Ei enää ollut liukas, kaikkialla kuului kuikan kujerrus.
Raastaen porkkanat raastoin, sydäntäni kuullut en.
Olin raaka. Ihmiseksi vain luultu, päällepäin siltä ehkä
näytinkin. Annoin palaa. Potkin puhelinkopin säpäleiksi.
Illalla söin lautasellisen puuroa, hillosilmällä.
Pyllisti ukko naapurin, katsoi persesilmällä.
Perästä kuuluu, sanovat viisaat. Totesin vääräksi, mitään ei
kuulunut. Vain tuuli humisi.
Veneessä se oli istunut koko kesän ja talven veneen alla,
mulle sanottiin. Niin kai sitten, tuumasin.
Verkot jää monilta veteen. Auringon kylmä kajastus kellotornissa.
Oli rospuutto.
Raastaen porkkanat raastoin, sydäntäni kuullut en.
Olin raaka. Ihmiseksi vain luultu, päällepäin siltä ehkä
näytinkin. Annoin palaa. Potkin puhelinkopin säpäleiksi.
Illalla söin lautasellisen puuroa, hillosilmällä.
Pyllisti ukko naapurin, katsoi persesilmällä.
Perästä kuuluu, sanovat viisaat. Totesin vääräksi, mitään ei
kuulunut. Vain tuuli humisi.
Veneessä se oli istunut koko kesän ja talven veneen alla,
mulle sanottiin. Niin kai sitten, tuumasin.
Verkot jää monilta veteen. Auringon kylmä kajastus kellotornissa.
Oli rospuutto.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos saisin tältä palstalta yhden erityisen kirjoittajan nimetä, niin se olisi ehdottomasti herra(arvuuttelua) Rospuutto! Hän tarjoaa kerrassaan unohtumattomia lukuhetkiä :-)
Mistä tuollaiset lahjat?
Jatka samaan malliin.
:)