Miten tulisi toimia,luovuin kirjallisesti isäni perinnöstä hänen jälkee,ajattelin lastani perintö siirtyisi hänelle,nyt kuitenkin huumeet tulleet lapseni elämään vahvasti enkä haluaisi hänen saavan perintöä,perinnöstä luovuin noin 10 vuotta sitten ,isäni elää vielä mutta ei ole oikeustoimikelpoinen
perinnöstä luopuminen
eihuumeille
8290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et ole mistään perinnöstä vielä voinut luopua, kun mitään perintöä ei vielä ole edes ollut olemassa. Sellainen tulee olemaan vasta isäsi kuoltua. Sen suhteen, että etukäteen olet ilmoittanut ajan koittaessa luopuvasi perinnöstä, voit tietenkin mieltäsi muuttaa. Isäsi oikeustoimikelpoisuus ei asiaan liity.
Lueskele perintökaaren 17. luvusta asianomaiset pykälät.
Luepahan vain itse pykälät paremmin ja tarpeen mukaan vähän muutakin pykäliä selvittävää!
PK 17:1.2
"Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei ... "
Em. perinnöstä luopuminen on pätevä eli perittävän kuoltua luopujalle ei perintöä (mahdollisesti lakiosaa koskevalla poikkeuksella) ole tulossa.
Ennakkoluopuminen on myös luopujaa sitova, joten ei hän siitä "voi tietenkin mieltänsä muuttaa" (tai jos muuttaakin, niin ilman oikeudellista vaikutusta). Luopuminen voi toki olla pätemätön samoilla perusteilla kuin oikeustoimi yleensäkin, jos vaikka luopuja luopuessaan on ollut alaikäinen tai jos luopumista rasittaa jokin oikeustoimilain 3 luvussa mainittu pätemättömyysperuste. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3
Lainaus Aarnion-Kankaan Suomen jäämistöoikeus I:stä:
"Luopuja ei voi peruuttaa sitovaa luopumisilmoitusta sen enempää perittävän eläessä kuin hänen kuolemansa jälkeenkään."
Täällä on kovasti jopa kahdessa ketjussa vänkäilty siitä, että rintaperillisen hyväksyessä hänet syrjäyttävän testamentin, hänellä muka olisi sijaantulijat, jotka voisivat vaatia testamentinsaajalta sen rintaperillisen lakiosan, mitä testamentin hyväksyjä ei ollut vaatinut (tai minkä hän passiviteetin johdosta on menettänyt). Näinhän asia ei ole. Suomen jäämistöoikeus I:ssä luvussa "Ennakkoluopuminen ja sijaantuloperimys" asiaan liittyen kirjoitetaan seuraavaa:
"PK 17:1.2:ssa ei säädetä mitään siitä, millainen oikeus luopujan sijaantuloperillisillä on jäämistöön. /.../ Niissä tilanteissa, missä ennakkoluopumista koskeva tahdonilmaisu annetaan perittävälle HYVÄKSYMÄLLÄ perittävän tekemä TESTAMENTTI, kysymykseen on helppo vastata. Riippumatta siitä, kenen hyväksi testamentti on tehty, rintaperillinen ja eloonjäänyt puoliso voivat itseään JA OIKEUDENOMISTAJIAAN SITOVIN VAIKUTUKSIN hyväksyä testamentin. TÄMÄ OIKEUS RINTAPERILLISELLÄ ON, VAIKKA HÄNELLÄ OLISI OMIA LAPSIA hyväksymistahdonilmaisun antamishetkellä."
Luopumisilmoitus ei myöskään raukea siihen, että luopuja kuolee ennen perittävää.
Kenelle annoit luopumispaperin?
Jos luovuit perinnöstä etukäteen hyväksymällä testamentin, joka antaa perinnön lapsellesi, et voi edes vähentää hänen saamaa summaa vaatimalla lakiosaasi. PK 17:1.2
Joten miten luovuit kirjallisesti?
luopuminen tapahtui kirjallisesti,ei mitään testamenttia,paprulle rustattiin että luovun perinnöstä hänen jälkeen ehdoitta,oma paperi jo hävinnyt ,isällä ehkä tallessa
Eikö kukaan oikeasti tiedä voiko sitä jotenkin perua?
Minua kiinnostaa myös se, miksi siitä perinnöstä alun alkaen luovuttiin? Muuttiko se perintöä jotenkin?
Mitähän tarkoitat tuolla "oikeasti" tietämisellä. Olen yllä referoinut (lainannut) oikeustieteen professorin kirjoitusta perumisesta (teoksesta Suomen jäämistöoikeus I), mutta hänkään ei sitten mielestäsi "oikeasti tiedä" mitään asiasta, niinkö? Kukahan sen mielestäsi "oikeasti" paremmin tietäisi? Joku tänne skriivailevako?
vastauksen pitää aina olla kysyjälle mieluinen, ihan sama onko se oikein.