyyttä oli ala mikä tahansa.
- kovallatyöllä
Minusta arvosanat on olleet oikeudenmukaisia. Olen saanut hylättyjäkin ja vitosiakin.
Siitä saan yleensä kolmosen kun oon ollut luennoilla, kuunnellut tarkkaan, tehnyt kaikki harjoitustehtävät ja lukenut tenttiin koko alueen. Lukiossa sain vastaavalla työllä yleensä kasin.
Hylätyn olen saanut pari kertaa. Kerran huomasin tentissä kysymykset nähtyäni etten osanut niitä tarpeeksi hyvin ja jätin tyhjän paperin, ja toisen kerran oli sellainen tentti, ettei siinä saanut olla yhtään vihettä, ja kun virhe oli niin meni uusintaan.
Vitosiakin on tullut ja niiden saamiseksi on pitänyt nähdä paljon vaivaa, missä auttaa jos on oikeasti kiinnostuntu aiheesta. Vitosen tenttivastauksessa ei riitä, että sisältö on tiedoiltaan oikein vaan vastauksen pitää olla myös rakenteltaan pohdittu. Harjoitustyössä pitää olla myös kieliasu ja lähdeviitteet oikein. Eikä riitä, että kertoo ne asiat, mitä on opetettu vaan pitää huomata pohtia, miten niitä voi oikeesti soveltaa ja hyödyntää. Siinä jutussa pitää olla jotain sellaista uutta ja fiksua oivallusta, että kun sen lukee niin ajattelee heti, että hei tää on oikeesti tosi huippu juttu.- psykologiaa
Niin, AMK kenttä on vielä vähän jakaantunut. Osassa kouluista pelkkä tentti on arvostelun perusta, toisissa taas kurssien aikana tehdyillä harjoitustöillä (peilaavat käytännön osaamista) on suurempi merkitys. Pääasia on se, että arvostelun täytyy olla läpinäkyvää. Eli tentti pitää saada nähdä arvosteltuna, samoin kun kaikki mahdolliset harjoitustyöt.
Ilmeisesti edes kaikissa yliopistoissa ei ole vielä päästy siihen pisteeseen, että opiskelija tietää aina miksi hän on saanut tietyn arvosanan. Tämä on merkittävä epäkohta. Läpinäkyvä arvostelu auttaa opiskelijaa parantamaan omia puutteitaan, jos tätä palautetta ei ole saatavissa, kaikki jää vähän mutupohjalle.
Omassa AMK historiassa sain aina arvosanan 3, 4 tai 5 kursseista, joilla kerrottiin reilusti mitä pitää hallita. Valitettavasti todistukseen jäi myös pari ykköstä, koska tulin osassa kursseista siihen tulokseen, että sillä mitä oikeasti tehdään ja osataan ei lopulta ole mitään merkitystä arvosanaan. Yleensä näitä kursseja veti joku lähellä eläkeikää oleva opettaja, jota ei kiinnostanut enää perustella yhtään mitään. Jos olisin mennyt kysymään miksi sain ykkösen, olisin todennäköisesti saanut uusinnasta arvosanan 0, koska se olisi ollut "loukkaavaa" opettajalle, ja "kyseenalaistanut" hänen opetusmetodinsa.
- Riiiiiiiiiiiiiiii
Amkeissa saa nelosen ilmaiseksi, vitosenkin jos viitsii vähän panostaa. Tosin mulla on jo opiskelu- ja kirjoittamiskokemusta. Mitään tuntiosaamista ei tarvita, koska tunnit on vähennetty minimiin rahapulan takia ja siirretty verkkoon. Joissan seminaareissa keskusteluryhmätöissä olen huomannut pärstän vaikuttavan, muuten en. Riippuu ehkä AMK:sta, maakunnissa numerot ilmaiseksi silloin kun on kyseessä esseetehtävä. Toki nämä halvatun ryhmätyöt voivat vaikuttaa arvosanaa alentavasti jos kaverit joiden taso on sitä 1-2 vaikuttavat.
