Outo piirre 2011 rakennetussa kerrostalossa, jota olemme katsoneet: muutoin vesipatterilämmitys ja kaukolämpö, mutta kylpyhuoneessa sähköllä lattialämmitys sekä kylpyhuoneen ilmanvaihdon sähkökäyttö. Joutuu siis kylppärin osalta kustantamaan erikseen omassa sähkölaskussa. Onko tällainen rakenne miten yleinen uudemmissa taloissa? Paljonko lie euroissa tuollaiset kustannus kuukaudessa?
Kylppärin lämmitys+ilma omalla sähköllä?
sähkösepe
14965
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mopo rikki, missä vika?
Ehkä se kylppärin ilmanvaihto kuitenkin tarkoittaisi koko huoneistoa palvelevaa, huoneistokohtaista, ilmanvaihtokonetta? Jossa tuloilman jälkilämmitys sähköllä.... Tämä syö 1000-1500 kWh vuodessa huoneiston koosta ja käyttötehosta riippuen. Mahdollista sekin, että kone onkin liitetty kiinteistösähköön, vaikka se huoneiston sisällä sijaitseekin. Tässä tapauksessa ilmanvaihdon sähkönkulutus sisältyy vastikkeeseen.
Näin uudessa talossa pitäisi olla talokansio, josta tällaiset asiat selviävät. Tai viimeistään isännöitsijältä kysymällä...
Lattialämmitys on haastavampi arvioida. Tässä vaikuttaa lämmitettävän tilan koko, sijaitseeko se ulkoseinällä ja kuinka lämpimänä lattia pidetään. Jos haluat mainostaa lattialämmityksen olemassaoloa säätämällä termostaatin niin ylös, että lattia tuntuu selvästi lämpimältä (pintalämpötila yli 30 °C), niin voit varautua jopa 2000 kWh kulutukseen vuodessa. Toisaalta lukema on paljon pienempi, kun tyydetään lämmittämään lattiaa niin, ettei se tunnu jääkylmältä.... mikä keraamisen laatan kanssa silti tarkoittaa jotain 25-26 °C pintalämpötilaa.
Tutkin kerran useita Kuopiossa rakenteilla olevien kerrostalojen rakennustapaselosteita, joita rakensivat eri rakennusyhtiöt. KAIKISSA oli IV-kone ja lattialämmitys sähköllä huoneiston mittauksesta.
Jos molemmat toteutetaan kaukolämmöllä, asennus tulee jonkin verran kalliimmaksi, mutta 1-2 vuodessa ne maksaisivat itsensä takaisin. Tämä ei tosin rakennusliikettä kiinnosta.
Viimevuodelta kolmesta asunnosta kokemusta, joista kahdessa IV:n tarvitsema sähkö meni taloyhtiöltä ja yhdessä asunnon haltijalta. Kahdessa oli kylppärin lattialämmitys kaukolämmöllä ja yhdessä haltijan sähkölaskusta.
Kuinkakohan oikein lasket, että 1-2 vuodessa kaukolämpö maksaisi itsensä takaisin kyseisissä tapaukissa?
Omituiselta järjestelmältä kuulostaa.
Laskin kuten kerroinkin. Uusi kerrostalo, asuntoja ~25. Tästä olen kolumninkin nähnyt alan asiantuntijalta ja se summa joka tuli säästöä talon koko elinkaaren aikana taisi olla kuusinumeroinen.
Minusta noissa ei ole mitään omituista.
Jos kylppärin lattian lämmittäminen on ns. ilmaista käyttäjälle, niin sehän on täysillä koko vuoden. Ei siinä paljoa säästöä tule, vaan toiseen suuntaan. Laskit tällä tavalla? Vaiko pelkällä energianhinnalla, joka ei päde todellisuuteen millään tavalla.
Logiikkasi mukaan kaikki asuntokohtaiset mittarit ovat turhia, koska energianhintaan mittareilla ei ole mitään vaikutusta ja energiaa käytetään joka tapauksessa yhtä paljon.
