Moi! Käyn nyt fysiikan 2.kurssia. Ekasta kurssikokeesta sain 9.5 ja arvosanaksi 10. Yläasteella fysiikka oli aina 9, joten pohjan pitäisi olla hyvä. En silti tajua melkeinpä mistään tehtävistä mitään paitsi ihan helpoimmista. Yleensä läksyt mitä koulusta tulee on niitä missä pitää soveltaa eli ei niitä helppoja. En tiedä mistä laskeminen pitäisi aloittaa ja pakko myöntää, että olen netistä ratkaisuja löytänyt ja vasta niiden kautta ymmärtänyt miksi ja miten näin tehtiin. Omatoimisesti tehtävät ovat todella vaikeita. Voisiko joku kokenut fysiikkataituri siis antaa jotain neuvoja miten pitäisi toimia, kun saa tehtävän eteen.
Fysiikka on minulle tavallaan joku henkireikä ja aikoinaan yläasteella kun siitä kiinnostuin, niin innostuin muutenkin lukemaan myös muita aineita. Tulevaisuuden kannalta haluaisin myös lukea kaikki fysiikan kurssit hyvin arvosanoin, jotta voisin hakea esim teknilliseen yliopistoon tai lääkikseen.
Luen samalla pitkää matikkaa ja siinä on numerot olleet ysejä. Tehtävätkin on tuntuneet helpoilta, joten laskupuolen suhteen ei pitäisi olla ongelmia.
Fysiikka on minulle tavallaan joku henkireikä ja aikoinaan yläasteella kun siitä kiinnostuin, niin innostuin muutenkin lukemaan myös muita aineita. Tulevaisuuden kannalta haluaisin myös lukea kaikki fysiikan kurssit hyvin arvosanoin, jotta voisin hakea esim teknilliseen yliopistoon tai lääkikseen.
Luen samalla pitkää matikkaa ja siinä on numerot olleet ysejä. Tehtävätkin on tuntuneet helpoilta, joten laskupuolen suhteen ei pitäisi olla ongelmia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sellainen on hyvä menetelmä, että heti kun saat uuden kaavan niin yritä selvittää, että miksi niin tapahtuu ja mistä se on johdettu. Kun tietää aiheen perusteet niin sen muistaa helpommin ja sitä osaa soveltaa. Hyvin monet asiat voi mallintaa esim. tasapainoyhtälöinä, joten jos tämän tekee niin aihetta on paljon helpompi mallinnella.
Ja jos teknilliseen aiot niin suosittelen, että opettelet jo lukiossa tuon, miksi jotkin tapahtuu siten kuten ne tapahtuu. Itse opiskelin lukiossa asiat siten, että muistin vain ulkoa kaavat ja sen, miten niitä käytettiin esimerkkilaskuissa, mutta teknillisellä sitten menikin sormi suuhun, kun en osannut yhtään soveltaa tietoja.
Lukion fysiikka on yllättävän vaikeaa toisesta kurssista lähtien. Valitettavasti.
Fysiikka on mielestäni lukion vaikein aine. Vaikeampi kuin pitkä matikka, koska fysiikassa pitää osata paitsi laskea, myös ymmärtää mitkä eri jutut vaikuttavat ratkaistavana olevaan ongelmaan.
On kuitenkin todella palkitsevaa, kun lopulta saa jonkun vaikean tehtävän pähkäiltyä aivan itse. Paras ohje minkä voin antaa on: älä anna perisi. Pähkäile niin kauan, että lopulta saat tehtävän ratkaistua. Pitkä matikka tukee mukavasti fysiikan opiskelua, vaikka onkin aika erilaista.
Itse käytin lukiossa eniten aikaa pitkän matikan ja fysiikan parissa. Kirjoitin kummastakin laudaturin ja nyt opiskelen ensimmäistä vuotta lääkiksessä. Harmittaa tosin, että nykyisissä opinnoissa ei näytä juurikaan tarvitsevan kumpaakaan noista aineista...
Ei kannata pelästyä noita tunteita, itsellenikin kakkoskurssi oli aluksi aivan hepreaa ja hillittömästä lukemisesta huolimatta kokeestakin tuli vain 7 vaikka olin aina ollut kympin opiskelija. Kuitenkin kertauskurssilla kun kurssin asioihin palasi abivuonna niin huomasikin että nehän olivat helppoja :) fysiikan taidot kertyvät lukiossa huomaamattasi aivan varmasti.
Niin, pitää kai toivoa että sitten joskus ne asiat tuntuu helpoilta tai ainankin jos saa läpi käytyä ne!
Kiitos näistä vinkeistä, pitää ottaa kokeiluun :) !
Itselläni oli metodina aina aluksi kirjoittaa kaikki tiedot, mitä tehtävästä sai selville (vakiot, annetut lähtöarvot jne.) ja merkata mitä tehtävässä ylipäätään halutaan selvittää (eli kysymysmerkki halutun suureen kohdalle), Tämän jälkeen on vuorossa kuvan piirtäminen, jos se on mahdollista. Seuraavana pyrin yleensä löytämään mitä tehtävässä pyritään soveltamaan (newtonin lait, energiaperiaate, ideaalikaasulaki, coulombin laki jne.), joka yleensä on kappaleen aiheenakin. Tästä sitten yleensä pelkän matematiikan pyörityksellä on selvitty.
"Moi! Käyn nyt fysiikan 2.kurssia. Ekasta kurssikokeesta sain 9.5 ja arvosanaksi 10. Yläasteella fysiikka oli aina 9, joten pohjan pitäisi olla hyvä."
Ilmeesi kun lukiofysiikassa pohjalla (yläaste) ei ole mitään merkitystä. Ykköskurssi on sellasta ulkoaopettelua ja sait hyvän arvosanan ymmärtämättä juuri mitään, koska asiat käydään kunnolla vasta seuraavilla kursseilla.
Koko lukion fysiikka on tuollaista pelkkää ulkoaopettelua. Vain hyvin harva osaa edes johtaa käytettyjä yhtälöitä saati selittää, miksi ne ovat sellaisia kuin ovat.