Sain omistukseeni pienen palan peräpojolaista ex korpikuusikkoa, 6 ha. Puolessa alasta on nuorta sekametsää. Istutettua mäntyä, koivua ja kuusta. Puu on käden vahvuista. Tämän harvon sopivaksi ja kauniiksi. Teen vaikka polttopuiksi. Haluan, että pientä taintakin on alla.
Puolet on hiljattain hakattu aukoksi ja mitää ei ole istutettu. Siinä on ollut kuusia ja koivua ja maa on aika kosteaa rahkasammalta pohjalla. Hakkuu tähteet on poistettu. Pohjaa ei ole muokattu. Nyt siinä puskee koivun vesaa ja muuta tainta on aika vähän.
Tähän palstaa liittyy vahvoja tunteita takavuosilta. Olen kulkenut noilla seuduilla metsästämässä ja marjassa. Tarkoitus olisi saada tuo alue mahdollisimman hyväksi riistalinnuille ja marjoille tulevaisuudessa. Kannattako istuttaa kuusta? Ja tehdä koivun vesoista ja kuusista sekametsä. Koivut olisivat hirvien ja jäninsien ruokaa.
Puolet on hiljattain hakattu aukoksi ja mitää ei ole istutettu. Siinä on ollut kuusia ja koivua ja maa on aika kosteaa rahkasammalta pohjalla. Hakkuu tähteet on poistettu. Pohjaa ei ole muokattu. Nyt siinä puskee koivun vesaa ja muuta tainta on aika vähän.
Tähän palstaa liittyy vahvoja tunteita takavuosilta. Olen kulkenut noilla seuduilla metsästämässä ja marjassa. Tarkoitus olisi saada tuo alue mahdollisimman hyväksi riistalinnuille ja marjoille tulevaisuudessa. Kannattako istuttaa kuusta? Ja tehdä koivun vesoista ja kuusista sekametsä. Koivut olisivat hirvien ja jäninsien ruokaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Terve asenne avaajalla. ... Laita sitä lajia mitä siinä on alun perin kasvanut eli kuusta.. vaikka kuokkalaikutuksella. Koivu kyllä hoitaa itsensä siihen hakkuualalle pyytämättäkin. Tapa kaikki koivut siihen asti kunnes kuuset ovat noin kaksimetrisiä. Kyllä ne kirii ne kuuset kiinni ja saat sekametsän. Mainitsemassani kuokkalaikutuksessa on se ongelma, että tahtovat lähteä verkkaisesti kasvuun ne taimet ilman muokkausta. Olisi parempi jos käyttäisit alueella esim. kaivinkonetta, joka hieman raapisi pintaa rikki. Lähtee sillä tapaa hieman sutjakammin siihen kasvuun ne kuusentaimet.
Tunnearvoja omaavalle metsälle en itse suosittelisi kuokkaa järeämpää koneellista laikutusta.
Itse olen eräälle hehtaarin alalle pyytänyt Metsäliiton, nyk. Metsä Group, kautta mahdollisimman hellävaraista laikutusta kuusen istutuksen edellä, se kun oli merkitty mtsänkäyttöilmoitukseen tehtäväksi. Ja oli viimeiset laikutuskaivurin kouraisut omaan metsämaahani, vain kuolleen ruumiini yli taas laikutetaan koneella. Nyt alueella liikkuminen (kuusentaimikon hoidossa) on melko vaarallistakin, viskeltyjä kiviä ja kantoja törröttää pystyssä ja heinikon kätkössä on salakavalia sudenkuoppia jotka huomaa vasta humahdettuaan toisen saappaan koko mitalta metriseen kuoppaan kesken reippaan kävelyn, tapaturmavaara on ilmeinen. Eli virkistys- ja liikkumismaastona sekä maisemallisesti, kaivurilaikutus on ihan hanurista.
Joku viisas saisi keksiä kärjelliset laikutuskengät, joilla olisi ergonomista tehdä kivennäsmaahan ulottuvia laikkuja esim. männytn kylvöä varten.
Aloittaja voisi nyt tyytyä hoidettuun koivikkoon, sen aluskasvoksenahan muodostuu kuusikko ihan väkisinkin kunhan antaa ajan kulua eikä "hötkyile". Pitäisi myös tietää onko alue juurikäävän vaivaamaa vai ei.
