Olen 16v tyttö. Olen alkuun ajatellut, että en halua tutustua muihin ihmisiin. Pelkään uusien ihmisten kanssa. Useimmat ihmiset luulevat minun olevan mykkä. Puhun, jos on asiaa. Se että puhun jollekin on hyvin harvinaista. Kun joku puhuu minulle niin minä vain kävelen pois sanaakaan sanomatta, riippuu tietty tilanteesta. Minua myös pidetään outona tai pimeänä, sillä kirjoitan tarinoita. Hyvin synkkiä tarinoita. Sanooko nimi Hirsipuu mitään? Enempää ei tarvitse mainita, ehkä. Olin aiemmin hyvin iloinen ihminen. Nykyään olen traumatisoitunut ja synkkä ihminen, jolla on useita pahanlaatuisia fobioita. Bakteerikammo, korkeanpaikankammo, ahtaanpaikankammo, ihmiskammo ja on niitä muitakin, mutta ne ovat vähän lievempiä. Kirsikkana kakun päällä on vielä huono itsetunto, mikä aiheuttaa vihaa itseä kohtaan. Kysymys kuuluukin, että voiko tälläinen hullu löytää ketään järkevää kumppania/ystävää?
Mahdotontako?
Dying_star
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voisiko joku edes vastata, kun kysytään? En kyllä voi ketään pakottaakkaan, mutta haluaisin vastauksen kysymykseeni.
Hei.
Minulla ei ole tapana kirjoitella muilla kun uskontoa koskevilla palsoilla, vaikka olenkin transnainen, joten tämä vastaus tulee nyt todella kaukaa haha.
Eikä ole välttämättä sellainen jonka ehkä haluaisit kuulla.
Vastaan sinulle kahdesta syystä. 1: Koska kukaan muukaan ei ole sitä tehnyt. 2: Kertoakseni sinulle, että et ole outo, taikka mikään " friikki ", olitpa sitten missä tahansa elämäntilanteessa juuri nyt. Äläkä anna kenekään sanoa sulle muuta.
Olet nuori, ja sinulla on vielä yllinkyllin aikaa tutustua muihin ihmisiin. Tärkeintä on että teet sen omalla ajallasi, ja sitten kun sinusta siltä tuntuu.
Itse olen sinua paljon vanhempi, joten voin sanoa elämän kokemuskella että löydät vielä ihmisiä elämääsi. Muista sinnitellä, äläkä anna itsesi vajota epätoivoon.
Itselläni oli jossain vaiheessa todella paljon fobioita yms. joten tajuan mitä ajat tällä takaa. Muun muassa ihmiskammo joka johtui huonosta itsetunnosta.
Kunhan löydät kannustavia ihmisiä elämääsi ( toistaakseni taas itseäni ), niin silloin myös itsetuntosikin kohoaa. Se on vaikeaa jos on yksin.
Voisit ehkä soittaa ensim. nuorten linjalle ja keskustella siellä tunteistasi ja peloistasi.
Nuortenelama.fi Sieltä löytyy myös chat, ja puhelin joka päivystää 24/7 .
Keskustelut siellä ovat luottamuksellisia.
Hang on, keep strong. Things will get better one day! :)
Siunausta elämääsi, sekä hyvää ja rauhallista Joulua.
Ei mikään ole mahdotonta.
Itse olin pitkälti samanlainen kuin mitä kerroit olevasi. Nyt jo 24-vuotiaana muuttunut todella paljon. Itsekkin kasvat ja muutut. Asiat helpottuvat. Siltikään ei ole varmaa löytääkö järkevää kumppania. Tarviikokaan? Oma kumppaninikin on yhtä outo ja kummallinen kuin minä. Uskon, että kaikillle on joku.
Mullakin on vaikka minkälaisia kammoja ja pelkoja esim. pelkään vieraita ihmisiä ja mullakin korkeat, ahtaat ja paikat joissa paljon ihmisiä tuottaa välillä paniikkikohtauksiakin ja junat on kauheita paikkoja varsinkin kun on paljon ihmisiä mutta mulla iän myötä ruvennut helpottamaan. Ja se riippuu todella paljon itsestäsi mutta kyllä myös hullutkin ystäviä/kumppanin saa mutta hullu sä et ole! Ootko käynyt juttelemassa jonkun kanssa noista asioista.. se voisi auttaa?