Palstan lämmitinkeskusteluissa on paljon väännetty lämmittimen merkistä, polttoaineesta ja toimintatavasta välillä kamiina, puhallin vai nestekierto.
Mitenköhän luonnistaisi veneeseen ihan esimerkkinä vaikkapa Webaston 5 kW diesellämmitin. Moottorin lämmitykseen tarkoitettu vesikierto pattereiden kautta ja tarvittaessa johonkin patteriin myös puhallin.
Mitenköhän luonnistaisi veneeseen ihan esimerkkinä vaikkapa Webaston 5 kW diesellämmitin. Moottorin lämmitykseen tarkoitettu vesikierto pattereiden kautta ja tarvittaessa johonkin patteriin myös puhallin.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ne ovat aivan samoja lämmittimiä. Itse vaihdoin vanhan Eberin uuteen 'autoversioon', hinta oli huomattavasti halvempi, kuin venevarusteliikkeestä ostettu.
Pakoputken läpivienti pitää olla veneeseen tarkoitettu, paloilmalle käy 'normaali' läpivientihela.
Lisäksi äänenvaimennin on oltava veneeseen tarkoitettu, joka ei vuoda sisälle. Auton alla ei ole niin väliä vaikka taittosauma vähän falskaa, mutta veneen sisällä on oltava juotetut saumat. Muuten saattaa tulla noutaja.
Mutta tosissaan muuta eroja noissa ei ole, veneasennussarjassa on mukana jatko-osa johtosarjaan.
Itselläni on juuri ajankohtaisena sama pohdinta. Autolämmitin veneen vesikiertolämmittimeksi. Onko kokemuksia?. Samoihin pattereihin moottorin makeavesikierrosta lämpöä?.Mieluusti Reflex ym kamiinakeskustelut voisi jättää pois.
Tässä hyvä ja edullinen vaihtoehto.
http://danmax.fi/moottorinlammitin-2.html
Tuo Binar 5 ei toimi oikein kunnolla jatkuvassa lämmityksessä. Siinä on ohjain, jolla lämppärin saa toimimaan maksimissaan 2h kerrallaan. Sitä ei saa jatkuvalle käytölle. Yksi asiakas asensi sellaisen veneeseen ja toimii muuten periaatteessa ihan hyvin, mutta parin tunnin välein pitää vaan lämppäri käynnistää uudelleen...
bensa haisee ...ei sovi venelämmittimeksi
Diesel lämppärissäkö bensa haisee, tuskin
Onko tuollainen "vesikiertolämmitin" veneessä kovinkaan hyvä ? Jotenkin pitkät vesiletkuvedot yhdistettynä kohtalaisen heikkotehoiseen patterien luovutuslämpöön, tuntuu veneessä ilmalämmitintä tehottomammalta laitteelta.
Voi olla että tuntuu. Mutu ei kuitenkaan ole kovin täsmällinen tietolähde.
????
'jos tykkää kosteudesta, hiilidioksidista ja pierunhajuista on se lyömätön peli, nimittäin järjestelmä ei tuo raitista ilmaa alukseen.
Riippuu asennuksesta. Meillä ainakin lämmitettävä ilma tulee ulkoa.
Laittakaa kuitenkin kunnon äänenvaimentimet sekä imu- että pakoputkeen. Ilman niitä teistä tulee aika ikäviä venenaapureita tyynessä, hiljaisessa kesäyössä.
Yleensä jos on hiljainen ja tyyni kesäyö niin ei tarvitse lämppäriä käyttääkään.
Jep, ja jos yksi käyttää lämppäriä, niin todennäköisesti muutkin käyttää. Eli turha huoli tuo häiriö, tai jos sen kokee häiriöksi, niin vaihtakoot paikkaa.
Siis olet jo sellainen ikävä tyyppi.
Olet muuten väärässä! Useimmilla on vaimentimet. Ilman niitä erotut meluinesi varmasti joukosta.
Valitettavasti se ei mene noin. Siellä rivissä on myös veneitä, joissa ei lämmitintä käynnistetä ennen marraskuuta.
Ei ole missään tapauksessa sopivaa meluta yöaikaan ainakaan julkisessa vierassatamassa - ei mekaanisesti eikä sosiaalisesti.
Kyllä ainakin mun autowebasto pitää huomattavasti kovempaa ääntä kuin veneen Wallas. Ääni olisi tyynessä satamassa naapureita häiritsevä.
olipa taas yksi realistinen vastaus. Jos lämmitin puhaltaa vasta marraskuussa, niin haluaisin nähdä ko. veneen. Sadeilmalla kosteutta ei ilmene veneessä ja lokakuun pakkasyöt nautitaan höyrysitä jne.. Onko tämä oikeasti aikuisten keskustelua?