Sain tasan yhden ykkösen, luin yöllä harjoittelussa ja opettaja on tiukka ja tentti oli vaikea. Muut 4-5, pari kolmosta tuon ryhmätyöasian takia ja siksi, koska tehtävänanto oli tosiaan epäselvä. Yliopistossa numerot olivat tiukemmassa, tai piti päntätä enemmän ja vaikeampia asioita. - sairaatopettajat
Sain juuri jouluksi ykkösen vitosen työstä, eli menee juurikin tuon naaman mukaan. Kerran sain nelosen työstä, jossa en käynyt kun kerran kääntymässä. Factaa on se vaika ei saisi olla, että jos naamasi harmittaa opettajaa niin ykköstä ja kakkosta paukkuu,varsinkin jos olet aktiivinen niin niitä paukkuu varmasti mikäli opettaja on riittävän narsisti ja sinussa on särmää. Meillä on monta psykoa opettajaa jotka kostavat armotta jos naama harmittaa, tämän olen tesannut frendien kanssa palauttamalla heidän vitosten töitä samalla opettajalle uudelleen kirjoitettuna, se muuttuu kohdallani aina kakkoseksi. Samoin minun ykkösen työni on saanut toisen nimen alla vitosen eli ihan normaalia.
- särmätvrkd
Et sitten ole ajatellut hioa särmiäsi, jotta arvosanat paranisivat? Siitä voisi olla hyötyä muutenkin.
- Riiiiiiiiiiii
Erikoinen asenne. Julkisessa instituutiossa arvosanojen tulisi olla osaamiseen perustuvia. Eli hyväksyt näköjään sen, että numeroiden perusteena onkin opettajan mielistely ja on hyväksyttävää, että naamataulu vaikuttaa arvosteluun?
Toivon hartaasti, että et ole ikinä esimiestehtävissä. Siellä tulet törmäämään useampaan osaamisestaan tietoiseen työntekijään jotka eivät automaattisesti kunnioita sinua sen takia että olet esimies. Vaikeuksia tiedossa. - lknm
Riiiiiiiiiiii kirjoitti:
Erikoinen asenne. Julkisessa instituutiossa arvosanojen tulisi olla osaamiseen perustuvia. Eli hyväksyt näköjään sen, että numeroiden perusteena onkin opettajan mielistely ja on hyväksyttävää, että naamataulu vaikuttaa arvosteluun?
Toivon hartaasti, että et ole ikinä esimiestehtävissä. Siellä tulet törmäämään useampaan osaamisestaan tietoiseen työntekijään jotka eivät automaattisesti kunnioita sinua sen takia että olet esimies. Vaikeuksia tiedossa.Särmikkäimmät karsiutuvat yleensä viimeistään työhönottohaastattelussa arvosanoista riippumatta. Siinä jos missä vaikuttaa naamataulu. Meillä ainakin on myös psykologiset testit käytössä vähänkin vaativampiin tehtäviin tulijoille.
Osaamisestaan tietoinen ja tervehenkinen työntekijä arvostaa esimiestään, hänen ei tarvitse paukuttaa henkseleitään eikä julistaa osaamistaan vaan hän tekee työnsä hyvin. Esimies ei hae kunnioitusta itselleen vaan sitä, että kaikki toimivat samaan suuntaan. Yksi kovin särmikäs tyyppi voi pilata koko työyhteisön ilmapiirin. - Riiiiiiiiiiiiiiiiii
Se, miten särmiä hiotaan työyhteisössä on eri asia kuin hyväksyä se, että numeroarvostelu julkisin varoin tuetussa oppilaitoksessa menee naaman mukaan. Tässä ei keskustelu työhaastattelusta missään kohdin. Eikö niin?
Kannattaa lukea työtieteellisiä tutkimuksia. Yksi työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä on muuten se, että "tuo yksi kun on niin hankala, kyllä meillä olisi niin helppoa kun ei olisi tuota yhtä". Olen tällaisia työyhteisöjä nähnyt nuoresta asti, onneksi en joka paikassa. Johonkin hieman erilaiseen (erikoinen, ujompi, parempi, you name it) henkilöön projisoidaan se oma paha olo tai käytetään yksilöiden ristiriitoja tekosyynä, kun ei haluta ottaa esiin työpaikan todellisia ongelmia, kuten esim. toimimatonta työnjakoa. Jos työpaikka toimii kokonaisuutena ja ongelmista keskustellaan avoimesti ja tasa-arvoisesti, ei sitä keikuta yksi hieman poikkeava yksilö.
