oikeustradenomi

Ainakin jos teet esim.taloushallinnon töitä joihin kuuluu perintää, niin juridinen osaaminen on todella tarpeen.

Moni yritys tarvitsee työntekijöitä joilla tietoa esim. sopimusoikeudesta, kiinteistölainsäädännöstä ja lisäksi liiketaloudellista osaamista.

Mielestäni oikeustradenomin tutkinto on kehitetty ihan tarpeeseen ja paljon parempi vaihtoehto näillä suhdanteilla kuin esim. markkinointiin suuntautuminen.

Hmps kirjoitti:

Ainakin jos teet esim.taloushallinnon töitä joihin kuuluu perintää, niin juridinen osaaminen on todella tarpeen.

Moni yritys tarvitsee työntekijöitä joilla tietoa esim. sopimusoikeudesta, kiinteistölainsäädännöstä ja lisäksi liiketaloudellista osaamista.

Mielestäni oikeustradenomin tutkinto on kehitetty ihan tarpeeseen ja paljon parempi vaihtoehto näillä suhdanteilla kuin esim. markkinointiin suuntautuminen.

Lue lisää

itse en näe työmarkkinoilla oikein sellaisia tarpeita, mihin tuo soveltuisi. no, ehkä tietysti asianajotoimistojen avustavat tehtävät tms., mutta toisaalta ainakin suurimman osan tällaisista tehtävistä hoitaa oikeustieteen ylioppilaat. varsinaisten "oikislaisten" lisäksi samoilla työmarkkinoilla ovat myös esimerkiksi julkisoikeuden, vero-oikeuden ja yritysjuridiikan opiskelijat.

eipä oikeustradenomin opinnoista toki varmasti haittaakaan liene, mutta tietty realisimi on varmaan syytä säilyttää työllisyysnäkymien suhteen. sanoisin että parhaiten työtä varmasti tradenomikoulutuksella saisi opiskelemalla julkistaloutta ja -hallintoa, sihteerityötä tai pienyritysten kehittämistä. en tosin tiedä, onko tällaisia linjoja olemassa, ainakin takavuosina koulutettiin julkistalouden merkonomeja jotka työllistyivät varsin hyvin.

melko suurikokoinen ajattelija kirjoitti:

itse en näe työmarkkinoilla oikein sellaisia tarpeita, mihin tuo soveltuisi. no, ehkä tietysti asianajotoimistojen avustavat tehtävät tms., mutta toisaalta ainakin suurimman osan tällaisista tehtävistä hoitaa oikeustieteen ylioppilaat. varsinaisten "oikislaisten" lisäksi samoilla työmarkkinoilla ovat myös esimerkiksi julkisoikeuden, vero-oikeuden ja yritysjuridiikan opiskelijat.

eipä oikeustradenomin opinnoista toki varmasti haittaakaan liene, mutta tietty realisimi on varmaan syytä säilyttää työllisyysnäkymien suhteen. sanoisin että parhaiten työtä varmasti tradenomikoulutuksella saisi opiskelemalla julkistaloutta ja -hallintoa, sihteerityötä tai pienyritysten kehittämistä. en tosin tiedä, onko tällaisia linjoja olemassa, ainakin takavuosina koulutettiin julkistalouden merkonomeja jotka työllistyivät varsin hyvin.

Lue lisää

Miten niin?
Jos haluaa juristiksi niin oikikseen. Jos haluaa vaikkapa päällikköhommiin johonkin firmaan, niin on hyvä osata oikeustieteen tai edes lain perusteet. Verrattuna esim. markkinointipainotteiseen tutkintoon on mielestäni paljon parempi. Suomen Laki on asia jonka tunteminen pitäisi olla kansalaistaitoa, mutta kun tuo säädöstö on niin monimutkaista ja spesialisoitunutta niin on hyvä että on tutkintoja joissa laajennetaan kansalaistaidon tai lukion (tai monen yliopiston linjankin) vaatimia lakitiedon ja oikeustiedon valmiuksia.

Totta hemmetissä kannattaa mennä. Sehän on vain tutkinto. Jos sisältö on puppua, niin lopeta! Jos sisällöstä on hyötyä niin jatka.

