EU-uho laantunut

Mitä ihmettä te tähän öljyä sekoitatte, koska öljystähän on Norjan valtiolle suuret tulot, kun taas EU:sta on Suomen valtiolle pelkkiä menoja.
Nämähän ovat kaksi eri asiaa.

En ole koskaan väittänyt, että Norjan vauraus perustuisi EU:n ulkopuolella olemiseen.

käyttämämme valuutta on devalvoitunut ja revalvoitunut. Tällä hetkellä se on tehnyt tätä jälkimmäistä.
Devalvoinnilla "ostettiin" palkankorotukset, jolloin kilpailukyky säilyi, nykyään kilpailukykyä parannetaan siirtämällä tuotanto pois Suomesta.

Devalvaatioista sen verran, että Suomessa on viimeksi aktiivisesti devalvoitu vuonna 1982.
90-luvun alun pakkodevalvaatiot olivat seurausta Holkerin-Liikasen rillumareihallituksen tuhopolitiikasta.

Sinä varmaan myös hyvin tiedät, että vuonna 92 markka päästettiin pysyvästi kellumaan?
Että se niistä devalvaatioista.

Pikku Wiljamin ranskalaisilla viivoilla tekemä luettelo valitettavasti kusee hieman kintuille.

-Ensinnäkin työttömyys lähti laskuun tasan vuotta ennen EU-läsenyyttä, eikä suinkaan EU:n ansiosta, vaan huolimatta.
-Lainojen korot ovat tänään kaikkialla länsimaissa hyvin alhaiset.
-Valuuttakeinottelusta en ole kuullut mitään esim. Ruotsista enkä Tanskasta, vaikka niillä on itsenäinen valuutta.
-Devalvaatiokierre loppui vuonna 92, jolloin päästiin lopullisesti eroon vahvan markan politiikasta ja kiinteästä valuuttakurssista
-Ruuan hinta on tosiaan laskenut. Esim. Fatserin paahtoleivät halpenivat vuoden 95 alussa keskimäärin 6% kun olivat vuoden 94 aikana kallistuneet keskimäärin yli 20%.
Maaseudun tulevaisuushan tämänkin kusetuksen aikoinaan ansiokkaasti paljasti.
-Autoverotus on kansallisesti päätettävä asia
-Suomalaisten elintaso on todellakin parantunut vuonna 93 alkaneen ja 94 voimakkaaseen kasvuun kiihtyneen talouden ansiosta.

Millä tavalla EU on vaikuttanut näihin asioihin. Eli perustele.

Ei tuo mitä kirjoitit, mitään todista.

Keskustaporvari kirjoitti:

Pikku Wiljamin ranskalaisilla viivoilla tekemä luettelo valitettavasti kusee hieman kintuille.

-Ensinnäkin työttömyys lähti laskuun tasan vuotta ennen EU-läsenyyttä, eikä suinkaan EU:n ansiosta, vaan huolimatta.
-Lainojen korot ovat tänään kaikkialla länsimaissa hyvin alhaiset.
-Valuuttakeinottelusta en ole kuullut mitään esim. Ruotsista enkä Tanskasta, vaikka niillä on itsenäinen valuutta.
-Devalvaatiokierre loppui vuonna 92, jolloin päästiin lopullisesti eroon vahvan markan politiikasta ja kiinteästä valuuttakurssista
-Ruuan hinta on tosiaan laskenut. Esim. Fatserin paahtoleivät halpenivat vuoden 95 alussa keskimäärin 6% kun olivat vuoden 94 aikana kallistuneet keskimäärin yli 20%.
Maaseudun tulevaisuushan tämänkin kusetuksen aikoinaan ansiokkaasti paljasti.
-Autoverotus on kansallisesti päätettävä asia
-Suomalaisten elintaso on todellakin parantunut vuonna 93 alkaneen ja 94 voimakkaaseen kasvuun kiihtyneen talouden ansiosta.