Ja parhaat työyhteisöt ovat niitä, joissa hyväksytään erilaiset persoonallisuustyypit, nuoret, vanhat, miehet, naiset osana työyhteisöä ja voimavaroina kunkin hyvien ominaisuuksien perusteella. Hyvä työntekijä saa ja voi julistaa osaamistaan ja jakaa sitä muillekin - sitä ei toki tarvitse tehdä, mutta ei se tee hänestä vaarallisempaa tai huonompaa. Ja taitava esimies hyväksyy myös sen, että työntekijä voi (ja pitääkin) tietää työstään enemmän kuin pomo - haetaan työntekijänä parhaat ihmiset ympärille, ei niitä itselle vaarattomia ja myötämielisiä myötälijöitä ja omia kavereita.
Tässä on menestyksen avain. - eimaksavaivaa
särmätvrkd kirjoitti:
Et sitten ole ajatellut hioa särmiäsi, jotta arvosanat paranisivat? Siitä voisi olla hyötyä muutenkin.
Tässä iässä enää hypitä lapsen halujen mukaan..Opettaja on kuitekin sen verran nuori ettei kannata tuon elämänkokemuksen kanssa keskustella kamalasti.
Sen lisäksi särmä tekee minsuta minut, kuka tahansa osaa mielistellä mutta siitä ei silti ole aina apua elämässä ei töissä eikä koulussa. Kyllä minun selkäni taittuu rahan edessä mutta tämä maksaa tästä ei tienaa, kuitenkin tähän ikään ehtinyt ihmisiä näkemään. - sambaajarumbaa
lknm kirjoitti:
Särmikkäimmät karsiutuvat yleensä viimeistään työhönottohaastattelussa arvosanoista riippumatta. Siinä jos missä vaikuttaa naamataulu. Meillä ainakin on myös psykologiset testit käytössä vähänkin vaativampiin tehtäviin tulijoille.
Osaamisestaan tietoinen ja tervehenkinen työntekijä arvostaa esimiestään, hänen ei tarvitse paukuttaa henkseleitään eikä julistaa osaamistaan vaan hän tekee työnsä hyvin. Esimies ei hae kunnioitusta itselleen vaan sitä, että kaikki toimivat samaan suuntaan. Yksi kovin särmikäs tyyppi voi pilata koko työyhteisön ilmapiirin.Kuten totesin rahasta tanssin vaikka sambaa ja onneksi työhönotto on kertomasi mukaan ulkonäkö kysymys,sillä lasken sen varaan <3
- onhannoitanähty
Riiiiiiiiiiiiiiiiii kirjoitti:
Se, miten särmiä hiotaan työyhteisössä on eri asia kuin hyväksyä se, että numeroarvostelu julkisin varoin tuetussa oppilaitoksessa menee naaman mukaan. Tässä ei keskustelu työhaastattelusta missään kohdin. Eikö niin?
Kannattaa lukea työtieteellisiä tutkimuksia. Yksi työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä on muuten se, että "tuo yksi kun on niin hankala, kyllä meillä olisi niin helppoa kun ei olisi tuota yhtä". Olen tällaisia työyhteisöjä nähnyt nuoresta asti, onneksi en joka paikassa. Johonkin hieman erilaiseen (erikoinen, ujompi, parempi, you name it) henkilöön projisoidaan se oma paha olo tai käytetään yksilöiden ristiriitoja tekosyynä, kun ei haluta ottaa esiin työpaikan todellisia ongelmia, kuten esim. toimimatonta työnjakoa. Jos työpaikka toimii kokonaisuutena ja ongelmista keskustellaan avoimesti ja tasa-arvoisesti, ei sitä keikuta yksi hieman poikkeava yksilö.
Ja parhaat työyhteisöt ovat niitä, joissa hyväksytään erilaiset persoonallisuustyypit, nuoret, vanhat, miehet, naiset osana työyhteisöä ja voimavaroina kunkin hyvien ominaisuuksien perusteella. Hyvä työntekijä saa ja voi julistaa osaamistaan ja jakaa sitä muillekin - sitä ei toki tarvitse tehdä, mutta ei se tee hänestä vaarallisempaa tai huonompaa. Ja taitava esimies hyväksyy myös sen, että työntekijä voi (ja pitääkin) tietää työstään enemmän kuin pomo - haetaan työntekijänä parhaat ihmiset ympärille, ei niitä itselle vaarattomia ja myötämielisiä myötälijöitä ja omia kavereita.