Itse olen sitä mieltä että AMK tutkintoon kannattaa tähdätä, sillä kaikkien ei tarvitse olla akateemisia tai tutkijoita, vaan kyllä sitä terveellä järjellä ja korkeakoulututkinnolla varustettuja suomalaisia tarvitaan todella paljon. "Avustavat tehtävät" tyypit kannattaa dissata heti. AMK tutkinto on korkeakoulututkinto ja todella moni yritys (tai kunta tai valtio) tarvitsisivat enemmän AMK tutkinnon suorittaneita osaajia eivätkä niinkään Yliopistotutkinnon (tai ylemmän korkeakoulututkinnon) suorittaneita. Onhan se kätsää kun olis töissä ihmisiä jotka osaa sekä hahmottaa abstrakteja kokonaisuuksia että tehdä asioita, tarvittaessa vaikka ihan käytännössä. AMK on ollut Euroopassa tosi kova juttu. Mutta Suomemme seuraa Saksaa ja nykyään pitää kuulemma olla "Tohtori, jotta alaisesi arvostaisivat Sinua". BS sanon minä. Tai sitten ollaan töissä tutkimuspainotteisessa organisaatiossa.

Meni tilitykseksi. No ainakin on erään turhan lissari-pomon näkemys tullut esille.

Hei,

Tutkinnolle kyllä löytyy kysyntää, kuten yhdestä aikaisemmasta viestistä selvisi. Yritysjuridiikan tuntemus on erittäin tärkeää taloushallintoon ja rahoitukseen liittyvissä tehtävissä. Etenkin verolainsäädännön tunteminen hyvin tärkeää.

Asianajo-toimistoista tuskin koulutusta vastaavia hommia helpolla löytyy, mutta taloushallinnon puolelta kylläkin.

Jos kyseistä tutkintoa menet opiskelemaan suosittelisin, että lukisit taloushallintoa ja rahoitusta, niin paljon kuin mahdollista. Taloushallinnon puolelta osaaville ihmisille paikkoja löytyy ja juridiikan etenkin verolainsäädännön tuntemus on hyvä kilpailuetu. Tämä tulee tulevaisuudessa vielä korostumaan, johtuen lainsäädännön harmonisoinnista EU-tasolla sekä uusien kirjanpitostandardien (IAS) käyttöönotosta.

Juristipuolen tehtävissä tutkinnolla verrattain vähän sovelluskohteita. Joten mieti tarkkaan kiinnostaako taloushallinnon, rahoituksen ja veroneuvonnan tehtävät. Mikäli kyllä, niin anna palaa!

"Käytännössä töitä löytyisi vain julkiselta puolelta eli kärjäjä, hovi- ja hallinto-oikeuksien kanslioista"

Pankit ja vakuutuslaitokset ovat jo rantautunet Suomeen (ellet ole sattunut huomaanaan). Rahoitus- ja vaakutusalan sektoreilla tarvitaan paljon juridiikan tuntemusta ja laintulkinnan osaamista. Myös yritysten sopimusasioissa tarvitaan juridiikan tuntemusta.

"Ne hommat, joita nykyään virkailijat tekevät hoituvat kyllä aivan hyvin merkonomin tai tradenomin papereillakin ja he todennäköisesti tulevat valituiksi näihin virkoihin pidemmän työkokemuksen perusteella"

Tuskin kovin montaa liiketalouden perustutkinnon suorittanutta otetaan käräoikeuksien kanslian vaativiin töihin. Kaupan kassalle ja myyjiksi merkonomin tutkinto voipi riittää. Jos hyvä tuuri käy niin joku pikkufirman siteeri voi olla realistinen nykypäivinä valmistuvan merkonomin työllitymisodotus. Eikö oikeustradenomi ole tradenomi??? Millä perusteella (sinun käsitteesi) tardenomilla olisi pidempi työkokemus kuin oikeustradenomilla?

Juu en mihinkään juristien hommaan ajatellutkaan että tuolla voisi tähdätä.. Enkä siihen tavoittelekaan.. Lähinnä mietin juuri sitä, että pääsisikö moisen tutkinnon suorittamalla helpommin oikeusapu-, ulosotto- jnetoimistojen kanslia/sihteerihommiin kuin ihan tavallisella tradetutkinnolla???

alkup. kirjoitti:

Juu en mihinkään juristien hommaan ajatellutkaan että tuolla voisi tähdätä.. Enkä siihen tavoittelekaan.. Lähinnä mietin juuri sitä, että pääsisikö moisen tutkinnon suorittamalla helpommin oikeusapu-, ulosotto- jnetoimistojen kanslia/sihteerihommiin kuin ihan tavallisella tradetutkinnolla???