Lue lisää

tuntuu olevan Keskustaporvari. Eli että Suomi olisi yhtäkkiä 1990-luvun alussa taipunut säntilliseen taloudenpitoon ilman EU:ta, noin vain. Minä en siihen ihmeeseen usko. Koko sodanjälkeinen, lähes 50 vuoden ajanjakso oli hunningolla olleen talouspolitiikan historiaa. Devalvaatiot seurasivat toistaan yhtä varmasti kuin aurinko nousee. Joku ETA ei olisi ollut Suomelle riittävä pakote.

On aika kuvaava , että kepulaiset jaksavat jankuttaa "vahvan markan" politiikasta, joka oli kuulemma hirveän turmiollista. Oikeampi termi harjoitetulle politiikalle oli "vakaan markan" politiikka. Eli saada Suomi vihdoin kammettua pois inflaatio-devalvaatio uralta. Palstan kepulaisethan eivät tätä hyväksy. Mikä on sitten vakaan markan politiikan vastakohta - tietysti heikon markan politiikka eli että devalvoidaan aina kun on tilaisuus. Nimenomaan keskusta uskoi heikon markan politiikkaan kuin pukki sarviinsa. Pystyihän silloin esimerkiksi metsäteollisuus nostamaan kantohintoja joka vuosi niin että Suomeen saatiin sahatukille kestämättömän korkea hinta.

Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että toistuvat devalvaatiot eivät kuulu minkään oikean teollisuusmaan politiikkaan, eivät kuuluneet 1970-luvullakaan.

EU:n ulkopuolisessa Suomessa olisi tuntuvasti nykyistä korkotasoa korkeammat korot. Suomen musta taloushistoria pitäisi Suomen kelpoisuusluokituksen alhaalla. Myös naapureita suurempi inflaatioprosentti nostaisi korkoja. Tässäkään asiassa en usko, että EU:n ulkopuolinen Suomi olisi vapaaehtoisesti pannut inflaation kuriin. Inflaatiota edistäisi myös nykyistä selkeästi suljetumpi talous - monenlaisista protektionistista mekanismeistä ei toki olisi luovuttu vapaaehtoisesti.

Oligarkki kirjoitti:

tuntuu olevan Keskustaporvari. Eli että Suomi olisi yhtäkkiä 1990-luvun alussa taipunut säntilliseen taloudenpitoon ilman EU:ta, noin vain. Minä en siihen ihmeeseen usko. Koko sodanjälkeinen, lähes 50 vuoden ajanjakso oli hunningolla olleen talouspolitiikan historiaa. Devalvaatiot seurasivat toistaan yhtä varmasti kuin aurinko nousee. Joku ETA ei olisi ollut Suomelle riittävä pakote.

On aika kuvaava , että kepulaiset jaksavat jankuttaa "vahvan markan" politiikasta, joka oli kuulemma hirveän turmiollista. Oikeampi termi harjoitetulle politiikalle oli "vakaan markan" politiikka. Eli saada Suomi vihdoin kammettua pois inflaatio-devalvaatio uralta. Palstan kepulaisethan eivät tätä hyväksy. Mikä on sitten vakaan markan politiikan vastakohta - tietysti heikon markan politiikka eli että devalvoidaan aina kun on tilaisuus. Nimenomaan keskusta uskoi heikon markan politiikkaan kuin pukki sarviinsa. Pystyihän silloin esimerkiksi metsäteollisuus nostamaan kantohintoja joka vuosi niin että Suomeen saatiin sahatukille kestämättömän korkea hinta.

Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että toistuvat devalvaatiot eivät kuulu minkään oikean teollisuusmaan politiikkaan, eivät kuuluneet 1970-luvullakaan.

EU:n ulkopuolisessa Suomessa olisi tuntuvasti nykyistä korkotasoa korkeammat korot. Suomen musta taloushistoria pitäisi Suomen kelpoisuusluokituksen alhaalla. Myös naapureita suurempi inflaatioprosentti nostaisi korkoja. Tässäkään asiassa en usko, että EU:n ulkopuolinen Suomi olisi vapaaehtoisesti pannut inflaation kuriin. Inflaatiota edistäisi myös nykyistä selkeästi suljetumpi talous - monenlaisista protektionistista mekanismeistä ei toki olisi luovuttu vapaaehtoisesti.

