Jos on lyhyeksi jäänyt avioliitto, noin 2 viikkoa.
Puolison kuollessa ilman avioehtoa onko leski oikeutettu
perimään kuolleen puolisonsa.
Tietojeni mukaan ei ole. Missä raja kulkee avioliitonkestossa.
Puolison kuollessa ilman avioehtoa onko leski oikeutettu
perimään kuolleen puolisonsa.
Tietojeni mukaan ei ole. Missä raja kulkee avioliitonkestossa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Enpä ole törmännyt tietoon avioliiton keston minimistä, mutta toki oikeus on sovitellut ainakin tasingon osalta lyhyen liiton taloudellisia seuraamuksia.
Puoliso perii vain lapsettoman puolisonsa ja sitäkin lievittää lesken jälkeen pääsääntöisesti tehtävä pesän tasaus ensin kuolleen sivuperillisille.
Kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä.
Veli ja sisko kylläkin.
Ainut lapsi joka on ollut on kuollut vauvana, toisen naisen kanssa saatuna.
Leskelle on kerrottu ettei hän peri, mitään tuntuu omituiselta.
Tuo avioliiton kestoon vetoaminen.
Maistraatissa vahvistettu avioliitto kyseessä.
Ensiksi kuolleen veli ja sisko perivät sen jälkeen, kun eloon jäänyt leski kuolee. Sitä ennen leski saa pitää pesän omaisuuden hallussaan.
Jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia kenenkään hyväksi, niin hänen ainoa perillisensä on hänen leskensä. Hän perii kaiken omaisuuden täydellä omistus- ja käyttöoikeudella. Avioliiton lyhyellä kestolla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Leski perisi kaiken omaisuuden jopa siinä tapauksessa että parilla olisi avioehto.
Se joka sinulle on muuta väittänyt, valehtelee räikeästi.
"Sitä ennen leski saa pitää pesän omaisuuden hallussaan."
Ja siltä varalta että tuo "pitää hallussaan" johtaisi joitakin harhaan: leski saa käyttää perimäänsä omaisuutta miten haluaa, vaikka tuhlata joka pennin. Hänen ei tarvitse kysyä lupaa keneltäkään.
Muistaakseen meni niin, ettei kuitenkaan saa testamentata kuin oman osuutensa.
Nimenomaan. Saa tuhlata vaikka koko omaisuuden eläessään jos niin haluaa, mutta ei saa lahjoittaa tai testamentata muuta kuin oman osuutensa.
Pikku täsmennys:
//leski ei saa lahjoittaa tai testamentata muuta kuin oman osuutensa.//
Mikä on tuo "oma osuus"?
Esimerkki:
Ensiksi kuolleen puolison jäämistö 1.000.000
Lesken varat 200.000
Lesken kuollessa lesken pesän varat 800.000
Onko "oma osuus" 200.000 vai 400.000? Vastaus: Oma osuus on 400.000.
Jos puolisoilla olisi ollut avioehto, "oma osuus" olisi ei olisi kumpainenkaan edellä olevista.
"Oman osuuden" laskukaava:
200.000 : (200.000 1.000.000) x 800.000 = 133.333. "Oma osuus" avioehdollisessa tapauksessa olisi siis 133.333.
Mitä omaisuuden lahjoittamiseen tulee, leski voi kyllä lahjoittaa omaisuuttaan (myös perimäänsä) ilman että se vaikuttaisi mitenkään jäljellä olevan omaisuuden jakoon, jos tuo lahjoittaminen on sen laatuista, että ei aiheuta omaisuuden OLENNAISTA vähentymistä.
PK 3:3
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, =>aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen<=, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta."
se 'oma osuus' on minun käsittääkseni se, mikä on sillä lesken tekemän testamentin teko hetkellä 1/2 siitä lesken sillä hetkellä omistamasta omaisuudesta....eli jos vaikka se olisi 1euro, mitä leskellä on, niin 50c olisi se osuus, minkä se leski voi testamentata ja se toinen 50c menisi sen ensin kuolleen suvulle...näin siis esimerkkinä.s
Leski voi käyttää oman ja perimänsä miten haluaa, vaikka tasan tarkkaan ihan loppuun ja sanomista ei ole kellään, mutta yleensä jotain aina jää ja siitä jääneestä voi 1/2 määrätä miten haluaa.
näin oletan että kyseessä on lapseton pari ja lähimmät sukulaiset on kummankin veljiä.
Sinun käsityksesi on väärä.
Testamentin tekohetki ei määrää sitä, mikä on lesken "oma osuus". Tuo osuus, mistä leski voi testamentata, on se osuus, mikä lesken kuoltua tehtävässä lesken pesän jaossa tulee lesken perillisille. Lähtökohtaisesti se on puolet lesken pesästä.
Minun mielestäni joskus on omaisuutta soviteltu, kun avioliitto on kestänyt alle 2 vuotta. En muista onko ne avioero vai kuolemantapauksissa. Nyt luulen lesken perivän kaiken kun omia lapsia ei ole.
Ositusta voidaan sovitella, olipa avioliitto purkautunut avioeroon tai kuolemaan, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa otetaan huomioon muun muassa avioliiton kestoaika. Kiinteää lyhyen avioliiton rajaa ei ole, ohjeenomaisesti on mainittu 5 vuotta. Lyhyys ei kuitenkaan ole itsenäinen sovittelukriteeri.
AL 103 b § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P103b
Perintöä, puolison periessä lapsettoman puolisonsa, ei voida sovitella. Ositusta tuossa tilanteessa ei voida toimittaa, joten myöskään osituksen sovittelu ei onnistu. Mutta jos puoliso luopuu perinnöstä, ositus voidaan toimittaa. Tällöin leskellä on käytettävissä ns. lesken tasinkoprivilegi eli varakkaampi leski voi kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona puolisonsa perillisille.
Esimerkki:
Ensiksi kuolleen puolison varat 200.000
Lesken varat 1.000.000
A. Leski perii puolisonsa, joten lesken varat perintö ml. 1.200.000
Lesken pesä lesken kuollessa 900.000
Jako:
- Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset 450.000
- Lesken perilliset 450.000
B. Leski toimittaa osituksen ja vetoaa lesken tasinkoprivilegiin
- Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat 200.000
- Leski pitää omaisuutensa 1.000.000
Lesken kuoltua lesken jäämistö lankeaa kokonaan perintönä lesken perillisille