Asbesti eli kuitumainen silikaattimineraali, joista yleisimpiä ovat kryosotiili (valkoinen asbesti), amosiitti (ruskea asbesti) ja krokidoliitti (sininen asbesti).
Moni tietääkin, että kyseistä ainetta on käytetty varsin laajasti ennen 1970-luvun puolta väliä. Sitä käytettiin varsinkin putkien eristämiseen sekä parantaakseen paloturvallisuutta (saunat ja palo-ovet). Sitä esiintyy myös lattialiimoissa sekä maaleissa ja julkisivumateriaalina (esim. Minerit-levyt).
Sinistä asbestia on näistä kaikista mineraaleista vaarallisin sen rakenteen vuoksi. Sen käyttö kiellettiin Suomessa 1976 [1][8]. Asbestin käyttö uudisrakentamisessa kiellettiin 1988, ja kaiken käytön vuonna 1994 [1][8]. Asbestia siis esiintyy valtaosassa suomalaisten kodeissa, mutta 70-luvun lopulla sekä 80-luvulla sen käyttö oli varsin vähäistä kun ymmärettiin asbestin vaaroista ja käytettiin vaihtoehtoisia materiaaleja varsin yleisesti (lastulevyt sekä kipsoniittilevyt). Vinyylilaatoissa sekä muovimatoissa ja mattoliimoissa saatettiin vielä käyttää asbestia. Myös kattomateriaalista saattaa löytyä asbestia. [1]
Mutta itse asiaan eli altistumiseen. On niin pelkoa kuin vähättelyä asiasta. Asbestille altistuminen lisää riskiä keuhkosyöpään, asbestoosiin ja mesotelioomaan. Näistä keuhkosyöpä ja mesoteliooma ovat vakavia asioita ja sen johdosta asbesti aiheuttaa Suomessa eniten työperäisiä kuolemia. Eliniänodote on molemmissa tapauksissa surkea. Asbestoosi on tietysti elämänlaatua heikentävä tekijä (kuten myös astmakin). Rakenteessa asbestipöly ei pääse sisäilmaan, joten altistuminen tapahtuu vasta kun rakenteita puretaan tai rikotaan esimerkiksi remontin aikana.
On kuitenkin huomioitava, että altistuminen on oltava joko kohtalaista tai voimakasta pitkän ajan (muutamista vuosista kymmeniin) ennen kuin sairastuu asbestiin aiheuttamiin komplikaatioihin. Suurin sallittu kuitumäärä sisäilmassa on 0.01 kuitua / cm^3 [1]. Ohjeellisia kuitumääristä löytyy myös viitteestä [3].
Mikä on sitten liikaa? Yksikin asbestikuitu voi olla joillekin liikaa. Sitä on myös katuilmassa eikä asbestilta voida välttyä sillä sitä esiintyy myös luonnossa. Rakennusliitossa mainitulla kuituvuodella voidaan mitata altistumisen määrää [2]. Se on kuitupitoisuus (kuitua / cm^3) kerrottuna työssäolovuodet. Kohtalainen altistuminen vaatii 10 - 24 kuituvuotta ja voimakas on yli 25 kuituvuotta [2].
Asbestisairauksien kohdalla sairastuminen kestää 10 - 40 vuotta ensimmäisestä altistumisesta, eli kyseessä on varsin pitkästä latenssiajasta. Tupakan aiheuttama keuhkosyöpäriski on noin kaksinkertainen verrattuna asbestiin [3]. Vakavempi syöpä näistä kahdesta on mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon mesoteelisolukon syöpä. Mutta mesoteliooman sairastuminen tapahtuu keskimäärin vasta 50 vuotta ensimmäisestä altistumisesta [4]. Mesoteliooma on lähes nimenomaan asbestin aiheuttama syöpä. Tutkimuksessa todettiin, että riski kasvaa mitä enemmän on asbestin kanssa tekemisissä [4].
Suomessa keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2 400 henkilöä, joista 85 % on tupakoinnista [5] (asbestin aiheuttamaan keuhkosyöpään ja mesotelioomaan sairastuu vuosittain noin 140 [1]). Suomessa on noin 200 000 työntekijää, jotka ovat altistuneet asbestille [6]. Kyse on siis varsin pienestä luvusta.
Mikä on keskustelun pointti? Tavallisen kotiremppaajan ei tarvitse huolestua, jos ovat vahingossa purkaneet asbestipitoista tuotetta. Asbestipölyn saa pois pesemällä vaatteet ja pyyhkimällä pinnat nihkeällä liinalla. Jos asia askarruttaa niin huonepölystä voidaan tutkia asbestipitoisuus (noin 100 € per näyte). Mutta tupakka on näistä kahdesta se vaarallisempi.
Lista asbestipitoisista materiaaleista löytyy lähteestä [1].
LISÄÄ LUETTAVAA:
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta-anonymous-asbesti-26-november-2007-345
http://www.tohtori.fi/kysy-asiantuntijalta/kysymys/7722186
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/asbesti-pelko
LÄHTEET:
[1] http://www.tyoturva.fi/files/2134/Toimiva_asbestipurku.pdf
[2] https://rakennusliitto.fi/wp-content/uploads/2015/01/Rakentaja-nro-2-2015.pdf
[3] http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/turvapakki/vaaralliset_aineet/eristeaineet/asbestituotteet/Documents/asbesti_rakennustyossa.pdf
[4] https://www.jstage.jst.go.jp/article/indhealth/45/3/45_3_379/_pdf
[5] http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00031
[6] http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/asbestisairaudet
[7] http://www.findikaattori.fi/fi/14
[8] http://suomenasbestitekniikka.fi/wp-content/uploads/Infoa-asbestista.pdf
Moni tietääkin, että kyseistä ainetta on käytetty varsin laajasti ennen 1970-luvun puolta väliä. Sitä käytettiin varsinkin putkien eristämiseen sekä parantaakseen paloturvallisuutta (saunat ja palo-ovet). Sitä esiintyy myös lattialiimoissa sekä maaleissa ja julkisivumateriaalina (esim. Minerit-levyt).