Lue lisää

Onhan se kyllä niin, että asiantuntemuksen syventäminen juridiikassa saattaa tarjota hieman paremmat eväät kyseisiin hommiin, kuin, että olisi pelkkä tradenomi.
Se, millaista se juridiikan opetus sitten on siellä oikonomilinjalla, onkin ihan toinen juttu. 2 ov:n yhdistetty rikos -ja prosessioikeuskurssi vaikuttaa sen verran epämääräiseltä, että uskallan epäillä liekö oikonomin juridiikan tuntemus koulutuksen päätyttyä sittenkään on mitenkään tavanomaisesta poikkeavaa. Kannattaa kokeilla, tuskin se ottaa jos ei sitten annakaan.
Pientä täsmentämistä olisi lienee kuitenkin siinä, mitkä ovat oikonomikoulutuksen tavoitteet. Miksikään oikeuden ammattilaiseksi se ei välttämättä ketään valmista, joten vahvoilla oleminen alan markkinoilla ei välttämättä ole itsestään selvyys... eikä siis kannata pettää itseään sellaisella ajatuksella, vaikka sitä koulussa varmasti kuuleekin. Oikeustradenomikoulutus häviää oikikselle vasta siinä vaiheessa, kun niitä aletaan pitämään toistensa vaihtoehtoina. Niin kauan kuin linja ei tähän sorru, niin koulutusta vastaavaa työtä varmaan tekijälleen löytyy!

sihteeriopisto.net

hyvä meininki kirjoitti:

Onhan se kyllä niin, että asiantuntemuksen syventäminen juridiikassa saattaa tarjota hieman paremmat eväät kyseisiin hommiin, kuin, että olisi pelkkä tradenomi.
Se, millaista se juridiikan opetus sitten on siellä oikonomilinjalla, onkin ihan toinen juttu. 2 ov:n yhdistetty rikos -ja prosessioikeuskurssi vaikuttaa sen verran epämääräiseltä, että uskallan epäillä liekö oikonomin juridiikan tuntemus koulutuksen päätyttyä sittenkään on mitenkään tavanomaisesta poikkeavaa. Kannattaa kokeilla, tuskin se ottaa jos ei sitten annakaan.
Pientä täsmentämistä olisi lienee kuitenkin siinä, mitkä ovat oikonomikoulutuksen tavoitteet. Miksikään oikeuden ammattilaiseksi se ei välttämättä ketään valmista, joten vahvoilla oleminen alan markkinoilla ei välttämättä ole itsestään selvyys... eikä siis kannata pettää itseään sellaisella ajatuksella, vaikka sitä koulussa varmasti kuuleekin. Oikeustradenomikoulutus häviää oikikselle vasta siinä vaiheessa, kun niitä aletaan pitämään toistensa vaihtoehtoina. Niin kauan kuin linja ei tähän sorru, niin koulutusta vastaavaa työtä varmaan tekijälleen löytyy!

Lue lisää

No ei ole rikos- ja prosessioikeus 2 op (ministeriön vähimmäismääritelmä 3op) Käytännössä rikosoikeus (sisältää _rikosprosessin_) on 6 op ja _prosessioikeus_ 6op. Ja toi yhdistelmä kun sanotaan rikos- ja prosessioikeus siinä se prosessi tarkoittaa rikosprosessia, EI prosessioikeutta. Eikä tässä oikeustradenomi jutussa nyt sitten ole tarkoitus, että syvemmin perehdyttäisiin vaikka kiriminologiaan tai dogmatiikkaan vaan se, että käsittää rikosoikeuden rakenteen. Ja kyllähän oikeustradenomin opinnot suuntautuvat kuitenkin enemmän liiketalouden alueelle, kuin siviilioikeuden puolelle (onahan se tradenomi yllätys, yllätys liiketalouden tutkinto). Kummallisia milleyhtymiä ihmisillä, kun otetaan näkökulma vain siivilioikeuden näkökulmaan.

Kumma, miksi ei ihmetellä, onko taloushallintoon suunteutuneilla pätevyyttä alaansa. Heillä suuntautumisvaihtoehdon mukaisia ammattiopintoja tulee olla 25op, kuten markkinointiinkin suuntautuneilla alansa ammttiopintoja 25op, oikeudellisten opintojen suuntaumisessa 40op!

