http://www.hs.fi/ulkomaat/a1452739531087
Kohu julkisesta imettämisestä ryöpsähti nyt Espanjassa: Kansanedustaja imetti parlamentin avausistunnossa
Toivon että työpaikkakulttuuri muuttuu nais ja lapsiystävällisemmäksi. Toisilla on pakko hoitaa lasta ja että sellainen mahdollisuus olisi mahdollista ja että lapset olisivat lähettyvillä äidin vieressä on tärkeätä.
Lapselle miehen älytaajuus voi joskus olla liikaa ja vauva/lapsi voi itkeä. Siksi se, että naiset toivat itsensä ja perheensä töihin, ukson on rohkeuden kautta saavutettava vapautus siitä, miten näemme työkuvamme nykyisin ja mitä siitä voi muuttaa, pelkistää ja pehmentää.
Jatkuva negatiivisuus voi kasvaa. Ja jos työpaikoilla puuttuvat lapset, niin mies tahtoo naista seksuaalisesti, mutta kun työpaikalle tuo lasta, niin suhde naiseen muuttuu äidilliseksi.
Toiset naiset tahtovat seksiä ja toiset tahtovat olla äitejä.
Elämä on nopeaa ja aikainen terveen perheen malli on todella hyvää omata, niinpä sellaiset vieraat äidit, jotka läsnäolollaan opettavat muita, ovat todella hyvä juttu.
Nykyisin imettäminen on edelleen suuri juttu. Julkisilla paikoilla tuskin. Sydäntä särkee kun vastasyntynyt rinnan sijaan imeskelee tuttia. Missä äiti?
Naiset tuovat turvallisuuden tunteen myös miehille. Mies ei enää rähinöi. Nykyihmiset ovat, mielestäni, paljon tappiolla siitä, mitä on ihminen, koska emme tunne oikeita arvojamme. Me tunnemme häpeää ketkä olemme, me syytämme toisia myös omaa puutettaan, emme tiedä terveen perheen arvoja, emmekä tiedä miten synnyttää, koska lapset eivät ole kuuluneet synnytykseen jo pitkään, lapset on kasvatettu erillään. Lapsi aikuisen työpaikalla voi oppia paljon työnteosta ja yhteiskunnallisista asioista. Itse valaistuin paljon kun kävin lapsena äidin työpaikalla kerran, joka oli suljettu ympäristö. Kävimme avointen ovien päivinä. Ehkäpä mies osaa ottaa parempia, ystävällisempiä päätöksiä kun nainen on vieressä.
Rainbow yhteiskunnassa jossa elämme on paljon vieraita ihmisiä ympärillämme ja siksi se on asia, joka edelleen askarruttaa minua, että miten kestämme erilaisuutta. Seuraamme maailman kehitystä. Naisen vapaus tarvitsee turvallisen ympäristön. Se näkyy niin sanottuna "naisten natsisminä", sillä että nainen määrää, että kaiken pitää olla tip top: kadut, vaatteet, mutta samassa hyvinvointi, että jokaisella pitää olla perustarpeisiin. Se on hyvä puoli naisen sosialismissa. Samassa ihmisten välinen suhdetoiminta on arvioitavana uudelleen. Elimme kauan sitten alastominen metsässä ryhmässä, mutta nyt elämme Globaalisti vaatteet päällä.
Kohu julkisesta imettämisestä ryöpsähti nyt Espanjassa: Kansanedustaja imetti parlamentin avausistunnossa
Toivon että työpaikkakulttuuri muuttuu nais ja lapsiystävällisemmäksi. Toisilla on pakko hoitaa lasta ja että sellainen mahdollisuus olisi mahdollista ja että lapset olisivat lähettyvillä äidin vieressä on tärkeätä.
Lapselle miehen älytaajuus voi joskus olla liikaa ja vauva/lapsi voi itkeä. Siksi se, että naiset toivat itsensä ja perheensä töihin, ukson on rohkeuden kautta saavutettava vapautus siitä, miten näemme työkuvamme nykyisin ja mitä siitä voi muuttaa, pelkistää ja pehmentää.
Jatkuva negatiivisuus voi kasvaa. Ja jos työpaikoilla puuttuvat lapset, niin mies tahtoo naista seksuaalisesti, mutta kun työpaikalle tuo lasta, niin suhde naiseen muuttuu äidilliseksi.
Toiset naiset tahtovat seksiä ja toiset tahtovat olla äitejä.
Elämä on nopeaa ja aikainen terveen perheen malli on todella hyvää omata, niinpä sellaiset vieraat äidit, jotka läsnäolollaan opettavat muita, ovat todella hyvä juttu.
Nykyisin imettäminen on edelleen suuri juttu. Julkisilla paikoilla tuskin. Sydäntä särkee kun vastasyntynyt rinnan sijaan imeskelee tuttia. Missä äiti?
Naiset tuovat turvallisuuden tunteen myös miehille. Mies ei enää rähinöi. Nykyihmiset ovat, mielestäni, paljon tappiolla siitä, mitä on ihminen, koska emme tunne oikeita arvojamme. Me tunnemme häpeää ketkä olemme, me syytämme toisia myös omaa puutettaan, emme tiedä terveen perheen arvoja, emmekä tiedä miten synnyttää, koska lapset eivät ole kuuluneet synnytykseen jo pitkään, lapset on kasvatettu erillään. Lapsi aikuisen työpaikalla voi oppia paljon työnteosta ja yhteiskunnallisista asioista. Itse valaistuin paljon kun kävin lapsena äidin työpaikalla kerran, joka oli suljettu ympäristö. Kävimme avointen ovien päivinä. Ehkäpä mies osaa ottaa parempia, ystävällisempiä päätöksiä kun nainen on vieressä.