Sinistä asbestia on näistä kaikista mineraaleista vaarallisin sen rakenteen vuoksi. Sen käyttö kiellettiin Suomessa 1976 [1][8]. Asbestin käyttö uudisrakentamisessa kiellettiin 1988, ja kaiken käytön vuonna 1994 [1][8]. Asbestia siis esiintyy valtaosassa suomalaisten kodeissa, mutta 70-luvun lopulla sekä 80-luvulla sen käyttö oli varsin vähäistä kun ymmärettiin asbestin vaaroista ja käytettiin vaihtoehtoisia materiaaleja varsin yleisesti (lastulevyt sekä kipsoniittilevyt). Vinyylilaatoissa sekä muovimatoissa ja mattoliimoissa saatettiin vielä käyttää asbestia. Myös kattomateriaalista saattaa löytyä asbestia. [1]
Mutta itse asiaan eli altistumiseen. On niin pelkoa kuin vähättelyä asiasta. Asbestille altistuminen lisää riskiä keuhkosyöpään, asbestoosiin ja mesotelioomaan. Näistä keuhkosyöpä ja mesoteliooma ovat vakavia asioita ja sen johdosta asbesti aiheuttaa Suomessa eniten työperäisiä kuolemia. Eliniänodote on molemmissa tapauksissa surkea. Asbestoosi on tietysti elämänlaatua heikentävä tekijä (kuten myös astmakin). Rakenteessa asbestipöly ei pääse sisäilmaan, joten altistuminen tapahtuu vasta kun rakenteita puretaan tai rikotaan esimerkiksi remontin aikana.
On kuitenkin huomioitava, että altistuminen on oltava joko kohtalaista tai voimakasta pitkän ajan (muutamista vuosista kymmeniin) ennen kuin sairastuu asbestiin aiheuttamiin komplikaatioihin. Suurin sallittu kuitumäärä sisäilmassa on 0.01 kuitua / cm^3 [1]. Ohjeellisia kuitumääristä löytyy myös viitteestä [3].
Mikä on sitten liikaa? Yksikin asbestikuitu voi olla joillekin liikaa. Sitä on myös katuilmassa eikä asbestilta voida välttyä sillä sitä esiintyy myös luonnossa. Rakennusliitossa mainitulla kuituvuodella voidaan mitata altistumisen määrää [2]. Se on kuitupitoisuus (kuitua / cm^3) kerrottuna työssäolovuodet. Kohtalainen altistuminen vaatii 10 - 24 kuituvuotta ja voimakas on yli 25 kuituvuotta [2].
Asbestisairauksien kohdalla sairastuminen kestää 10 - 40 vuotta ensimmäisestä altistumisesta, eli kyseessä on varsin pitkästä latenssiajasta. Tupakan aiheuttama keuhkosyöpäriski on noin kaksinkertainen verrattuna asbestiin [3]. Vakavempi syöpä näistä kahdesta on mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon mesoteelisolukon syöpä. Mutta mesoteliooman sairastuminen tapahtuu keskimäärin vasta 50 vuotta ensimmäisestä altistumisesta [4]. Mesoteliooma on lähes nimenomaan asbestin aiheuttama syöpä. Tutkimuksessa todettiin, että riski kasvaa mitä enemmän on asbestin kanssa tekemisissä [4].
Suomessa keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2 400 henkilöä, joista 85 % on tupakoinnista [5] (asbestin aiheuttamaan keuhkosyöpään ja mesotelioomaan sairastuu vuosittain noin 140 [1]). Suomessa on noin 200 000 työntekijää, jotka ovat altistuneet asbestille [6]. Kyse on siis varsin pienestä luvusta.
Mikä on keskustelun pointti? Tavallisen kotiremppaajan ei tarvitse huolestua, jos ovat vahingossa purkaneet asbestipitoista tuotetta. Asbestipölyn saa pois pesemällä vaatteet ja pyyhkimällä pinnat nihkeällä liinalla. Jos asia askarruttaa niin huonepölystä voidaan tutkia asbestipitoisuus (noin 100 € per näyte). Mutta tupakka on näistä kahdesta se vaarallisempi.
Lista asbestipitoisista materiaaleista löytyy lähteestä [1].
LISÄÄ LUETTAVAA:
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta-anonymous-asbesti-26-november-2007-345
http://www.tohtori.fi/kysy-asiantuntijalta/kysymys/7722186
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/asbesti-pelko
LÄHTEET:
[1] http://www.tyoturva.fi/files/2134/Toimiva_asbestipurku.pdf
[2] https://rakennusliitto.fi/wp-content/uploads/2015/01/Rakentaja-nro-2-2015.pdf
[3] http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/turvapakki/vaaralliset_aineet/eristeaineet/asbestituotteet/Documents/asbesti_rakennustyossa.pdf
[4] https://www.jstage.jst.go.jp/article/indhealth/45/3/45_3_379/_pdf
[5] http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00031
[6] http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/asbestisairaudet
[7] http://www.findikaattori.fi/fi/14
[8] http://suomenasbestitekniikka.fi/wp-content/uploads/Infoa-asbestista.pdf
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos kovasti asiallisesta viestistä.