Lambert-adressissa tällä kertaa jo yli 1600 nimeä. Mistä tämä kertoo?
Heinolan kulttuuritoimen ympärillä on kiehunut jo toistakymmentä vuotta ja syy on ymmärrettävä. Lakisääteinen kulttuuritoimi ei palvele kansalaisia demokraattisesti ja vain yhdentyyppisen kesäesityksen tarjoaminen 20 000 (kesällä 40 0000) asukkaan väestölle tuottaa ongelmat. Kesäteatteri sinänsä on mainio asia. Näitä kahta vain ei pitäisi sotkea toisiinsa.
Nyt olisi sopiva aika korjata tilanne varsin pienillä siirroilla. Hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä saataisiin tämä kulttuurin Kyminvirta auki talveksikin ja Heinolaan happamuuden sijasta happea.
Rohkenen ehdottaa kaupunginhallitukselle että osastopäällikkö Seija Jäppinen siirtyisi kokopäivätoimisesti hoitamaan pelkästään kesäteatteriesitystään. Yhden esityksen 30 000 myydyn lipun tuottamat miljoonatulot ja riskitön ohjelma turvaavat vähintäänkin hänen palkkansa Heinolan kesäteatteri Oy:n toiminnanjohtajana.
Näin kulttuuritoimiston virkailijat vapautuisivat hoitamaan lain edellyttämiä tehtäviään ja kulttuuritoimisto palvelisi demokraattisemmin ja kokovuotisesti eri kulttuurinaloja, järjestöjä sekä nuorisotointa. Lippukassa tulisi siirtää verkkoon.
Kulttuuritoimenjohtajaksi Heinola tarvitsee kokeneen ja koulutetun ammattilaisen joka pystyy hoitamaan virkansa laajuuden mukaiset tehtävät. Ykköskriteerinä kulttuurin monialaisuus ja kakkosena tuotanto- ja yhteistyötaidot. Ei paikallinen vaan ammattilainen. Heinolaan tarvitaan kipeästi uusia tuulia ja vapaasti ajattelevia ihmisiä.
Vuonna 2015 Heinolan kulttuurielämää rikastuttivat Kailas ja Heinolan tapahtumatoimisto. Molemmat tuottivat tasokasta ja monialaista ohjelmistoa. Kiinnostaisiko heitä laajentaa toimintaansa niin että myös upea WPK-talo saataisiin kokovuotiseen käyttöön ja kesäteatterirakennukseen lisää ja monipuolisempaa ohjelmaa? Nykyisen kesäteatteriesityksen aikataulu (vain 1,5 kk/v) ei siitä häiriytyisi vaan hyötyisi. Kulttuuritoimijoiden yhteistyö, ripeä, ajankohtainen tiedotus ja yhteismarkkinointi hyödyttää kaikkia – ja myös yleisö löytää tapahtumat.
Museoiden sekä nykytaiteen ainoan esitystilan Lambertin tulee jatkaa toimintaansa kokovuotisena jolloin tiloihin tarvitaan valvojat. Viime vuonna työllistetyt onnistuivat valvojina erinomaisesti – seurasin tätä itse neljä kuukautta kestävän näyttelyni ajan – joten miksei tätä jatkettaisi? Heinola maksaa käyttämättömiä työllistämisrahoja takaisin toista miljoonaa euroa vuodessa. Edessä oleva museonjohtajan valinta on asiantuntemusta vaativa tehtävä, jotta Kari-Paavo Kokin merkittävälle elämäntyölle saataisiin arvoisensa jatkaja. Kokin tulisi saattaa näyttelysarjansa loppuun ja samalla perehdyttää seuraaja Heinolan taidemuseon kulttuurihistorialliseen erityisalueeseen. Heinolan hienoa perintöä ei saa hukata.
Lopuksi: voisiko kaupunki viimein järjestää kulttuurijärjestöille kokoustilan esimerkiksi vanhalta paloasemalta, jotta järjestöjen pienet avustukset voitaisiin käyttää niiden toimintaan. Nykyisin varat palautuvat kaupungille tilavuokrina joten toimintaan ei jää mitään.
Rahasta siis ei ole kyse, sillä lisää palkattavia tai kuluja ei näillä järjestelyillä tulisi. Jos ehdotukseni on mielestänne huono, olkaa hyvä ja antakaa parempi, kaupunkihan maksaa teille palkkaa ongelmien ratkaisusta. Yhteiskuntarauhan eteen kannattaa ponnistella.
PS. Ehdotin näitä jo marraskuussa 2015 YLE:n haastattelussa.
Edelliset kirjoitukseni Itä-Hämeessä 10.11. ja 29.12. 2015.
Marita Liulia
Heinolan kulttuuritoimen ympärillä on kiehunut jo toistakymmentä vuotta ja syy on ymmärrettävä. Lakisääteinen kulttuuritoimi ei palvele kansalaisia demokraattisesti ja vain yhdentyyppisen kesäesityksen tarjoaminen 20 000 (kesällä 40 0000) asukkaan väestölle tuottaa ongelmat. Kesäteatteri sinänsä on mainio asia. Näitä kahta vain ei pitäisi sotkea toisiinsa.
