Mika Puistomäki

Kuulin, että lapset olisivat olleet sairaalassa, mutta nyt heidän nimensä on myös kadonneiden listalla, miten on. Entä miten Anne voi, kykeneekö kävelemään?

vaimon tuttu kirjoitti:

Kuulin, että lapset olisivat olleet sairaalassa, mutta nyt heidän nimensä on myös kadonneiden listalla, miten on. Entä miten Anne voi, kykeneekö kävelemään?

Kuka oletkin niin ihmettelen suuresti tiedonjanoa Mika Puistomäestä, minusta sekä lapsista? Jos olisit ystäväni niin tietäisit mitä minulle ja perheelleni on tapahtunut.
Ja voisitko miettiä sitäkin kuinka järkevää on kirjoittaa tänne mieheni nimellä?

Anne Puistomäki, Mikan ihmettelevä vaimo

anne_puistomaki kirjoitti:

Kuka oletkin niin ihmettelen suuresti tiedonjanoa Mika Puistomäestä, minusta sekä lapsista? Jos olisit ystäväni niin tietäisit mitä minulle ja perheelleni on tapahtunut.
Ja voisitko miettiä sitäkin kuinka järkevää on kirjoittaa tänne mieheni nimellä?

Anne Puistomäki, Mikan ihmettelevä vaimo

En ole henkilö, kun Mikan perää alunperin kyseli, mutta asia on vaivannut minuakin,kuten huomaat.

Saanen huomauttaa, että Aasian katastrofi on koskettanut monia, myös sellaisia jotka eivät ole olleet "suoranaisesti" tekemisissä asian kanssa. Monelta on tuttu tai vaikka harrastustuttu kadoksissa. Nämä henkilöt eivät kuulu perheen ns.sisäpiiriin eli he eivät saa tietoa muualta kuin näiltä keskustelupalstoilta.

Meiltä ei ole kadoksissa omaa perhettä, mutta myös me suremme omalla tavallamme kadonnutta tuttua/ystävää. Vaikka kirjoitan monikossa, loppujen lopuksi voin tietysti puhua omasta puolestani.

Muusa kirjoitti:

En ole henkilö, kun Mikan perää alunperin kyseli, mutta asia on vaivannut minuakin,kuten huomaat.

Saanen huomauttaa, että Aasian katastrofi on koskettanut monia, myös sellaisia jotka eivät ole olleet "suoranaisesti" tekemisissä asian kanssa. Monelta on tuttu tai vaikka harrastustuttu kadoksissa. Nämä henkilöt eivät kuulu perheen ns.sisäpiiriin eli he eivät saa tietoa muualta kuin näiltä keskustelupalstoilta.

Meiltä ei ole kadoksissa omaa perhettä, mutta myös me suremme omalla tavallamme kadonnutta tuttua/ystävää. Vaikka kirjoitan monikossa, loppujen lopuksi voin tietysti puhua omasta puolestani.

Useat itkut on itketty, ja yöt valvottu, kukaan ei kirjoita loukatakseen, ihmisiä ollaan ja ahdistaa, ja koitetaan purkaa asioita! Anteeksi.
Aina ei löydy oikeita sanoja, eikä tekoja, joilla niitä ilmaisisi.