Lue lisää

Kovin ovat köykäisiä sinun perustelusi, kun joudut kaivamaan tämän inflaatio-devalvaatiomörkön sieltä suljetun talouden ja idänkaupan kultaisten vuosien aikakaudelta.
Tuskin sinä itsekään tuohon vuodatukseesi uskot?
-Missä kunnossa sinun mielestäsi Suomen vientikilpailukyky ja vaihtotase olivat Holkerin-Liikasen koalition jäljiltä?
-Miten kauan sitä menoa olisi voitu jatkaa?
-Olivatko valtion menot Holkerin hallituksen aikana paremmin aisoissa kuin Ahon hallituksen aikana?
Annat myös ymmärtää, että Holkerin-Liikasen rahapolitiikan vaihtoehto oli heikon markan politiikka. Tämäkin on pötyä. Holkerin-Liikasen tuhoisan rahapolitiikan vaihtoehto oli se rahapolitiikka, joka otettiin pakon edessä käyttöön syksyllä 92.
Minusta tuon kelluvan rahapolitiikan aikakausi ei ole Suomen taloushistoriassa ollenkaan sieltä huonoimmasta päästä?
Jos siis Suomen kansa olisi syksyllä 94 äänestänyt itsenäisyyden säilyttänvän vaihtoehdon puolesta Norjan tapaan, niin meillä olisi jatkettu sitä samaa viisasta ja tuloksekasta raha ja talouspolitiikkaa, joka aloitettiin Ahon hallituksen aikana.
Myös vuoden 95 ns. minitaantumalta olisi todennäköisesti vältytty ilman EU-jäsenyyttä, koska silloin ei olisi tarvinnut maksaa niitä hirmuisia, muistaakseni 11 000 000 000 markan kertaluonteisia EU-jäsenmaksuja. Myös pankkikriisin hoito olisi tullut halvemmaksi ilman EU:n määräämää ns 8% vakavaraisuussääntöä.
Tuota 8% sääntöä meillä noudatettiin pilkun tarkasti ja verorahaa paloi.
Ilman tällaisia hirmuisia suoneniskuja Suomen talous olisi jatkanut todennäköisesti myös vuonna 95 hyvällä kasvu-uralla.
Myös maataloustuotteiden kauppa olisi itsenäisessä Suomessa voitu liberalisoida hallitusti.

Mistähän muuten johtuu, että tämä "vakaa" Brysselin rupla syöksyi noin 25% devalvaatioon vajaan kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana keskellä korkeasuhdannetta?
Että se siitä "vakaasta" eurosta.
Entä mistä johtuu, että euro alue on kaikkein hitaimman kasvun alue teollistuneessa maailmassa tänä päivänä? Eihän tässä näin pitänyt käydä?

Keskustaporvari kirjoitti:

Pikku Wiljamin ranskalaisilla viivoilla tekemä luettelo valitettavasti kusee hieman kintuille.

-Ensinnäkin työttömyys lähti laskuun tasan vuotta ennen EU-läsenyyttä, eikä suinkaan EU:n ansiosta, vaan huolimatta.
-Lainojen korot ovat tänään kaikkialla länsimaissa hyvin alhaiset.
-Valuuttakeinottelusta en ole kuullut mitään esim. Ruotsista enkä Tanskasta, vaikka niillä on itsenäinen valuutta.
-Devalvaatiokierre loppui vuonna 92, jolloin päästiin lopullisesti eroon vahvan markan politiikasta ja kiinteästä valuuttakurssista
-Ruuan hinta on tosiaan laskenut. Esim. Fatserin paahtoleivät halpenivat vuoden 95 alussa keskimäärin 6% kun olivat vuoden 94 aikana kallistuneet keskimäärin yli 20%.
Maaseudun tulevaisuushan tämänkin kusetuksen aikoinaan ansiokkaasti paljasti.
-Autoverotus on kansallisesti päätettävä asia
-Suomalaisten elintaso on todellakin parantunut vuonna 93 alkaneen ja 94 voimakkaaseen kasvuun kiihtyneen talouden ansiosta.