Nämä vastaukset eivät paljoa valaise Webaston tai Eberspächerin auton vesilämmittimien soveltuvuutta venekäyttöön
Varmaan aiot kayttaa lampparia lahinna etelaisilla vesilla? Asustelen veneessa Lounais-Euroopassa, 12 metria ja aika iso tilavuus. Silti ikina ei tarvita Webaston 5000W mallin taystehoja, ainoastaan se pienin, 1,5 kW. Suomessa paasiaisena taas 5000W puskee usein taysilla.
Ehka sinulle sopisi Webasto 2000, Marineassa hinta alle 900 euroa. Nyt jos hommaisin lampparia tanne, ostaisin tuon kaksitonnisen AirTopin. Ymmartaakseni kovalla teholla kaytettava lammitin toimii paremmin kuin iso lamppari jatkuvalla pikkuteholla. Viisitonninen ainakin vaati karstanpolttoa toisinaan, syttyminen meni muuten hankalaksi ja savua tuli pariin otteeseen niin etta luuli veneen olevan tulessa.
Yksi etu viela ilmalampparissa on sen kaytto tuuletukseen kokatessa veneessa. Lieden paalta ikkuna auki, muut luukut kiinni. Lammittamaton ilmavirta Webastosta luo ylipaineen veneeseen ja sen purkautuminen vie pekoninpaistokaryt ulos.
Se miksi en kayta sahkolampparia marinassa johtuu ilmalampparin putkistojen lampohukan kyvysta pitaa sohvien aluset ym. kuivina. Tilanne on toinen jos lammitetaan sahkolla pelkastaan sisatiloja, silloin kosteutta tahtoo kertya piilossa oleviin rakenteisiin. Jos asennat Webaston ulkoboksiin, voit sen hukkalammolla kuivata vaatteita ja kenkia boksissa tuomatta niita sisalle. Omassani lammitin on sohvan selkanojan takana ja hukkalampo lammittaa suoraan sateilemalla kivasti sita sohvaa. Melu? Tasainen rauhallinen matala humina. Polttoainepumppu tosin hiukan naksuu.
Ketjun aloittajahan ei maininnut tässä veneen kokoa, joten sopivan lämmittimen valinta arvaamalla ei tuota aina parasta lopputulosta. Mainitsit tuossa, että AT5000 karstottaa ja se piti ainakin aikaisemmissa malleissa paikkansa JOS lämmitintä ei ollut asennuksen yhteydessä säädetty kunnolla. AT3500:set toimi laatikosta ulos otettuna ilman ongelmia paremmin. Itseasiassa juuri tänään tuli kymmenen vuotta sitten asentamani Air Top 5000 huoltoon ensimmäistä kertaa, kun oli syksyllä vähän kiukutellut. Luonnollisestikin säädin sen asentaessani savukaasuanalysaattorilla. Noissa lämppäreissä toiminnan edellytys on se säätäminen. Sitten ne pelaa paremmin.
Kaikki nykyaikaiset lämmittimet osaavat käydä myös nätisti osatehoa vaikka mailman tappiin. Näinollen esim. alamittaiseksi laitettu 2Kw lämmitin huutaa kokoajan hoosiannaa, ja aiheuttaa itsestään isomman numeron, kun olisi edes tarvis. Isompi lämmitin taas tekee sitä samaa kahta kilowattia sukkasillaan. Toki ei ole mitään tarvetta myös ylimitoittaa. Mitoitukseen on monta perustetta ja loppujenlopuksi aika perstuntumahommaahan se on.
Ei kertonut , mutta Seppomartti aprikoi asiaa myos ja hanen veneensa taalla palstalla tiedetaan ja ainakin viimevuosien purjehdussektori myos. Kaksitonninen on liian pieni Suomen oloihin 12 -metrisessa, se on selva. Valimerelle se taas on omiaan ja hinnassa saastyy toista tonnia.
Oma 5000 on toiminut hienosti 13 vuotta, 11 Suomessa ja viimeiset kaksi etelassa. Nuo karstanpoistopoltot tarvittaessa, kerran kuukaudessa tekemalla pulmaton vempele. Malli 3500 ennen pienemmassa veneessa oli sama juttu, mutta tosiaan ilman karstanpolttokayttojakin. Kumpikin lamppari on asennettu samalla veistamolla eri veneisiin aikoinaan.
Kyllä ja ei. Ensinnäkin itse lämmityslaitteet on aika saman hintaisia, oli ne ilmalämmittimiä tai vesilämmittimiä. Hintaeron tekee monesti asennussarja. Veneasennussarjassa pitää olla hieman enemmän roinaa, josta hintaero tulee. Tuollainen vesiwebasto tai eberi soveltuu huonosti suoraan veneen lämmittämiseen. Tuollainen vesilämmitin on suuniteltu lämmittämään vesi noin 75 asteeseen, ensin se käy täysillä, kun se saavuttaa lämpötilan, tiputtaa se puolikkaalle ja lopussa sammuu. Varsinaista tehon säätöä siinä ei ole. Lämmitin takoo orjallisesti tuohon lämpötilaan, mistään välittämättä. No, jos sen veden pistää kiertämään pattereihin suoraan, pitää olla siellä patteri ja puhallinverkossa sitä säätöä, termoztaattiohjattuja puhaltimia tai vesiventtiileitä. Jos vesikierto ei ole kovin iso, alkaa lämmitin oskillimaan kynnistys sammutus sykliä ja virtaa kuluu paljon. Toteutukseen pitää lisätä kunnollinen välisäiliö ja vesikierto pitää suunnitella hyvin. Puhallinradiaattorit maksaa 150€ kappale ja kumiletku 6€/ metri, imalämmittimen puhallussuulake maksaa kympin kaks ja ilmaletku 14€ metri. Ilmaputket on siis huomattavasti edullisempia.
