Hyvää huomenta tänä sumuisena aamuna jokaiselle foorumin lukijalle.
Tällaiset harmaat ja sumuiset aamut aivan niinkuin sateiset ja pimeät ovat toisaalta hyvin inspiroivia. On helppo kírjoittaa vaikkapa runoja, ne vain pulpuilevat.
Toisaalta kauniit, aurinkoiset ja lämpimät varhaiskevään aamut, jolloin kevätlintujen konsertti on parhaimmillaan ja kuikat soutavat tyynellä järvellä, silloinkin helposti inspiroituu kirjoittamaan taikka jotain muuta luovaat toimintaa harrastamaan.
Tämän alkukommentin jälkeen kysynkin kaikilta meiltä palstalaisilta - miten sinuun vaikuttaa erilaiset ilmanalat luovuuden tai mielialan kannalta katsottuna ?
Hyviä ja antoisia viikonlopun päiviä kaikille !
Tällaiset harmaat ja sumuiset aamut aivan niinkuin sateiset ja pimeät ovat toisaalta hyvin inspiroivia. On helppo kírjoittaa vaikkapa runoja, ne vain pulpuilevat.
Toisaalta kauniit, aurinkoiset ja lämpimät varhaiskevään aamut, jolloin kevätlintujen konsertti on parhaimmillaan ja kuikat soutavat tyynellä järvellä, silloinkin helposti inspiroituu kirjoittamaan taikka jotain muuta luovaat toimintaa harrastamaan.
Tämän alkukommentin jälkeen kysynkin kaikilta meiltä palstalaisilta - miten sinuun vaikuttaa erilaiset ilmanalat luovuuden tai mielialan kannalta katsottuna ?
Hyviä ja antoisia viikonlopun päiviä kaikille !
Vastaukset 2
Vanhimmat
kirjoittaja piti olla ajattelija ja aine Mitä vaikutusta - sorry !
Kun lenkille lähtö kyllästyttää, katson ilahtuen liukasta keliä tai sadetta. Silloinhan voin hyvällä omallatunnolla keskittyä tekemään oloni mahdollisimman viihtyisäksi sisällä:
Laitan tulen takkaan ja levitän rakennusmuovia lattialle, jonka päällä voin maalata tai muotoilla. En pääse kiinnostavasta työstäni irti, ennen kuin se on valmis tai ehkä kuivattaakseni sen, ellei sitten ole useitakin tekeleitä yhtäaikaa.
Kokemukseni mukaan tätä inspiraatiota kestää pari kuukautta ja sitten joudan taas lenkille ja yliminän rummutus lakkaa.
Lattialla kököttämisestä puutuvat jalkanikin puhuvat liikunnan puolesta.
Kun luonnonvoimat koventavat ääntään ukkosen tai pakkasen muodossa, silloin vain kuuntelen mitä luonto puhuu.
En yleensä ota aurinkoa. Menen mieluummin poimimaan mustikoita. Kesäinen metsä on ihana nähdä ja kuulla. Ja maistaa!
Jo keväällä hiipii mieleeni Suomen kesän lyhyys ja
- yritänköhän olla liikaa kiintymättä kevääseen, sen tuuleen, silmuihin, lintuihin ja siihen ihanaan energiaan, jonka vaikutuksesta moni yksinäinen tahtoo kuolla?