Vastasyntynyt vasikka ei juo

Letkuta se..ja lisää maitoon vitamiineja ja mahdollisesti vasikkasuolaa.. Piimä lisä maidon sekaan on myös hyvä turva ripulia vastaan.
Muutaman päivän voi kokeilla noin ja yleensä se siitä piristyy itse juomaan.

Luonto pitää huolen omistaan

Minulla on ollut sellainen tapaus, sonnivasikka joka syystä tai toisesta ei juonut mitään periaatteessa viikkoon alkaen syntymästä, kerran joi ihan vähän. Vettä oli kokoajan saatavilla ja sitä se taisi juoda, ei mitään kuivumisen merkkejä missään vaiheessa ja erittäin hyvä ja elinvoimainen vasikka siitä silti tuli. Ja parikin kertaa on ollut ripulivasikoita jotka ovat kieltäytyneet maidosta mutta juoneet sen sijaan vettä vapaaehtoisesti.

Letkuttamisella on moni onnistunut aiheuttamaan vain vahinkoa kun on mennyt vahingossa henkitorven puolelle juoma.

Ennen mä olin kaikissa karja asioissa paljon hysteerisempi kun nykyään, joskus jos joku ei juonut niin siinä vietin melkein öitä myöten tuntikausia vasikkaketassa vasun pää jalkovälissä yrittäen saada sen onnettoman juomaan, jos nykyään vasikka näyttää ripulin oiretta, juo jotenkin huonommin, panen juoman sekaan heti elektrolyyttiä ja sitten teen juottojen väliajaksi tuttisankoon lämmintä vettä ja elektrolyyttiä juoman "kurajuoman", samaa tarjoilen jos vasikka ei huoli maitojuomasta yhtään. Yksi vasikkakasvattamon pitäjä kertoi oman metodinsa ripulien hoitoon että ei anna vasikalle mitään muuta kun vettä päivään pariin niin kyllä ne sitten taas juo.
Ripuli on aina tappio kasvutappion muodossa mutta siksi ennaltaehkäisy onkin tärkeää.
Siirtymävaihe maidolta jauhejuomalle tuntuu olevan suuri riskivaihe, itse laitan rutiinilla vasikkasuolaa juoman sekaan koko siirtymävaiheen muutaman päivän.
Maksaa se suolakin mutta vähemmän kun vasikan ripuli tulee maksamaan kasvun puolella sekä vähemmän mielipahaa ja ylimääräistä huolta ja vaivaa.

Tiedän eräitäkin tiloja missä mietitään mitä järkeä edes on juottaa sonnivasikoita, saati jos niille tulee mitään ongelmaa niin ruveta niitä hoitamaan/hoidattamaan koska saatu tulo on niin vähäinen. Lehmävasikalle annetaan korkeintaan arvo jos itse pidetään, sonneille silloin kun itse kasvattaa omat lihaksi.
Mut joo luonto on ihmeellinen siinä mielessä kun justiinsa tämä mikä sen noin viikon selvisi ja pysyi täysissä voimissaan, ajattelin että siinäpä menee, aikansa sen kanssa taistelin että saisi sen juomaan mutta jos ei maistu niin ei maistu. Letkuttamiseen tuppaa turvautumaan jos alkaa olla kuivumisen merkkejä mutta niitä tällä tapauksella ei ollut, vettä oli tarjolla. Eikä edes mitään ripuliin viittaavaa. Vasikoita on monenlaisia, ihmettelen itsekin tätä tapausta, mutta olen kuullut parista vastaavasta tapauksesta myöskin mutta mikään yleisohje ei ole, vaan esimerkkinä sanoin.

On noita vasikoita kanssa mennytkin, joskus useampi samalla kertaa, ja se tuntuu pahalta kun tulee tilanne että ei itse voi tehdä enää oikeastaan mitään tilanteen hyväksi. Paitsi tietysti lopettaa kun tilanne näyttää tarpeeksi pahalta. Ja on puhaltunut, mennyt poikimisissa, joskus on syntynyt etuajassa sellaisessa kriittisessä vaiheessa ettei siitä vasikasta ole eläjäksi ollut vaikka hengissä on ollut syntyessään.
Ei ole yhtä hymyä kaikki päivät navetalla vaikka työstä pitäisi. Tuumailtiin kerran porukalla että navetta on sellainen paikka, turvallinen, että tuntuu että kaikki maailman paha jää sen seinien ulkopuolelle. Joskus vain tuntuu olevan päiviä kun kaikki paha tuntuu löytyvän sen seinien sisäpuolella =)

Jos letkuttaa täytyy olla kunnon vehkeet siihen, tässä oli tapaus tilalla isäntä letkutti tai asetti ja piteli letkun ja lomittaja sitten kaatoi juoman. Letkusysteemi oli ns. omatekoinen, eli lypsykoneille (Duovacin ohjainyksikön ja maitomittarin "pikkuletku") tarkoitettu ohut silikoniletku, pitkä oli mutta liian lötkö, meni jo asettaessa keuhkopuoleen useamman kerran, sitten löytyi mahapuoli mutta vasikka liikkui kesken kaiken ja letku yllättäin menikin niin että osa maidosta meni keuhkoihin. No vasikkapa ei montaa kertaa sanonut "pöh" kun oli ketarat ojossa henki pois. Kaikki tapahtui minuuteissa. Että eipä ole mukavata ometassa joka päivä...

