prometheus-leiristä

Seuraava yhden leirin vetäneen aikuisen ohjaajan kokemuksella:

Joitakin asioita ei oikein voi kuvailla, ne pitää vain kokea. Yritä selittää vaikka miltä jäätelö tuntuu ja maistuu, jos kuulija ei ole koskaan syönyt mitään alle nolla-asteista.

Periaatteessa leirillä syödään, keskustellaan, leikitään, näytellään, saunotaan ynnä muuta. Leirinpäivän teema voi olla vaikkapa yhteiskunta, ja osa sitä sitten byrokratia. Ensin voidaan osa porukasta laittaa tekemään näytelmää siitä miten byrokratia pelaa mahdollisimman huonosti, ja ihminen joutuu täyttämään turhia lippuja ja lappuja. Tämän jälkeen voidaan keskustella siitä onko omalle kohdalle tullut aidosti samoja ongelmia. Keskustelun jälkeen on sitten vaikkapa jokin leikki, yleensä nimenomaan leikki eikä peli tai muu sellainen kilpailu. Ja sitten vaikka syödään, tai keskustellaan kenties jostain muusta pienemmissä ryhmissä.

Mutta tätä on kyllä vaikea kuvailla niin että se kertoisi todellisesta tunnelmasta. Viikko jossain tusinan entuudestaan tuntemattoman kanssa on omiaan luomaan tunnelmaa jota muualla ei koe. Sitten leirillä on asioita, joita ei oikein voi kertoa pilaamatta homman juonta.

Ehkä helpompi on kertoa mitä leiri ei ole. Se ei ole oppitunteja. Se ei ole myöskään kilpailua. Se ei toisaalta ole pelkkää oleilua ja leikkiä, mutta ei pelkästään keskusteluakaan.

Olin itse protu-leirillä viime kesänä. Mua jännitti kauheesti etukäteen ne ihmiset ja se, että miten tulisin heidän kanssaan toimeen. Mutta voin sanoo, että ihan turhaan pelkäsin! Omalla leirilläni oli ainakin ihan hirveen kivaa porukkaa ja ohjaajat on kaikki mukavia, rentoja ja älykkäitä.
Siellä leirillä tehdään vähän kaiken näköstä, vapaa-aikaa ei tosin kauheesti ole, vaan tahti on aika tiivis. Paljon on keskusteluja, puhutaan ja pohditaan sellaisia asioita, joita mäkään en oo koskaan ennen leiriä tullu ajatelleeksi. Hienoa protulla on se suvaitsevaisuus, saat olla mitä mieltä tahansa ja on varmaa, ettei kukaan hauku! Paljon myös leikitään, joku oikein tosikko vois pitää niitä pelejä lapsellisina, mut tärkee huomio on, että lapsenmielisyys ja huumori kuuluu olennaisena osana protu-leiriin:)
Iltaisin saunotaan ja mennään uimaan, joskus meillä oli lettu-ilta ja laulettiin ulkona lauluja. Näytelmiä ja esityksiä tehdään about 3-4 hengen ryhmissä, ne on tosi hauskoja. Nukkumaan mentiin meidän leirillä ainakin joskus kymmenen jälkeen ja herätys oli kahdeksalta. Ja sitten joka leirillä käy ainakin mun käsityksen mukaan joku vierailija, meillä kävi SETAn edustaja, ateisti, buddhisti ja luterilainen, heille sai esittää kysymyksiä. Ja leirin viimeiset päivät kuluu kaikilla halaillessa. Viimeisenä päivänä on protujuhla ja sinne leiriläiset tekee jotain esityksiä vanhempien katsottavaksi.
Että tämmöstä.. En usko että tuut katumaan valintaas lähteä protulle. Rattoisaa leiriä sulle!!

Protu-leiriä on hankalaa kuvailla. Milla ja Jori onnistuivat siinä varsin hyvin, mutta loppujen lopuksi leirit ovat osanottajiensa näköisiä. Siinä piileekin protu-leirin viehätys.

Muistan Luukin hyvin, sillä olin siellä viime vuonna apuohjaajana. Tahtoisin varoittaa, että katto saattaa vuotaa jos sataa pitempään. (Espoon kaupungin huoltotoimet ovat olleet hieman leväperäisiä.)
Muuten paikka on hieno, vehreä ja siellä on suhteellisen vähän hyttysiäkin. :-)

Heippa Helinä,

Luukki on ilmeisesti vaihtunut Granö:ksi, joka on saari Sipoon edustalla. Mutta lästä lienet jo saanut infoa Protun toimistolta.

yst. Dennari... :D