Jos mittareista on hyötyä, niin paljonko kuvittelet IV:n jälkilämmityksen kaukolämmöllä kustantavan? Eli itse jälkilämmityspatteri, sille putkivedot, kulutuksen mittarit, antureineen, sähkövetoineen, etäluentoineen jne.?
Paljonko tuollainen systeemi sitten nielee raa'asti ottaen 67 neliön kolmiossa euroja kk:ssa? Siis ajatuksena pitää lattialämmitys kohtuullisena eli lattia ei jääkylmä mutta ei kuumakaan, ja se ilmanvaihtolämmitys myös kohtuullinen.
Mikä kenellekkin on kohtuullista. Kympistä satasiin.
Vesikiertoinen lattialämmitys paras se
on kaukolämmöllä ja yhtiön ostamana ja paljon edullisempi kuin asukkaan itse maksama sähköinen lattialämmitys.
Vesikierto on edullista laatua, rakentaja ei välitä kun säästää siinä, mutta asukas säästää kohteessa jossa se on ja onneksi näitäkin on.
Saatiin vahvistus asialle: kyllä, talossa on kylpyhuoneessa lattialämmitys ja ilmanvaihto sellaiset, että menee asukkaan piikkiin eli omaan sähkölaskuun. Mitä luokkaa (Helsinki) voisi olla sähkölasku kuukaudessa tai vuodessa, jos lattialämmityksen pitää semmoisena että lattia ei ole jääkylmä mutta ei jalkaa juuri lämpimänpi, ja ilmanvaihto normaalina (mitä se sitten lieneekään, kun en ole talo-asiantuntija)? Riittääkö 50 eur/kk ylimääräistä sähkönhintaa, vai enemmän??
Eikö tuossa ylhäällä jo ole moneen kertaan sinulle vastattu? Heti ensimmäinen vastaus kertoi kaiken oleellisen.
Voisiko olla liian vaikeaa kysyä asiaa talonyhtiössäsi joltain, kuten isännöitsijältä, naapureilta jne? Täällä on turha arvuutella kuinka teidän ja naapureiden lämmönjako, sisälämpötila, eristykset jne on tehty.
On täysin älyvapaata laittaa ilmanvaistokustannukset asukkaan piikkiin tai edes säädettäviksi. Joku ääliö sulkee kuitenkin ilmanvaihdon säästämisen himossa ja aiheuttaa taloon kosteusvaurion.
Jos kylppärin lattiassa on sähkövastukset, saat lattian lämpöiseksi sekä kesällä että talvella. Kesällä patteriverkossa ei vesi kierrä, joten kylpyhuoneesi lattia on sillin kylmä, tai ei ainakaan lämmityksen takia lämmin.
Tämä on ehkä yksinkertainen selitys. Sitten on taloja, joissa kesällä laattalattioissa kiertää vain kylmä vesi, eikä täälläkään lattia liian kylmä ole.
Jos jotain sähkön kulutuksesta ymmärrän, niin et joudu viittäkymppiä kuussa kylpyhuoneen lattian lämmityksestä maksamaan - huoneisto ja myös kylpyhuone itsessään kyllä lämpiää kaukolämmöllä, kylpyhuoneen lattian mukavuuslämmön maksat itse sähkönä.
Noin 55 neliön lattian mukavuuslämpö maksoi siirtomaksuineen helmikuussa noin 50 euroa minun sähkölaskun mukaan. Silloin osui myös pakkasia.
> Tämä on ehkä yksinkertainen selitys.
Selitys on juuri niin yksinkertainen kuin selittäjänsä.
Vesikiertoinen lattialämmitys ei voi olla suoraan liitettynä patteriverkon rinnalle, koska siihen tarvitaan matalalämpöisempi vesi. Eli vähintään erillinen ns. shunttipiiri tarvitaan, mutta fiksummin tämän saa tehtyä rakentamalla KPH lämmityksille täysin erillisen piirin, jolloin lämmitys voidaan pitää toiminnassa vuoden ympäri. Tämä tietenkin nostaa rakentamiskustannuksia -> usein on päädytty sähkölämmitykseen, vaikka se tulee energiakuluiltaan kalliimmaksi ja käyttöikäkin voi olla lyhyempi (kaapelit eivät välttämättä kestä yhtä pitkään kuin lämpöjohdot).