Nyt olisi sopiva aika korjata tilanne varsin pienillä siirroilla. Hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä saataisiin tämä kulttuurin Kyminvirta auki talveksikin ja Heinolaan happamuuden sijasta happea.
Rohkenen ehdottaa kaupunginhallitukselle että osastopäällikkö Seija Jäppinen siirtyisi kokopäivätoimisesti hoitamaan pelkästään kesäteatteriesitystään. Yhden esityksen 30 000 myydyn lipun tuottamat miljoonatulot ja riskitön ohjelma turvaavat vähintäänkin hänen palkkansa Heinolan kesäteatteri Oy:n toiminnanjohtajana.
Näin kulttuuritoimiston virkailijat vapautuisivat hoitamaan lain edellyttämiä tehtäviään ja kulttuuritoimisto palvelisi demokraattisemmin ja kokovuotisesti eri kulttuurinaloja, järjestöjä sekä nuorisotointa. Lippukassa tulisi siirtää verkkoon.
Kulttuuritoimenjohtajaksi Heinola tarvitsee kokeneen ja koulutetun ammattilaisen joka pystyy hoitamaan virkansa laajuuden mukaiset tehtävät. Ykköskriteerinä kulttuurin monialaisuus ja kakkosena tuotanto- ja yhteistyötaidot. Ei paikallinen vaan ammattilainen. Heinolaan tarvitaan kipeästi uusia tuulia ja vapaasti ajattelevia ihmisiä.
Vuonna 2015 Heinolan kulttuurielämää rikastuttivat Kailas ja Heinolan tapahtumatoimisto. Molemmat tuottivat tasokasta ja monialaista ohjelmistoa. Kiinnostaisiko heitä laajentaa toimintaansa niin että myös upea WPK-talo saataisiin kokovuotiseen käyttöön ja kesäteatterirakennukseen lisää ja monipuolisempaa ohjelmaa? Nykyisen kesäteatteriesityksen aikataulu (vain 1,5 kk/v) ei siitä häiriytyisi vaan hyötyisi. Kulttuuritoimijoiden yhteistyö, ripeä, ajankohtainen tiedotus ja yhteismarkkinointi hyödyttää kaikkia – ja myös yleisö löytää tapahtumat.
Museoiden sekä nykytaiteen ainoan esitystilan Lambertin tulee jatkaa toimintaansa kokovuotisena jolloin tiloihin tarvitaan valvojat. Viime vuonna työllistetyt onnistuivat valvojina erinomaisesti – seurasin tätä itse neljä kuukautta kestävän näyttelyni ajan – joten miksei tätä jatkettaisi? Heinola maksaa käyttämättömiä työllistämisrahoja takaisin toista miljoonaa euroa vuodessa. Edessä oleva museonjohtajan valinta on asiantuntemusta vaativa tehtävä, jotta Kari-Paavo Kokin merkittävälle elämäntyölle saataisiin arvoisensa jatkaja. Kokin tulisi saattaa näyttelysarjansa loppuun ja samalla perehdyttää seuraaja Heinolan taidemuseon kulttuurihistorialliseen erityisalueeseen. Heinolan hienoa perintöä ei saa hukata.
Lopuksi: voisiko kaupunki viimein järjestää kulttuurijärjestöille kokoustilan esimerkiksi vanhalta paloasemalta, jotta järjestöjen pienet avustukset voitaisiin käyttää niiden toimintaan. Nykyisin varat palautuvat kaupungille tilavuokrina joten toimintaan ei jää mitään.
Rahasta siis ei ole kyse, sillä lisää palkattavia tai kuluja ei näillä järjestelyillä tulisi. Jos ehdotukseni on mielestänne huono, olkaa hyvä ja antakaa parempi, kaupunkihan maksaa teille palkkaa ongelmien ratkaisusta. Yhteiskuntarauhan eteen kannattaa ponnistella.
PS. Ehdotin näitä jo marraskuussa 2015 YLE:n haastattelussa.
Edelliset kirjoitukseni Itä-Hämeessä 10.11. ja 29.12. 2015.
Marita Liulia
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yön juttuja...................
Eiköhän kulturitoimiston arvovalta ole syöty sen verran perusteellisesti että jotain on pakko muuttaa.
Kulttuuritoimiston arvovallasta ja viranhaltijoiden jaksamisesta ei ole pelkästään kyse. On kyse paljon laajemmasta ja merkityksellisemmästä - Heinolan tulevaisuudesta.
