Päätimme kavereiden kanssa, että tulevassa vuoden vaihteessa me ainakin jätämme ampumatta raketit ja viinat juomatta. Meillä piti olla yhteinen vuodenvaihde 17 frendin kanssa ja olimme keskustelussa miten toimimme, ja päätimme yksimielisesti hiljentyä. Vietämme yhdessä kyllä illan, mutta vain keskustelemalla ja nauttimalla ystävien seurasta, sillä ihmisen elämä on niin pienestä kiinni.
Tahdomme ottaa osaa kaikkien niiden ihmisten suruun jotka ovat menettäneet läheisen taikka läheisiä, ja myös niiden joilta on tuo kohtalokas aamu vei ystävän, kaverin taikka vain tutun. Mietimme yhdessä että kuinka voisi antaa voimia niille joita tuo valtava suru on kohdannut. Ne ihmiset jotka saavat tämän kaiken jälkeen elää ja viettää aikaa ystävien kanssa niin antakaa rakkautta ja välittämistä toisillenne.
Tahdomme ottaa osaa kaikkien niiden ihmisten suruun jotka ovat menettäneet läheisen taikka läheisiä, ja myös niiden joilta on tuo kohtalokas aamu vei ystävän, kaverin taikka vain tutun. Mietimme yhdessä että kuinka voisi antaa voimia niille joita tuo valtava suru on kohdannut. Ne ihmiset jotka saavat tämän kaiken jälkeen elää ja viettää aikaa ystävien kanssa niin antakaa rakkautta ja välittämistä toisillenne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mekään emme osta pahemmin raketteja. Ta kyllä me vähän, mutta sellaisesta paikasta jossa menee 5% sinne hyväntekeväisyyteen. Mutta emme me paljoa osta ja nekin mitä me ostetaan, on pieniä. Me annamme ne raketti-rahat sinne Thaimaaseen.
Meilläkin sytytetään kynttilät, ja ollaan ystävien kesken hiljakseen. Osanottoni.
yleensähän suomalainen JUO suruunsa...
Meidän perheessä päätettiin ampua raketit mutta silmät kyynelillä.
Joten haastan jokaisen lukijan käyttämään VÄHINTÄÄN saman verran rahaa pelastukseen kuin omiin raketteihin (saa laittaa niin paljon kuin haluaa) ja jokaisen raketin minkä lähettää omistaa uhreille ja uhrien omaisille.
Joten taivas valoisaksi mutta vainajien hyväksi!
Kaunis ajatus ja kauniisti tehty, mukava kuulla teidän rauhallisesta uudenvuoden vietosta! Hyvää uutta vuotta kaikille!
Mukavaa kun kukaan ei vielä ehdottanut rakettien oston boikotointia. Lisää surua aiheuttaa se, että ilotulitusyrittäjien elinkeino on vaarassa. Nämä ihmiset elävät yhden päivän varassa koko vuoden, ja varmasti surevat tapahtunutta mutta kärsivät täysin osattomina asiaan ehkä suurimman tappion.
Ostakaa siis raketteja ja ampukaa ne menehtyneiden muistoksi kuten edellä jo ehdotettiin.
Suomessa sossu auttaa jos omat rahat loppuu, muta kuka auttaa paikallisia tuhoalueilla?!?
Rohkenen epäillä että teillä tulee olemaan aika köyhä uusivuosi. Mutta mikäs siinä. Voittehan te katsella kun muut ammuskelle rakettejansa taivaalle.
Minä taasen uskon, että silloin on surtava kun suru on lähellä. Ei suru ja pahamieli väisty sillä ettei niitä tunnusta, ne vaan hautautuvat jonnekin syvemmälle, josta alkavat tihkua tietoisuuteen vasta sitten kun joutuu seuraavan kerran todella äärirajoille,ja ikävä kyllä joskus hyvinkin prutaalisti.
Jos sinusta on köyhää hiljentyä ystävien kanssa viettämään aikaa, puhumaan asioista jotka pyörii yhden jos toisenkin mielessä, selvinpäin ja liikoja riehumatta voi se olla jollekulle tänään hyvinkin tärkeää.