Tässä menee naisella nyt jotain asioita sekaisin.. ei se mitään, niin menee miehilläkin, mutta laikutusta ja istutusta ei yleensä käytetä yhdessä. Se on mätästys, kun vaikkapa kuusille tehdään istutuspohjaa. Jos maapohja on rehevä, niin esim. horsmat ja heinät saattavat olla tappava riesa taimille. Silloin rajumpikin jälki saattaa olla ihan perusteltua.
Sitten se jälki yleensä, jota yleensä ummikot enemmän taivastelee. Kyllä ne rajummatkin ajourat kelirikkoaikana, samoin muokkausjäljet luonto tasoittaa vuosien kuluessa. Routa nostaa ja murentaa maata, samoin eroosio muutenkin. Niin ne vaan isommatkin epätasaisuudet tasoittuu vuosien mennen.
Niin, hyvä naisnäkökulma oli lopussa. Koivulle minäkin suosin.. osittain luontaisesti ja voisi vaikka pienellä laatusiemensatsilla vielä terästää sitä monipuolisuutta. Laadukasta koivua, ja tosiaan sinne alle se kuusi tulee aikanaan, jos siementä on ennen päätehakkuuta varissut, eikä se istutuskaan huono ole, vaikka tyhmää se on, jos hyvä siemenpuuaines on hävitetty päätehakkuussa, ja sitten taistellaan heinän ja vaikkapa tukkimiehentäin (mänty) yms. kanssa kun istutellaan. Koivun alla kuusi välttyy myös hallan vikuutukselta, joka vaivaa täysin paljaita isoja aukkoja. Joku tuolla neuvoi hävittämään koivut kunnes kuusi nousee. Oikein sekin menee, mutta koivun raivatuista kannoista usein se nouseva koivuaines on sitten laholle altis. Toki eihän se haittaa, jos koivu vain on sekapuuna, ja sitä korjataan vaikka energiaksi.
Kosteammassa päässä on paksu rahkasammal. Estääkö se siementen itämisen? Jos kuokalka istuttas, tarviiko muuta käsittelyä?
Mua jotenkin naurattaa tää viesti, tai lähinnä päteminen samalla kun on täysin pihalla kaikesta :D
Sinähän voit harrastella siellä metsässäsi ihan mitä vain. Jos metsäsi ei kasva kunnolla puuta, on se sinun tappiosi ja ei meitä muita juuri hetkauta. Tuollainen postimerkin kokoinen pläntti ei kansantaloutta kaada, vaikka ei kasvaisi mitään, eikä sillä ole luonnon monimuotoisuudenkaan kanssa juuri mitään tekoa.
Pelkällä koivulla ei marjamaita synny, vaan alus niitty. Koivut kannattaa poistaa juurikin niinkuin edellä mainittiin, tai ainakin jättää todella harvaan niinkuin sekametsissä on tapana.
Itsekkin katselen metsiä muidenkin arvojen pohjalta kuin sen rahallisen.
Oma suosikkimetsäni on vanhalle boorinpuutteen vaivaamalle niitylle 30-vuotta sitten istutettu kuusikko johon on noussut myös koivut ja lepät myöskin männyt.
Rahallista arvoa vänkyröillä puilla ei juurikaan ole, mutta näissä "mijoona" oksaisissa lyhyissä mutta paksuissa kuusissa ja männyissä on satoja linnun ja oravan pesiä. Metsän pohja on täysin kasviton ja neulasten peitossa joten siellä on mukava kulkea.
Kuusta kuokalla istuttamaan.Istuttaisin harvaan, että näkyvyys säilyy ja varvikko saa valoa. Tykkään, että on myös pensasta ja pientä puuta pohjalla jonkun verran. Lahopuutkin kauniita. Haluan säästää jonkin verran siellä kasvavaa haapaa, leppää, pihlajaa ja raitaa ja katajaa.
Minä en metsää hakkaisi kuin hoitotoimina ja ei mitään raskaita koneita.
Mikä tai kuka estää näin tekemästä?
Monille on täysi kauhistus, jos joku päättää olla rikastumatta metsillään ja jopa hoitaa niitä virkisysalueina tuottamatta puuta.
Mutta onhan se niinkin, että harva metsäsomistaja on omalla työllään saaduilla rahoilla metsiään hankkinut.