Tässä on menestyksen avain.Näin itsekkin se olen kokenut eikä elämää nyt yksi opettaja kaada jos kaksikaan, mutta harmittavia tuollaiset ihmiset ovat niin koulussa kun työyhteisöissäkin varsinkin jos hän on alan harvoja opettajia. Tosin tämä vaikeakaan tapaus ei ole opettaja vaan ihan normaali Amk:n käynyt looseri.
- Anonyymi
lknm kirjoitti:
Särmikkäimmät karsiutuvat yleensä viimeistään työhönottohaastattelussa arvosanoista riippumatta. Siinä jos missä vaikuttaa naamataulu. Meillä ainakin on myös psykologiset testit käytössä vähänkin vaativampiin tehtäviin tulijoille.
Osaamisestaan tietoinen ja tervehenkinen työntekijä arvostaa esimiestään, hänen ei tarvitse paukuttaa henkseleitään eikä julistaa osaamistaan vaan hän tekee työnsä hyvin. Esimies ei hae kunnioitusta itselleen vaan sitä, että kaikki toimivat samaan suuntaan. Yksi kovin särmikäs tyyppi voi pilata koko työyhteisön ilmapiirin.Ei todellakaan ole näin, huippuinsituutioissa ja huippuyrityksissä Johtajat etsivät itseään älykkäämpiä ihmisiä jos vain suinkin onnistuvat siinä. Kunnat ja alemman osaamisen yritykset ja niiden johtajat käyttäytyvät kuten sinä.
Häiriö on eteenpäin menemisen välttämätömyys. Häiriöttömyyteen johtava tie onnistuu vain häiriöitä tuottamalla ja ne ratkaisemalla. SInun kommenttisi ovat täysin älyttömiä. Tästä syystä myös armeijan huippuyksiköt eivät halua pelkästään alleviivaamiasia"lampaita" helppoja yksilöitä. Vaan nimenomaan särmikkäitä, erilaisia ihmisiä. Joille työn ja tuskan ja monen muun menetelmän seurauksena saadaan jonkinlainen yhteinen suunta. Jolloin osasto on lähes murtumaton. Yksi särmikäs tyyppi voi viedä yrityksen kokonaan uudelle tasolle. Auktoriteettipelkoinen ja miellyttämishaluinen ihminen on hyvä vain niin kauan kuin tehtävät ja ympäristökin on miellyttävä ja yksinkertainen. Ja kuten itse kirjoitit, elämässä vain harvoin on näin.
- oneroja
No meillä on kaks opea jotka on ns. puhtaita DI.tä ni jumaleissön jos se vastaus ole just ni hitto siitä saa mitään. Sit eriasia nämä maailmaa nähneet DI.t sekä jälkeenpäin DI.ksi tai yamkiks lukeneet. Paras opettaja on joka ainoa tavan perus inssi joka ymmärtää maailmaa vähän erilailla.
- TostaPitääTehdäValitus
Harmi, jos jollain on sellainen tumpelo ope, joka antaa numerot noin pärstän mukaan, että ihan viitosen työstä ykkosen. Tuosta kannattaa puhua, koska eihän ole enää mitään menetettävää. Jos opettajalle puhuminen ei tunnu hyvälltä eikä tuota tulosta, niin onhan opettajilla esimieskin ...
Kyllähän sitä kaikissa paikoissa on nähty, siis lukiossakinja ihan peruskoulussakin jo, että joillakin maikoilla muodostuu opiskelijoista mielikuva, jonka perusteeella on sitten hyviä ja keskinkertaisia ja huonoja. Ei ne kyllä yleensä noin räikeitä ole.
Mainetta voi olla joskus vaikea muuttaa, niin että jos huomaa joutuneensa huonoon valoon ilman syytä, kannattaa vaihtaa maikkaa. Yleensä ainakin isommiss amkeissa voi mennä jonkun toisen opettajan kurssille, ja jos ei onnistu niin tekee sen kyseisen kurssin vaikka avoimen opiskelijana toiseen amkiin tai kesäyliopistossa, ja hakee siitä myöhemmin hyväksiluvun.
Omalla kohdallani ei ole ollut mitään tuollaisia epäoikeudenmukaisuuksia. Joskus olen pyytänyt saada nähdä tenttipaperin, mutta ei niinkään siksi että olisin epäilllyt väärää arviointia, vaan siksi, että näkee mitä on mennyt väärin ja osaa jatkossa välttää niitä samoja virheitä.- AMKx10vuotta
Opettajan esimies on Kokoomuslainen hiippari joka on linnassakin juhlittu alisuorittaja, jota ei työpaikalla ole nyt kahteen vuoteen näkynyt...Muuten hyvä =D Katsos kun etelä-suomessa kunnakouluihin nimitetään ihmiset poliittisin perustein.