Lue lisää

Totesit väitteeni siis oikeiksi. Kysehän oli ikävistä kepulaisten ylläpitämistä talousvaikutuksista, jotka saatiin lopullisesti pysäytettyä.

Jos sinä aikailet tuota kekkossuomea noin paljon, niin lopta itse henkilökohtaisesti tuo EU-siivelläeläminen.

Se tapahtuu seuraavasti:
- Ryhdy maksamaan lainoistasi 7% korkoa. Juuri EU:hun liittyneissä maissa korkotaso on tämän suuruinen.

- Lopeta euromääräiset pankkitilisi. Jos tuo euro on NIIN paha, niin vaihda valuutaksi vaikka Turkin liira. Tai liti. Tai lati.

- Maksapa kauppiaalle ruokaostoksistasi 30% ylimääräistä. Tämän verranhan on ruoan reaalihinta alentunut EU:hún liittymisen jälkeen.

- Maksapa autokauppiaalle ostamastasi autosta 15% enemmän. Suomen autoverotushan uudistui vasta EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen. Kiitos EU.

- Siinä olet oikeassa että suomalaisten talous alkoi kiihtyä vuonna 93. Muistahan kiittää Paavo Lipposta, että hän hoiti sinunkin varallisuuden kasvua seuraavat 8 vuotta.

Koetahan laskea paljonko sinäkin saat vuosittain enemmän rahaa EU:n vuoksi. Sehän on useimpien porvareiden mielestä hyvä asia. Eikö olekin? Vain kateelliset kommunistit pitävät sitä huonona asiana.

Wiljami

Keskustaporvari kirjoitti:

Kovin ovat köykäisiä sinun perustelusi, kun joudut kaivamaan tämän inflaatio-devalvaatiomörkön sieltä suljetun talouden ja idänkaupan kultaisten vuosien aikakaudelta.
Tuskin sinä itsekään tuohon vuodatukseesi uskot?
-Missä kunnossa sinun mielestäsi Suomen vientikilpailukyky ja vaihtotase olivat Holkerin-Liikasen koalition jäljiltä?
-Miten kauan sitä menoa olisi voitu jatkaa?
-Olivatko valtion menot Holkerin hallituksen aikana paremmin aisoissa kuin Ahon hallituksen aikana?
Annat myös ymmärtää, että Holkerin-Liikasen rahapolitiikan vaihtoehto oli heikon markan politiikka. Tämäkin on pötyä. Holkerin-Liikasen tuhoisan rahapolitiikan vaihtoehto oli se rahapolitiikka, joka otettiin pakon edessä käyttöön syksyllä 92.
Minusta tuon kelluvan rahapolitiikan aikakausi ei ole Suomen taloushistoriassa ollenkaan sieltä huonoimmasta päästä?
Jos siis Suomen kansa olisi syksyllä 94 äänestänyt itsenäisyyden säilyttänvän vaihtoehdon puolesta Norjan tapaan, niin meillä olisi jatkettu sitä samaa viisasta ja tuloksekasta raha ja talouspolitiikkaa, joka aloitettiin Ahon hallituksen aikana.
Myös vuoden 95 ns. minitaantumalta olisi todennäköisesti vältytty ilman EU-jäsenyyttä, koska silloin ei olisi tarvinnut maksaa niitä hirmuisia, muistaakseni 11 000 000 000 markan kertaluonteisia EU-jäsenmaksuja. Myös pankkikriisin hoito olisi tullut halvemmaksi ilman EU:n määräämää ns 8% vakavaraisuussääntöä.
Tuota 8% sääntöä meillä noudatettiin pilkun tarkasti ja verorahaa paloi.
Ilman tällaisia hirmuisia suoneniskuja Suomen talous olisi jatkanut todennäköisesti myös vuonna 95 hyvällä kasvu-uralla.
Myös maataloustuotteiden kauppa olisi itsenäisessä Suomessa voitu liberalisoida hallitusti.