Minulla on autotarvikeliikkeestä haettua juuri oikean paksuista letkua ja siihen ratti. Lisäksi letkun pitää olla riittävän pitkä.
Onnistuu kyllä ihan näppärästi ja ilman hukuttamista. Letkun ujuttamisen jälkeen voi vielä varmistaa letkun paikan puhaltamalla, jos letku on oikeassa paikassa sen tunnistaa kyllä hajusta..

Nyt on ollut sellainen tapaus että vasikka on juonut alun pitäen huonosti mutta juonut kumminkin, kunnes ruvennut starttijuoman aikana temppuamaan eli juo vain vähän, sitten ryhtyy yskimään hirveästi ihan kun mennyt väärään kurkkuun, jopa kaadunnut maahan yskimään ja ölisemään jolloin ajattelin että nyt sekin vainen meni mutta tokeni, sitten kun se on yskinyt, pari hörppyä, kuvio jatkuu ja olen nyt juottanut sitä pikku annokset kerrallaan usein, vasikka ei jää pitoon. On se hengissä pysynyt mutta lisätyön aiheuttaa. Ei ole muuten huonovointisen näköinen päinvastoin hyvin pirteä.

Mikä tämmöisen voi aiheuttaa? Voiko olla että juomassa olisi voinut olla jokin kokkare joka on jäänyt vaivaamaan tai onko vasikka jostain syystä saanut maitoa keuhkoon vai mitä on tapahtunut? Tuntuu oudolta sillä vuosien varressa ei ole ollut tämmöistä vasikkaa koskaan vaikka kaikki muut mahdolliset vasikan viat on tulleet tutuiksi tavalla tai toisella.

Jokin tämmöinen kävi mielessä mutta kun ei muilla vasikoilla ole ollut samaa vikaa. Tutin vaihtaminen ei kyllä ole paha juttu muutenkaan, on se sen verran vanha ja ehkä liian hölttä muutenkin. Epäilisin että kyseessä voisi olla jokin vasikan yksilöllinenkin ominaisuus kuten tuo imuasia tai ahneus sillä sen alkutaipale oli takkuisa ja joi huonosti eikä tuttia meinannut älytä, mutta sitten kun se juomansaannin älysi niin se oli reipas juoja sen hetken kunnes tuli tämä.

Meillä juotettiin aikojen alussa sangosta, sitten tuttiämpäristä, luullen että tuttiämpärissä on hirveästi pestävää taas sangosta, ja sitten taas viime ajat tuttiämpäristä koska on helpompaa eikä pesusta täydy ottaa liikaa hysteriaa, kerran päivässä aukoo tutit on riittävä ja lypsykoneen loppuhuuhteluvesillä pesaisee sangot niin hyviä tulee. Joku nimittäin pesee tiskolla tutit aukoen kaikilla kerroilla, harjaa huuhtelee, desinfioi ja venkslaa kun vanhan kannukoneen pesun kanssa konsanaan=)

1,5 litran mehupullo ja siihen lypsykoneen lypsin kumi ja muuta kun kaataa maitoa suuhun.monet vasikat saatu näin juomaan.tarpeeksi kun vahvistuu jo alkaa juomaan.

seleenin puutos!

Ei saa valioolaasilta nui vaikehia kysellä. Eihä niil riitähä meriitti vastaamaa ku toimitusjohtaja Jumalasta seuraava on. Ei ne kykene vastaamaa, sekin jotta saavat masahaa se 70 miljoonaa eurohoo sakkoo, nii senki ne ottavat iha kunnia asiaana vastaha. Se notta o niille nii suurihi kunnia asiaha jotta saavahat se maksahaa uskohontasa pualestaha.

MINÄ sitä vaan tulin uteliaisuuttani kysymään tältä palstalta, että miten sen vastasyntyneen vasikan sitten talvella loppujen lopuksi kävi ja miksi?

yleensä ne suuret vasikat on huonojuontisia.Maitoa pulloon ja nännitamiineja ja seleeniä.Iso vasikka kuluttaa niin paljon kaikkea lehmältä.70 lypsävää eikä koskaan vasikka ole juomattomuuteen kuollu.

Just niinkuin yks tällä sanoi.Nännikumi mehupulloon ja maitoa suuhun-paras konsti.Toiminut meilläVasikat ei kuole juomattomuuteen.

Ole sen seurana, ihan muuten vaan. Paijaa ja silittele ja anna sen oma-aloitteisesti imeä sormiasi. Ei välttämättä pysty juomaa tuttipullosta. Minulla on ollut pari kertaa vasikka, jolla on ilmeisesti ollut jokin rakenteellinen vika, joka estää imemisen. Sankosta opetin juomaan ja hyvin onnistui. Sen kyllä olen huomannut, että sonnivasikat on joskus vähän "totteroita" :).

No aivan meillä myös.nännikumi ja pullo paras keino.Jonkin kerran juotat näin ja sitten siirryt tuttisankoon.Vasikka voimistuu ja juo.