Hurraa-huudot värikkäille kodeille!

Tätä keskustelua on varmaan jo käyty, mutta alkoi niin ärsyttää. Rakastan sisustamista ja haaveilen aika-ajoin uusista ideoista ja pienistä, virkistävistä muutoksista. Olisi kiva katsella persoonallisia ratkaisuja ja värikkäitä sisustuksia, mutta into tyssää monessa foorumissa jo ihan alkusivuille.
Nykyajan kotien ja kotiblogien sisustuskuvia kun kattelee, niin voi pyhä jysäys, että on ihmisillä ikävystyttävän näköisiä koteja. Kodit ovat kuin toinen toistensa kopioita, samat valkoiset, beiget ja harmaat, tähtikuvioisia peittoja ja tyynyjä "väriläiskinä", tekstejä ja kylttejä seinillä... maalaisromantiikkaa, rustiikkia... boooooring. Tietävätkö ko. kodeissa asuvat menevänsä edes kylään jos menevät vierailulle täsmälleen samalla tavoin sisutettuun kotiin?

Toinen trendi, mikä näkyy olevan vallalla, on hillittömän isot tilat ja kalusteet tavallisille ihmisille. Jo talot ovat jättimäisiä. Massiivisten keittiökaapistojen ja -saarekkeiden välissä kurkottelee joku pieni kirppu, jota tarinassa kutsutaan talon emännäksi tai isännäksi. Ja mikä ihme se juttu on, että ammattisisustajien kodit ovat kolhoja ja kalseita, ei mattoja, ei verhoja, avaruutta, paljasta pintaa...
Viihtyisyys ja intiimiys on näistä tiloista kaukana ja kuinkahan käytännölliset laajat ja korkeakiiltoiset kalusteet ovat puhtaanapidon kannalta... Kuvissa sekoitellaan oman puutarhan salaattia kyynärpäät koholla kun pöytätaso on niin korkealla... tai sitten "ihastuimme uuden kotimme kahteen sataan ikkunaan"... ihastus pysyy varmaan ikkunanpesupäivien yli. Voi, voi...

Missä on sisustajien persoonallisuus, mielivärit, luovuus? Vai onko tosiaan niin että, mielivärit ovat ankeita ja mitäänsanomattomia. Mistä tämä johtuu?
Unelmien Talo ja Koti-lehti on virkistävä poikkeus valtavirrasta, tosin sinnekin pääsee välillä näitä massakoteja, joita en soisi enää missään näkyvän. Kauneus on tietenkin katsojan silmässä, mutta...