Mistähän muuten johtuu, että tämä "vakaa" Brysselin rupla syöksyi noin 25% devalvaatioon vajaan kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana keskellä korkeasuhdannetta?
Että se siitä "vakaasta" eurosta.
Entä mistä johtuu, että euro alue on kaikkein hitaimman kasvun alue teollistuneessa maailmassa tänä päivänä? Eihän tässä näin pitänyt käydä?

Lue lisää

asioita.Millään valuuttakurssin muutoksella ei olisi saatu Suomen vientiä yhtääkkiä plussalle,N-Liitto romahti ja sen mukana kolmannes meidän kaupastamme.Holkerin-Liikasen hallitus piti valtion talouden kurissa,voitiin siten turvautua lainaan kun paha päivä koitti.Kun markka päästettiin kellumaan alkoi valtava konkurssiaalto,ulkomailta hurmoksessa otetut lainat tulivatkin nyt kalliiksi.Olisi pitänyt uskoa ajoissa sellaisia kulutusjuhlista varoittavia henkilöitä kun esim.Kullberi ja Holkeri.Ilkan mieliaiheita oli pääkirjoituksissa siihen aikaan sellaiset otsikot kun "Holkerin hallitus makaa rahakasan päällä".
Suomi on ollut saamapuolena näihin asti EU:sta,ei mitään pahoja suoneniskuja vaan hyviä sellaisia.
Maatalous,raakaaineen tuottajana saatiin kertaheitolla samalle viivalle muiden EU:maiden kanssa.Nykyisin Norjalaiset hakevat elintarvikkeita satojen kilometrien päästä EU:alueelta,se olisi ollut yksi vaihtoehto meillekkin,maataloudelle todella huono.
Ei sinun kannata verrata Euroa ja Ruplaa,muisa että N:Liitossakin oli kahdenlaista tavaraa,sitä mitä ostettiin Ruplalla ja toista länsivaluutalla.Nythän Euroalue on niin iso ettei sitä paljoa valuuttakurssit heiluta,rahan arvo on aina oikea.
Nyt on käytettävä hyväksi pieniä korkoja,ennen käytettiin inflaatiota.

mvv kirjoitti:

asioita.Millään valuuttakurssin muutoksella ei olisi saatu Suomen vientiä yhtääkkiä plussalle,N-Liitto romahti ja sen mukana kolmannes meidän kaupastamme.Holkerin-Liikasen hallitus piti valtion talouden kurissa,voitiin siten turvautua lainaan kun paha päivä koitti.Kun markka päästettiin kellumaan alkoi valtava konkurssiaalto,ulkomailta hurmoksessa otetut lainat tulivatkin nyt kalliiksi.Olisi pitänyt uskoa ajoissa sellaisia kulutusjuhlista varoittavia henkilöitä kun esim.Kullberi ja Holkeri.Ilkan mieliaiheita oli pääkirjoituksissa siihen aikaan sellaiset otsikot kun "Holkerin hallitus makaa rahakasan päällä".
Suomi on ollut saamapuolena näihin asti EU:sta,ei mitään pahoja suoneniskuja vaan hyviä sellaisia.
Maatalous,raakaaineen tuottajana saatiin kertaheitolla samalle viivalle muiden EU:maiden kanssa.Nykyisin Norjalaiset hakevat elintarvikkeita satojen kilometrien päästä EU:alueelta,se olisi ollut yksi vaihtoehto meillekkin,maataloudelle todella huono.
Ei sinun kannata verrata Euroa ja Ruplaa,muisa että N:Liitossakin oli kahdenlaista tavaraa,sitä mitä ostettiin Ruplalla ja toista länsivaluutalla.Nythän Euroalue on niin iso ettei sitä paljoa valuuttakurssit heiluta,rahan arvo on aina oikea.
Nyt on käytettävä hyväksi pieniä korkoja,ennen käytettiin inflaatiota.

