Läheisriippuvaisesta eroon pääseminen

Olen varmaan jäävi neuvomaan: koska minulla täysin samat diagnoosit. Taustalla traumaattinen lapsuus. Minun sairauteni paheni kun saimme lapsen (olen siis nainen) ja vasta äidiksi tulon jälkeen lopulta sain oikeanlaista terapiaa/muuta apua. Ja toivuin (todella, todella hitaasti!) Mutta mies otti ja jätti kun lapsi täytti vuoden. Nyt lapsi jo 5v ja meillä sinänsä menee tytön kanssa hyvin. Mutta mielestäni tavallaan turha ero sairauden vuoksi ja lapsi on kärsinyt tässä eniten. Meillä kyllä ehti olla peräti 10 välillä hyvää, välillä huonompaa vuotta yhdessä jo ennen lasta. Ainakin minä rakastin syvästi. Mieti tarkkaan mitä teet. Ole armollinen. Jos rakastatte toisianne, niin kyllä menette tästä sairaudesta läpi yhdessä. Se toipuminen kestää pitkään, mutta on täysin mahdollista. Edellytyksenä on toki, että miehesi saa oikeaa apua. Pariterapia on täysin hyödytöntä noin sairaan ihmisen kanssa. Myönnän kyllä: Jos nyt itse tapaisin miehen näillä diagnooseilla, oltais yhdessä 2v, eikä meillä olisi yhtistä lasta; niin en varmaan jaksaisi jatkaa suhteessa.

Kiitos vastauksesta.
Joo traumaperäinen tuo hänenkin sairautensa on. Syy siihen on tiedossa. Ja sanoo tekevänsä kaikkensa ja käyvänsä kaikki mahdolliset terapiat ja hoidot, kunhan vaan rakastaisin häntä.
Mutta mulla ei ole rakkautta häntä kohtaan yhtään enempää sietää tätä suhdetta.
Kysymys kuuluukin, MITEN päästä hänestä eroon?

sitten vaan lähdet. Sen luulisi olevan helppoa, kun ei ole yhteistä lasta jonka vuoksi asioista on pakko sopia ja olla tekemisissä.

Suora kehoitus etsiä oma asunto pikaisesti. Tarvittaessa häätö käräjäoikeudelta.

Oletko ajatellut, että te olette molemmat läheisriippuvaisia? Se voi ilmetä hieman eri tavoin, ja jotainhan sinäkin miehestäsi saat kun jaksat tuodsa suhteessa.

Mulla tuli sama mieleen. Jos haluaa oikeasti erota, niin asiahan on helppo. Avaimet pois vaan.

Sinun ehkä kannataa miettiä asiaa vähän laajemmin, kuin jonkun diagnoosin kautta. Olette kumpikin ihmisiä ja teillä kummallakin omat ongelmanne. Ei kuulosta oma käytöksesikään kovin järkevältä tai tasapainoiselta. Eroon pääset kyllä, jos haluat, vaikka sitten lähestymiskielto, jos ei muu auta. Jotain itsekin saat suhteesta, koska siinä roikut.

Ilmoita miehelle päivä, johon mennessä vaihdat lukot. Riittävästi aikaa, että ehtii hommata kämpän (pari kuukautta). Jos ei hommaa, niin retkeilymaja, hotelli tai yömaja kyllä ottaa hänet. Sinänsä kesäkeleillä tällainen olisi ollut helpompi hoitaa, ikävä laittaa toisen tavarat hankeen tai hänet itsensä. Mutta ei voi mitään.

Provo

Jos tuota miehen lähestymiskiellon rikkomista ei oteta huomioon, niin sais sellasen kuvan, että ihan perus rakastuneelta ihmiseltä vaikuttaa. Taas tuo sinun käytös kuulostaa ihmeelliselle. Annat asuntoosi avaimet, annat muuttaa luoksesi, et jätä miestä, kaikki tämä miehelle, jota et rakasta ja jonka kanssa et halua olla.

Mies tuskin lähtee vapaaehtoisesti. Avaimien pois ottaminen on riski, ota ystävä tai sukulainen mukaan tilanteeseen. Samaksi päiväksi kannattaa sopia lukkojen vaihto, pidä kaveria tai sukulaista koko ajan mukana. Kutsukaa poliisi nopeasti, jos mies ei lähde suosiolla, poliisi vie kyllä hänet pois, kun kenenkään asunnossa ei voi luvatta olla. Ulkopuolisen järkipuhe menee paremmin perille, voit vaikka poistua koko tilanteesta tarvittaessa.

Tosi hyvä juttu, ettei hän ole kirjoilla, se helpottaa paljon. Tavaroiden hakemisesta voitte sopia, että jätät ne oven ulkopuolelle tiettynä päivänä, jos niitä ei häädössä saa miehen mukaan.

Sinun täytyy toimia hyvin päättäväisesti ja ystävällisesti. Jos kerran olet päätöksesi tehnyt, niin asiaa on turhaa jauhaa ja ilkeällä käytöksellä lisätä hänen paniikkiaan, joka on riski sinulle.

Kuvaamasi tilanne on kestämätön. Helppoa tapaa eroon pääsemiseksi ei kai ole, persoonallisuushäiriöt ovat erittäin hankalia ja parisuhde tällaisen ihmisen kanssa todella raskas.
On totta, että ainakin osittain on mahdollista toipua, mutta se vaatii pitkän intensiivisen psykoterapian, ja hänen on itsensä oltava todella motivoitunut ja ymmärtää asian vakavuus.
On täysin ymmärrettävää ettet jaksa. Hae apua. Ota yhteys isännöitsijään jonka kautta saat hänelle häädön. Tarvittaessa hae lähestymiskielto. Helppoa ei tule olemaan, ja pahimmassa tapauksessa joudut harkitsemaan muuttoa jonnekin mistä hän ei sinua löydä.
Persoonallisuushäiriöiden taustalla on yleensä lapsuusiän traumat, mutta myös geneettinen herkkyys. Se ei ole hänen syynsä,mutta se ei oikeuta häntä tai ketään muutakaan vaatimaan että uhraat oman terveytesi ja elämäsi! Sinulla on elämä edessäsi, ole terveesti itsekäs!

Huh. Vuosi sitten olet lopettanut rakkaudesta puhumisen ja joku aika sitten seksinkin. Odotat, että toinen tekee eroratkaisun puolestasi. Miksi satutat toista ihmistä noin?

Kysyt askelia eroon, ilmeisesti konkreettisia, koska tunnepuolella olet jo eronnut. Jos asia ei ratkea keskustelemalla, voit varmaan selvittää esim.poliisilta tai vuokranantajien nettisivuilta, sosiaalihuollosta tai tukipuhelimesta oikeutesi häätää toinen asunnostasi. Sellainen on mahdollista. Tai voit auttaa kaveriasi etsimällä asuntoa. Siitä se lähtee.