KPH sähkölämmityksissä yleinen mitoitus lienee 100 W/m². KPH uusissa taloissa 6 m² ja siellä lämmitettävää pintaa 4-5 m², koska kaapelia ei asenneta mm. WC-pytyn alle. Eli lämmityksen teho 400-500 W. Jos/kun on saunakin, niin siellä on vähintään 1 m² lämmitettyä pintaa (oviaukon lähellä, missä kävellään), mikä nostaa kokonaistehon 500-600 wattiin. Vähintään. Ex asunnossani oli 6 m² KPH 4 m² sauna, mutta piirustusten mukaan lattialämmityksen teho 900 W. Ilmiselvästi suunnittelija oli speksannut kaapelin kattamaan saunan lattian lauteidenkin alta, jotta lämmitysteho varman päälle ja varmuuden vuoksi piisaisi (sauna ulkoseinällä). Kas kun se lattialämmitys voi olla myös tilan ainoa lämmönlähde = kyse ei ole pelkästä mukavuuslämmityksestä.
Sähköisen lattialämmityksen säätö on ON/OFF, joten sähkönkulutusta pystyy hyvinkin tarkkaan arvioimaan seuraamalla, kuinka usein & kuinka pitkissä jatkoissa lämmitys on päällä. Eli montako tuntia/vuorokausi lämmitys paahtaa. Energiankulutus /vrk on tietenkin lämmitettävät neliöt x 0,1 (kW/m²) x käyttötunnit/vrk.
55 m² mukavuuslämmitys 50 €/kk ja 0,13 €/kWh vain 384 kWh/kk -> keskim. lämmitysteho vain 10 W/m². Toki mahdollista, että lähtötiedoissa on heittoa, esim. lämmitettävää pintaa vähemmän, sähkön hinta eri (aikatariffi tms.) jne.
Itse kyllä käyttäisin kylppärin osalta 20 W/m², millä tulee normaalitapauksessa (6 m² lämmitettävää pintaa) laskua reilu 11 €/kk. Vaan kun on niitäkin sankareita, joiden mielestä lattian pitää tuntua selvästi lämpimältä. Mikä edellyttää, että lattian pintalämpötila on yli 30 °C (ihon pintalämpötila raajojen ääriosissa). Eli lattian pinta 35, huoneilma 30 -> lämmitys paahtaa sillä 100 W/m² teholla melkein tauotta -> no, ihan 50 €/kk kuluihin ei näinkään taida päästä, mutta lähelle.
Ilmanvaihdollahan se loppu hoituu. Ja ylikin. Laitetaan iv-koneesta kesäohituspelti käyttöön säädetään jälkilämmityksen termostaatti 30 asteeseen, niin 500 tai 1000 W sähköpatteri paahtaa melkein tauotta. Ja kas, näin saadaan kulumaan jopa 1000 kWh/kk.
A) Itse jos asuisin vastaavanlaisessa asunnossa niin olisin onnellinen, mikäli nuo ns. mukavuuslämmitykset (kph lattia IV-koneen jälkilämmitys) menisivät kunkin asukkaan omasta sähkölaskusta. Tällöin nimittäin maksaisin vain omasta "mukavuudenhalustani", en naapureiden. Kukin asukas voi itse päättää säästääkö vai kuluttaako=maksaako.
B) Nimittäin jos nuo on kytketty yhteiseen taloyhtiön sähköön (tai lattialämmitys kaukolämmöllä) niin seuraukset yleensä ovat: useimmat asukaat laittavat (lähes) täysille => kulutus moninkertainen A-vaihtoehtoon nähden. Energiamaksut sitten jyvitetään vastikkeissa asukkaille => suurempi maksu kuin A-vaihtoehdon sähkölasku.