Lue lisää

Vai piti Holkerin-Liikasen hallitus valtion talouden kurissa?
Oliko esim. vuodelle 91 laadittu budjetti osa tätä kurissa pitämistä?
Idänkauppa ei toki ollut noin suurta kuin mainitsit, mutta kyllähän sen romahtaminen tietysti vaikutti ulkomaankaupan kokonaismäärään merkittävästi.
Ei kukaan ole väittänytkään, että valuuttakurssimuutoksilla olisi saatu vientiä heti plussalle, mutta kyllähän tilastot kertoo miten vahvan markan politiikasta luopuminen vientiin vaikutti.
Markan kellumaan päästäminen tietysti kaatoi monta sellaista firmaa, jotka olivat tyhmyyksissään ottaneet valuuttalainaa, mutta mikä olisi ollut vaihtoehto? Alkoiko markan kellumaan päästämisestä jotenkin epäsuotuisa kehitys Suomen taloudessa kokonaisuutena ja pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna?
Jäikö sinulle vientivetoisesta talouskasvusta jotain draumoja?
Suomi on tuskin edes virallisten tilastojen mukaan ollut EU:ssa saamapuolena. Tilastot eivät ota huomioon sellaisia seikkoja kuin valtava byrokratian ja sitä myöten turhan työmäärän kasvu, joka aiheutuu EU-jäsenyydestä niin yksityiselle kuin varsinkin julkiselle sektorille.
Tilastot eivät myöskään tietääkseni kerro, että paljonko menetämme tullituloja, jotka on tilitettävä EU:lle. Päästökaupan aiheuttamaa kustannuslisääkään tuskin kirjataan virallisiin tilastoihin.
Kaiken kaikkiaan on syytä kysyä, että mikä Suomen poliittisessa tilanteessa ja talouskehityksen suunnassa oli vuonna 94 niin pahasti vialla, että sen menon jatkuminen olisi ollut huono asia?

Keskustaporvari kirjoitti:

Vai piti Holkerin-Liikasen hallitus valtion talouden kurissa?
Oliko esim. vuodelle 91 laadittu budjetti osa tätä kurissa pitämistä?
Idänkauppa ei toki ollut noin suurta kuin mainitsit, mutta kyllähän sen romahtaminen tietysti vaikutti ulkomaankaupan kokonaismäärään merkittävästi.
Ei kukaan ole väittänytkään, että valuuttakurssimuutoksilla olisi saatu vientiä heti plussalle, mutta kyllähän tilastot kertoo miten vahvan markan politiikasta luopuminen vientiin vaikutti.
Markan kellumaan päästäminen tietysti kaatoi monta sellaista firmaa, jotka olivat tyhmyyksissään ottaneet valuuttalainaa, mutta mikä olisi ollut vaihtoehto? Alkoiko markan kellumaan päästämisestä jotenkin epäsuotuisa kehitys Suomen taloudessa kokonaisuutena ja pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna?
Jäikö sinulle vientivetoisesta talouskasvusta jotain draumoja?
Suomi on tuskin edes virallisten tilastojen mukaan ollut EU:ssa saamapuolena. Tilastot eivät ota huomioon sellaisia seikkoja kuin valtava byrokratian ja sitä myöten turhan työmäärän kasvu, joka aiheutuu EU-jäsenyydestä niin yksityiselle kuin varsinkin julkiselle sektorille.
Tilastot eivät myöskään tietääkseni kerro, että paljonko menetämme tullituloja, jotka on tilitettävä EU:lle. Päästökaupan aiheuttamaa kustannuslisääkään tuskin kirjataan virallisiin tilastoihin.
Kaiken kaikkiaan on syytä kysyä, että mikä Suomen poliittisessa tilanteessa ja talouskehityksen suunnassa oli vuonna 94 niin pahasti vialla, että sen menon jatkuminen olisi ollut huono asia?