Jookos...? Ensimmäinen vuosi menee suunnilleen tosin silleen, että lyödään käteen paperi, jossa lukee mitkä kurssit tulisi suorittaa ensimmäisen vuoden aikana. Mutta suurin osa pakollisista kursseista suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana ja toisena ja kolmantena vuonna saakin sitten jo itse koota itselleen kattavia opintoja valitsemalla kursseista niitä, joita kokee itselleen hyödyksi. Toisena vuonna ei pakollisia enää siis juurikaan ole. Vain muutama kurssi. Näin ainakin meidän koulussa. Voihan jossain olla toisinkin. Amkeissa kun on paljon eroja. Toisissa pääsee helevetin helepolla ja toisissa joutuupi paiskomaan hommia yötä myöten.. Ainakin liiketalouden puolella..

oikeustradenomit ovat lukeneet juridiikkaa ammattikorkeassa ja esittelyn mukaan:

Juridiikkaan erikoistava koulutus antaa valmiudet
toimia julkisella sektorilla esim. tuomioistuin-,
syyttäjä- ja ulosottolaitosten sekä oikeusaputoimen
kansliatehtävissä, avustavina ulosottomiehinä ja haastemiehinä. Oikeudellinen opintokokonaisuus luo myös monipuoliset valmiudet yksityissektorin erilaisiin juridista ja liiketaloudellista osaamista vaativiin
esimies- ja asiantuntijatehtäviin.

laajuus on 210 opintoviikkoa.

omasta mielestäni tutkinto kuulostaa varsin mielenkiintoiselta ja olenkin ajatellut sinne pyrkiä.

Valintakokeessa on aineisto-osio, kirjoitelma tai haastattelu ja matemaattis-/loogista ajattelua mittaava osio. Materiaali julkaistaan toukokuussa.

jos joku lukee juridiikkaa niin millaista tuo kyseinen materiaali on/oli?

niin ja sitä vielä että ala tuskin on turha koska se on ihan uutena juuri tullut. harvemmin niitä turhaan kehitellään. en väitä saavani lakimiehen oikeuksia, mutta kyseisellä koulutuksella pystyy moneen tehtävään. nykyään kun lakia joka paikassa tarvitaan.

ei aleta vähättelemään kenenkään ammatinvalintaa, jokainen tekee mitä kiinnostaa, eikö niin? =)

kuu kirjoitti:

oikeustradenomit ovat lukeneet juridiikkaa ammattikorkeassa ja esittelyn mukaan:

Juridiikkaan erikoistava koulutus antaa valmiudet
toimia julkisella sektorilla esim. tuomioistuin-,
syyttäjä- ja ulosottolaitosten sekä oikeusaputoimen
kansliatehtävissä, avustavina ulosottomiehinä ja haastemiehinä. Oikeudellinen opintokokonaisuus luo myös monipuoliset valmiudet yksityissektorin erilaisiin juridista ja liiketaloudellista osaamista vaativiin
esimies- ja asiantuntijatehtäviin.

laajuus on 210 opintoviikkoa.

omasta mielestäni tutkinto kuulostaa varsin mielenkiintoiselta ja olenkin ajatellut sinne pyrkiä.

Valintakokeessa on aineisto-osio, kirjoitelma tai haastattelu ja matemaattis-/loogista ajattelua mittaava osio. Materiaali julkaistaan toukokuussa.

jos joku lukee juridiikkaa niin millaista tuo kyseinen materiaali on/oli?

niin ja sitä vielä että ala tuskin on turha koska se on ihan uutena juuri tullut. harvemmin niitä turhaan kehitellään. en väitä saavani lakimiehen oikeuksia, mutta kyseisellä koulutuksella pystyy moneen tehtävään. nykyään kun lakia joka paikassa tarvitaan.

ei aleta vähättelemään kenenkään ammatinvalintaa, jokainen tekee mitä kiinnostaa, eikö niin? =)

Lue lisää

niin korjataan nyt ettei tule sanomista. laajuus on siis 210 opintopistettä, ei opintoviikkoa.

Amk:ssa jossa itse opiskelen kyllä opinnot ihan itse valitaan. Valitaan se mitä halutaan ja kuinka paljon halutaan. Pelkästään koulutusalojen yhteisinä verkkokurseinakin löytyy satakunta eri kurssia, joista valita. Lisäksi normaaliopetuksena tapahtuvat koulutusalan kurssit. Tokihan suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti määritellyt opinnot on suoritettava, mutta niidenlisksihän voi opiskella lähes mitä ja miten paljon haluaa, osan jopa aivan toiselta koulutus alalta.