Tuossa on video aiheesta, jossa homman järkevää totetutusta käydään läpi.
https://www.youtube.com/watch?v=OoIEDA-v1fA
Kunnollisen vesikiertolämmityksen rakentaminen on noin kaksi kertaa kalliimpi, kuin ilmalämmittimen asennus.
Se venepakoputki kannattaa olla tuo Westaflexin kunnollinen kaasutiivisja eristetty änäri
http://www.heater.fi/fi/venepakoputki-28mm-2m.html
Kiitos! Harkitaan
Vene on melko tiivis pullo, jossa pitää olla kunnollinen tuuletus, muuten iskee home. Ilmalämppäri hoitaa tuon asian hyvin. Pidän lämppäriä päällä siksi lähes koko kesän. Kun se ei lämmitä, se kuitenkin tuulettaa.
juuri näin. Molemmissa hyvät puolensa.
Jos täytyy pullossasi täytyy olla koneellinen tuuletus koko kesän niin kannattaa asentaa muutama ventilaattori. Se taas ei liity lämmitysjärjestelmään tai sen puuttumiseen. Etelässä kun ei lämmitetä, jotkut hankkivat jäähdytyksen. Home on kuitenkin pahempi ongelma kuin kotimaassa.
Tuuletuksesta ja riittävistä venttiileistä tulee huolehtia ja silloin kun ne on kunnossa, sisä ja ulkolämpötilan ero huolehtii iman vaihdosta. Tästäkin asiasta on ollut pirusti vääntöä, osa vannoo vesikiertoisen lämmityksen nimiin henkeen ja vereen. PIenemmissä veneissä on aikaisemmin käytetty ruotsalaista pod petroolilämmitintä ja esim refleksin kaminoita. Nykyään äärimmäisen harvoin kumminkaan laitetaan, koska 2-3Kw dieselpuhaltimet on helppoja ja nopeita asentaa. Käytännössä tuollainen vesilämmitys pääsee oikeuksiinsa vasta hieman isommissa veneissä. Alle 12m veneeseen ei ole välttämättä järkeä alkaa rakentamaan vesikiertoa. Isommissa veneissä se pääsee edukseen, koska voidaan käyttää paljon isompia lämmittimiä 8-10-15Kw ja lämpö saadaan siirtymään veneen joka kolkkaan. Tätä pienemmissä veneissä taas 4-5Kw ilmalämmittimet jaksavat hoitaa lämmityksen aivan hyvin, eikä tarvita esim. kahta lämmitintä.
Ehkä tämä ei kuitenkaan ole rakettitiedettä vai onko sittenkin? Palaa hetken ja sitten sammuu - kuin raketti. Näyttäisi, että Eberspächerin toiminnot ovat hiukan monipuolisemmat: täysi-, vajaa puoli- ja neljännesteho ja enemmän toleranssia lämpötiloissa sekä erittäin moninaisia putkitusvaihtoehtoja myös termostaattien kera.
Äänekkäämpiä ovat ainakin kuin Wallas, mutta autoympäristössä nuo murisee tyypillisesti alapuolelta avoimessa peltikopissa - konepellin alla - veneessä kuitenkin ehkäpä takalootassa ja jo omien unien tähden varustettuna kunnollisilla äänenvaimentimilla.
Ilmalämmitintä voi mainiosti käyttää reittiin ilman tuomiseen, mutta harvassa veneessä on järkeviä poistoja.
Olen ajatellut laittaa omaani poistot samalla tavalla kuten taloissakin eli kylpyhuoneiden kautta. Silloin sekin kuivuu nopeammin suihkun jäljiltä. Onko kokemuksia?
Vesilämmittimen yksi plus -puoli on käyttöveden lämmittäminen.
Vesi eber tai webasto voidaan valjastaa myös varaajan lämmittämiseen.
Toki meressä voi uida ja tiskivettä lämmittää kattilassa.
Mutta on se kuitenkin mukavuustekijä jos lämmintä vettä tulee hanasta aina tarvittaessa.
Akustoa on kuitenkin ladattava moottorilla 1-2 tuntia kerran paivassa jo paivan/parin asumisen tai purjehduksen jalkeen, varsinkin lampparin ollessa paalla. Siina samalla vesivaraajakin kuumenee.