Lue lisää

Suomessa oli silloin työttömyys meko olematonta,suurempaan vientiin ei olisi olut juuri mahdollisuutta.
Teollisuus oli osaksi vanhanaikaista,johtuen suuresta kaupasta Kommunistisiin maihin.
Elettiin liiaksi kotimarkkinoiden varassa.Heikko Markka olisi vain lisännyt kotimaisia kustannuksia.
Taloudessa koettiin melkoinen katasfrofi,se saa usein aikaan paremman kehityksen,alhaalta on helpompi nousta kun ylhäältä.
Mielestäni liittyminen EU:hun antoi taloudelle melkoisen piristysruiskeen.Voit olla aivan rauhassa eri mieltä.
Mitäkö oli vialla 94,no ei juuri mitään,Valtiovarainministerinä pitikin jatkaa vielä Viinanen,vaikka SDP oli häntä ankarasti arvostellut.
Päästökauppa ja Kauppajärjästön asiat tulevat kuitenkin kaikille maille,niillekkin jotka eivät mihinkään kauppajärjästöön kuulu,jos haluavat olla mukana "mailman pelastus puuhissa".Jos ei niihin mennä mukaan tulee muita vaikeuksia,poikotointia ym.
Onko Härmäs paukkunu viimme yönä?

Keskustaporvari kirjoitti:

Kovin ovat köykäisiä sinun perustelusi, kun joudut kaivamaan tämän inflaatio-devalvaatiomörkön sieltä suljetun talouden ja idänkaupan kultaisten vuosien aikakaudelta.
Tuskin sinä itsekään tuohon vuodatukseesi uskot?
-Missä kunnossa sinun mielestäsi Suomen vientikilpailukyky ja vaihtotase olivat Holkerin-Liikasen koalition jäljiltä?
-Miten kauan sitä menoa olisi voitu jatkaa?
-Olivatko valtion menot Holkerin hallituksen aikana paremmin aisoissa kuin Ahon hallituksen aikana?
Annat myös ymmärtää, että Holkerin-Liikasen rahapolitiikan vaihtoehto oli heikon markan politiikka. Tämäkin on pötyä. Holkerin-Liikasen tuhoisan rahapolitiikan vaihtoehto oli se rahapolitiikka, joka otettiin pakon edessä käyttöön syksyllä 92.
Minusta tuon kelluvan rahapolitiikan aikakausi ei ole Suomen taloushistoriassa ollenkaan sieltä huonoimmasta päästä?
Jos siis Suomen kansa olisi syksyllä 94 äänestänyt itsenäisyyden säilyttänvän vaihtoehdon puolesta Norjan tapaan, niin meillä olisi jatkettu sitä samaa viisasta ja tuloksekasta raha ja talouspolitiikkaa, joka aloitettiin Ahon hallituksen aikana.
Myös vuoden 95 ns. minitaantumalta olisi todennäköisesti vältytty ilman EU-jäsenyyttä, koska silloin ei olisi tarvinnut maksaa niitä hirmuisia, muistaakseni 11 000 000 000 markan kertaluonteisia EU-jäsenmaksuja. Myös pankkikriisin hoito olisi tullut halvemmaksi ilman EU:n määräämää ns 8% vakavaraisuussääntöä.
Tuota 8% sääntöä meillä noudatettiin pilkun tarkasti ja verorahaa paloi.
Ilman tällaisia hirmuisia suoneniskuja Suomen talous olisi jatkanut todennäköisesti myös vuonna 95 hyvällä kasvu-uralla.
Myös maataloustuotteiden kauppa olisi itsenäisessä Suomessa voitu liberalisoida hallitusti.