Rainbow yhteiskunnassa jossa elämme on paljon vieraita ihmisiä ympärillämme ja siksi se on asia, joka edelleen askarruttaa minua, että miten kestämme erilaisuutta. Seuraamme maailman kehitystä. Naisen vapaus tarvitsee turvallisen ympäristön. Se näkyy niin sanottuna "naisten natsisminä", sillä että nainen määrää, että kaiken pitää olla tip top: kadut, vaatteet, mutta samassa hyvinvointi, että jokaisella pitää olla perustarpeisiin. Se on hyvä puoli naisen sosialismissa. Samassa ihmisten välinen suhdetoiminta on arvioitavana uudelleen. Elimme kauan sitten alastominen metsässä ryhmässä, mutta nyt elämme Globaalisti vaatteet päällä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sattuneesta syystä mun tapani imettää oli tuttipullo. Se sai luvan kelvata eikä sitä kukaan kaupungillakaan mitenkään himmeesti katsonut. Sitä kyllä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä pahaa rintaruokinnassa muka on. Itse siihen nyt vaan en kyennyt.
Oli mulla lapsi työpaikallakin pari kertaa, ei tosin enää imeväisiässä.
Niin, en nyt tiedä miksi aloittaja puhuu vain äideistä. Ei mulla ainakaan ollut mitään "älyhuoltajuutta" vaan ihan tunteella mentiin, ja vauvalle tuntui olevan ihan herttisen sama kumpi ottaa syliin ja ruokkii, vaihtaa vaipat tai nukuttaa.
vauva tykkää äidistä
vasta myöhemmin se tykästyy myös isään
harva perhe on yhdessä kotona hoitamassa, vaan jompikumpi menee pois. Mutta jos perhe isä ja äiti ovat yhdessä, niin vauva tottuu heihin, vaikka silloinkin vauva etsii äitiä. Äiti on numero 1, eikä isä. Isän pitää olla varma asiasta ja antaa lasta äidille, eikä kukaan äiti, ymmärrän, vaikka äiti ei myönnä, koskaan jätä lasta täysin vailla valvontaa. Äidillä on aina vaisto päällä, kolmas aisti turvaamassa. Äidin rakenne on vain sellainen, valmiustilassa.
Myöhemmin lapsella on suurta tarvetta isään kuin esimerkkiin, mutta kulttuuri jättää tätä tarvetta pois. Lapsi työnnetään lasten tarhaan. Tämä on tappoa. Tai olemmeko kaikkia täällä vauva tasolla yhä? Kukaan ei saa hoitaa aikuista lasta kotona? Ja jopa opetta lasta kotona aikuiseksi?
Olemme suuremmaksi osaksi kolmen vuotiaan lapsen tasolla jämähtäneitä.
Lapsi menee tarhaan/kouluun silloin kun itse ilmaisee tahtonsa: "Minä tahdon...". Tahdon illmausta ilman vanhempien pakkoa. Silloin joo. Useimmiten lasta pikkusen valmistellaan lasten tarhaan tai suoraan työnnetään. Lapsi itkee. En ymmärrä.
Lapsen vapaavalintaisuus on tärkeätä. Uskon että kotona kasvatettu on erilainen luonteeltaan. Netissä siitä materiaalia löytyy.
Näin on jos asian näin hoitaa. Itse hoidin vauvaa jo pienestä pitäen: haalin kaikki pitämättömät vapaani syntymän jälkeiseksi ajaksi, ja niinäkin päivinä kun kävin töissä, hoidin vauvaa sitten töiden jälkeen ja viikonloppuisin, kun halusin päästää äitiyslomalaisen harrastamaan.
En siis tunnista ollenkaan väiteitäsi "vauva tykkää äidistä vasta myöhemmin se tykästyy myös isään" ja "Äiti on numero 1, eikä isä".
Mikä muuten on väitteesi "vasta myöhemmin"? Onko mielestäsi huono asia, että lapselle isä on lapselle yhtä läheinen kuin äiti?
isä on tärkeä, nähdä kuinka lapsi kasvaa. :-)
ihmettelin yhdestä videosta, että metsäkansalla amazoniassa kun nukkuvat yhdessä, niin pojat nukkuvat isien kanssa ja tytöt äitien. He nukkuvat riippumatoissa.
Ruoanhakuun mennään joskus yhdessä äidit-lapset-miehet ja joskus vain miehet ja joskus miehet ja lapset.
Aika suuri osaa päivästä menee sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Jokunen aika ruoan hakuun ja valmistukseen.
minulle isä oli korvaamaton. hän oli kotona ja jokainen hetki oli tärkeä, mutta isäni stressasi työttömyyttä liikaa, mutta työttömänä oli elintärkeä ystävä.
Nainen ennakoi ja turvaa miestä, sen toimintaa, ettei se kasvaisi ylimittoihin. Siis nainen veiressä. Mies ja nainen tarvitsevat toistensa. Miehen ja naisen välinen luonne määrää sen, minkälainen suhde on ja ympäristö. Rauha säilyy.
Työkuvamme, onko se vapautumassa, että suurempi määrä ihmisiä myös aiheuttaa vapaata aikaa lisää. Ei tarvitse enää olla tiukka täti. Vapaavalintaisuus voi lisääntyä, että tekee sen, mikä tuntuu sillä hetkenä tärkeältä. Samassa oppii monipuolisesti.