Että jos esimiehen ja alaisen väliltä nyt joutuu valitsemaan niin mielumin ykköset ja hylsyt, sekä tuo "natsi ope" kun koulun rehtori joka on täysin kykenemätön ihmisenä =D
Nyky-päivän trendi on ettei kukaan vastaa mistään kenelekkään mitään ,
eikä kenellekään ole vastuusta mistään. Ihanan naivi ajatus kuitekin, että joku teikisi töitä =D
- guohflhglu
Voi hellantelttu, numeroitako sieltä amk:sta mennään hakemaan.. ja ettäkö ihan jaksavat opettajat olla kiinnostuneita alati vaihtuvien, itselleen tuntemattomien opiskelijoiden pärstäkertoimista?! Niin paljon, että antavat ihan numerot niiden perusteella?! Ja vitosen töistä napsahtelee ykkösiä, kun ei pärstä miellytä? Millä kertoimella muuten päättelit työsi vitosen arvoinen olevan? Jos todella uskot tuohon, niin minulla on vain yksi neuvo: pese kuule se naamasi.
- Kysäisenpä
Opiskelijoilla on kumma käsitys, että opettajat jotenkin ajattelisivat heitä yksilöinä, joista pitää tai ei. Monissa paikoissa ei opettajille edes muodostu käsitystä, minkä niminen kukin opiskelija on. Kasvot tulevat lähiopetuksessa tutuiksi ja toisaalta opintosuorituksissa nimet, mutta mitään yhteyttä näiden välille ei tule.
Miten voi tällaisessa tilanteessa soveltaa pärstäkerrointa, vaikka haluaisikin? Pitääkö pyytää valokuvan liittämistä kirjallisiin opintosuorituksiin? - EiPahaIdea
"Kuva olis kiva. Ja hyvä kuva, jos viitosen haluat" :-)
- Laadilaadilaa
Ei tietenkään pääsääntöisesti, mutta varsinkin noissa PBL- ja mitä niitä hömppämetodeja taas olikaan jossa ryhmässä käydään läpi asioita, voi pärstä vaikuttaa kun arvioidaan mm. miten aktiivinen on ollut tai ovatko vastaukset esim. kyseenalaistaneet jotain läpikäytyä (esim. opiskelija ollut jo työelämässä) tai opettaja pitää oppilaasta. Kerran oli tällainen isompana seminaarina, ja laskin oikein huvikseni montako puheenvuoroa ja millaista kukaan siinä ehti sanomaan. Saman kirjallisen tuotoksen ryhmänä tekijöiden arvosana vaihteli jollain ihme pärstäkertoimella täysin aktiivisuudesta riippumatta josta teimme päätelmät (tieto ei vaikuttanut, lähinnä persoonallisuustyyppi joka oli opettajaa muistuttava). Ammattioppilaitoksista on jotain räikeämpiäkin tapauksia esitellä - aivan selkeästi opettajan mielipide oppilaasta vaikuttaa työn laadusta riippumatta.
Olipa kerran opettaja, joka oli määrätty pitämään kursseja joiden sisällöstä hän ei tiennyt juurikaan (valitettavaa). Hän oli muutenkin stressaantunut työkuorman takia. Oli antanut kaikille arvosanaksi joko 3 tai 4 vastauksen pituuden mukaan. Sama opettaja antoi arvosanoja ennen verkkotenttien palauttamista (ei koskaan tarkistanut, liikaa vaivaa), onneksi vain hyv/hyl.
Niin, ja opiskelijallahan on oikeus nähdä korjattu vastauspaperi -sillä perusteella. Naaman peseminen ei ole vastaus. Mutta totta, opettajat ovat varsin kiireisiä nykyään ja persoona on toissijasta kuten pitää ollakin. - nääonykkösiä
Suurinpiirtein tuollaisena olen sen itsekkin kokenut tosin sen verran tullut järkeä päähän etten enää tee extroja ja muiden töitä,sillä siinä missä he ottavat työstäni nelosen saan omastani ykkösen, vaikka se olisi alusta loppuu omani. Kun aloitin AMK:ssa tein kerran kaikki ryhmän työt ja sain hylsyn kun muut pääsivät läpi =D =D =D
- helppoakuheinänteko
Oman kokemukseni mukaan erittäin helposti. Olen viimeksi käynyt lukion vuosituhannen alussa, nollamotivaatiolla ja keskiarvo siellä oli vähän alle 8.