Arvovalta ja arvostus määräytyvät kulttuuritoimen aikaansaannoksista, heinolaisen kulttuurin kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta. Kuten tiedämme heinolalaista kulttuuria ei juurikaan ole, tiedämme 20 paikallisen kulttuurijärjestön ahdingon: tilojen puute, toimintarahojen puute ja kulttuuriväen jaksaminen jatkuvan talkootyö-taakan alla. Kesäteatterin saama "arvostus" on vähäistä: noin 1,5 kuutta kevyttä kesätatteria (farssia ja komediaa, muiden kuin heinolalaisten esittämänä). Kulttuuritoimiston työntekijöiden jaksamisesta huolehtivat ammattijärjestöt, eikä valittamista liene, kun Lontoon matkojakin on suunniteltu "jaksamista varten".
Miten sitten kyse onkin kulttuuritoimen merkityksen ymmärtäminen Heinolan tulevaisuuden kannalta? Mihin Heinoan mainekuva perustuu ja mihin sen pitäisi tulevaisuudessa perustua - näitä kysymyksiä pitäisi Heinolan valtuutettujen pohtia? Itsehallintoalueiden alkaessa hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelujaja ehkäpä myös alemman asteen koulutusta, kulttuuritoimesta nousee merkittävä mainekuva-tekijä. Kulttuuritoimen ja asukkaiden yhteistyöllä voidaan kuntiin saada, myös Heinolaan, merkittäviä paikallisia kulttuuripalveluita, joita tullaan hakemaan kauempaakin. Jos Heinolan noin 20 kulttuurijärjestöä lopettaisi toimintansa ja vain kesäteatteri jatkaisi - kuten näyttää hiljalleen tapahtuvan - se merkitsee Heinolan kulttuurin hautaamista. Miten nykyinen kulttuuritoimi on onnistunut paikallisen kulttuurin edistämisessä tai hautaamisessa, sitä sopisi Heinolan tulevaisuudesta huolestuneiden miettiä.
Heinola tarvitsee monipuolisen ammattilaisen, korkeakoulututkinnon suorittaneen ja kulttuurin saralla kunnostautuneen kulttuuritoimen johtajaksi. Kulttuuriohjelma, jossa on tärkeä sija paikallisilla kulttuurijärjestöillä ja paikallisen kulttuurin esittelyllä on ensimmäisen uuden kulttuuritoimen johtaja tehtävä.
Pyllyä pyyhitään adressilla. Mitäpä muutakaan sillä voi tehdä.
Mistä näitä höpönassuja Heinolaan siunaantuu. Nyt loppu pyllykallenäyttelyille.
Juuri näin vastataan kun väistämätön muutos aikansa eläneeseen häikäilemättömään vallankäyttöön on edessä: rinnevaaralaisuutta, pyllykalleilua ja piirtelyä. Kun argumentit ovat näin vähissä on jatko selvä.
Seuraavissa vaaleissa nähdään!
Kiitos addressin kerääjille. Loistavan työn olette tehneet! Alle 20 000 asukkaan kaupungissa 1640 allekirjoittaa addressin nykytaiteen tilan vuoksi. Upeaa! Toimintanne kertoo suuresta muutosvoimasta ja tahdosta. Nyt on entistä enemmän syytä aktivoitua ja koota yhteen ajattelevia ja hyväntahtoisia ihmisiä sillä heitä on Heinolassa tuhansia. Yhteisöllinen kulttuuri ja keskustelu ovat jokaisen paikkakunnan rikkaus.
Nimiä kerätty kahteen kertaan, kaikista ei saa selvää.
Hömppää mitä hömppää.
Ai sinä jo aloit tutkimaan kuka julkeaa puolustaa Lambertia :D
Ovatko he kaikki rinnevaaralaisia?
Mistä sai tuon tiedon "Eivakuuta?
Julkisia asiakirjoja, meinasin laittaa nimeni, mutta hyvä että kaverit kertoivat ettei sellaisiin ketjukirjeisiin passaa laittaa nimeä. Ovat täyttä humpuukia.
1600 kuitenkin laittoi, hyvä :)
Kiva jutska, nimimerkki " viisastuinviimein" että sinulla on tuollaisia kavereita, oikeinko on ihan monia, jotka kertoivat että ketjukirjeisiin ei passaa nimeä pistää.
Ei ehkä ketjukirjeisiin.
Ja, todellakin voivat olla mitä kirjoitat....
Minä laitoin nimeni addressiin, joka kerättiin Lambertini suojelemiseksi.
Kansalaisten pitää suojella vuosisataisia arvorakennuksiaan ja museotointa kaupungin kulttuuritoimelta. Mitä tästä pitäisi päätellä? Seuraavaksi ihmisketju taidemuseon ympärille?
Onneksi kaikki kuntapäättäjät eivät ole Lambertin tuhoamisen takana. Ainakin kokoomus haluaa säilyttää sen. Nähtäväksi jää, löytyykö muita vastuullisia jotka näkevät tilan kuuluvan kulttuurille, eivät toimistolle.
Heinola on nyt niin paha paikka, että ihmisketjuja tarvitaan useamman talon ympärille esim. VPK-talo näyttää olevan vaaravyöhykkeessä. Mielestäni tuholais"kulttuuri"toimisto kuuluu kaupungintalolle.