Mistähän muuten johtuu, että tämä "vakaa" Brysselin rupla syöksyi noin 25% devalvaatioon vajaan kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana keskellä korkeasuhdannetta?
Että se siitä "vakaasta" eurosta.
Entä mistä johtuu, että euro alue on kaikkein hitaimman kasvun alue teollistuneessa maailmassa tänä päivänä? Eihän tässä näin pitänyt käydä?

Lue lisää

Olet näkojään sitä mieltä, että "inflaatio-devalvaatiomörkö" oli lopullisesti kuollut ja kuopattu Ahon hallituksen päästyä vauhtiin. Ja että Suomi EU:n ulkopuolellakin olisi kiltisti alkanut harjoittaa vastuullista talouspolitiikkaa aivan noin vain, vapaaehtoisesti. Viidenkymmenen vuoden harharetkien jälkeen. Minä uskon enemmän joulupukkiin kuin tuohon teoriaasi. En ole, sivumennen sanoen, nähnyt kenenkään ekonomistin esittäneen teoriaasi tukevia mielipiteitä.

Osoittaa asioiden aikamoista pelkistämistä väittää 1990-luvun alun lamaa pelkästään Holkerin hallituksen syyksi, vaikka hänelläkin siihen oma osuutensa oli. Tosiasiahan on, että laman pohja rakennettiin jo 1970- ja 1980-luvuilla. Tästä asiasta ovat tälläkin palstalla kirjoittaneet ainakin "Jaba 43" ja "Mielipidepankki". Tottakai kansainvälinen taantuma vaikutti asiaan, sen voi varmentaa vaikkkapa katsomalla metsäteollisuuden vientitilastoja 1990-luvun alkuvuosilta.

Kun vertaat Holkerin hallituksen menoja Aho vastaaviin, niin kannattaa ottaa huomioon, että Holkerin hallituksen aikana huomattava osa valtion menoista oli perintöä punamullan ajoilta, jolloin lakisäätöisiä valtion menoja kasvatettiin tolkuttomasti. Holkeri kyllä pyrki menoja pienentämään, mutta kepu esti sen.

Ekonomistit ovat yhtä mieltä, että markka olisi pitänyt päästää kellumaan jo 1980-luvun lopulla. Tai jo paljon aikaisemmin, mutta eipä vain. Päätös oli poliittisesti liian vaikea, kun aivan ehdotonta pakkoa ei ollut. Vasta syksyllä -92, aivan kuten sanot, muuta vaihtoehtoa ei ollut.

Kellutuspäätöksen teko vasta nurkkaan ahdistettuna kuvaa hyvin päätöksenteon vaikeutta yleisemminkin. Kaikki tietävät, että työelämäämme vaivaa koko joukko jäykkyyksiä. Niiden poistaminen onkin toinen juttu, pitäisi tehdä ikäviä päätöksiä. Siksi en myöskään usko, että talouspolitiikan vaatimia ikäviä päätöksiä olisi tehty ilman EU jäsenyyden pakkoa.

Vedät pikkuisen mutkia suoraksi, kun puhut euron ensin devalvoituneen ja sitten revalvoituneen n. 25 %. Niin se on todella tehnyt US dollariin nähden, muttei esim. Ruotsin ja Norjan kruunuihin nähden. Jos olet seurannut US dollarin käyttäytymistä vaikkapa vain 1980 luvun alusta lähtien, olet varmaan huomannut, että melkoista vuoristorataa se on ollut. Niin se tulee menemään jatkossakin. USA:n talouden volyymi on niin valtava, että dollarikurssin vaihteluihin on vain sopeuduttava. Vaikuttaa siihen ei voi.

Se, että Euroopa on hitaan kasvun aluetta, johtuu aivan muista seikoista kuin eurosta. Euroopan talouskasvua voisi todennäköisesti kiihdyttää ultra liberaalilla politiikalla, jossa kaikki sosiaaliturva ym heitettäisiin romukoppaan. Mutta olisiko se sitten kivaa?

Lopuksi: tämä on ollut varsin mielenkiintoista keskustelua.