Opiskelen tradenomiksi aikuispuolella, lähipäiviä ei juuri ole ja teen suurimman osan käymättä tunneilla kertaakaan, kokopäivätyö rajoittaa hiukan. Keskiarvoni taitaa olla 4,7. Yksi kolmonen löytyy papereista, muutamia nelosia ja loput vitosia. Olen ollut monesti erittäin yllättynyt, että niinkin vähällä työllä (omasta mielestä joku raporttini on ollut vasemmalla kädellä sutaistu muutaman sivun juttu) saa vitosia. Ehkä pitkä työ- ja elämänkokemus vaikuttaa sitten asiaan, tuntuu että opettajatkin tykkää aikuislinjoista enemmän, kun oppilaat ovat vastaanottavaisempia ja kokeneempia.
On omassa ryhmässäkin silti niitäkin, jotka menevät rimaa hipoen. Rehellisesti sanottuna en edes ymmärrä miten jostain ekan vuoden peruskurssista onnistuu saamaan hylätyn, mutta olen nähnyt jonkun senkin tekevän, joten.. - Inssinäonvaikeempaa
Se vähän riippuu tuleeko susta isona inssi vai joku "en savu edes kouluun turha nomi"
- 9996744
Dojoo riippuu ihan kursseista. Sanotaanko, että nelosen saa kun näkee jonkun verran vaivaa. Vitonen vaatii useimmiten jo täydellisyyttä. Kaikista kursseista kyllä läpi pääsee, jos vaan haluaa.
- KaulahuiviPyörä
Meillä ainakin, tietty omasta taustasta riippuen, joidenkin kurssien arvosaksi 3:n saaminen vaati jo paljon töitä. As. 4 on jo pirun hyvä, ja 5 osaa kaiken läpikotaisin ja unissaan.
Itsellä pari kurssia jäänyt 1½ pisteen päähän seuraavasta tasosta ja siis kakkosiksi. Se on ärsyttävää.
Paras menetelmä olisi pitää minikokeita esim. 2 viikon välein, eri aineissa vuoroviikoin ettei joka päivälle tarvi lukea. Siten asiat oppisi parhaiten ja tasaisimmin ja myös arvosanat olisi parempilaatuisia.
- kokenut11
Ei hyviä arvosanoja saa ilmaiseksi. Ykkösen ehkä voi hyvällä onnella saada, jos ei ole tehnyt mitään koko kurssin eteen, mutta siitä eteenpäin arvosanat menee ihan suorassa suhteessa siihen, miten perusteellisesti olet opintosi tehnyt. Arvosanat 3-4-5 on jo työn takana. Kolmonenkin on jo ihan ok, jos pidetään mielessä, että niitä kursseja kokopäiväisessä opiskelussa on menossa aina se 5-6 samaan aikaan.
- Pientäpilkettä
Ei haise ja örvellä plus onnistuu tentissä siinähän se, ettekö tiedä, että tenttiarvosana kopioidaan todistukseen suoraan ilman useamman sekunnin mietintöjä tai arvostelukomiteoita
- PaljonPuutteita
Se miten arvosana muodostuu, ei ole jokaisella kurssilla sama. Osassa ei ole tenttiä ollenkaan vaan harjoitustöitä ainoastaan, sitten on niitä kursseja joissa työt/koe vaikuttavat 50/50 suhteessa, jisäksi on vielä kursseja, joissa tehdään harjoituksia, mutta ainoastaan tentti vaikuttaa.
Se miten tiukkaa arvostelu on, ei ole jokaisella kurssilla sama. Opettaja vaikuttaa aina.
Miten niin kokeitten pistemääriä ja pisteytystä ei käyty läpi? Haloo! Tuo on juuri se asia, joka pitää tapahtua jokaisen kurssin lopuksi.
Mitä tuohon media-alaan tulee, niin jos ihan välttämättä tahtoo työttömäksi opiskella, niin mikäs siinä. Medianomejahan maailma tarvitsee...en tiedä missä tai kenen kuvitelmissa, mutta onhan se sellaista kivaa puuhastelua, ei tule aika pitkäksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3217635Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771856
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161392- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j571186Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029