jokaiselle metsästäjälle henkilökohtainen kiintiö

Tappaminen on huvimetsästäjälle addiktio, jota ei voi hallita.

Hoidon sijaan örveltäjät huvittavat itseään eläinten lahtaamisella ja luonnon tuhoamisella.

No mutta, Sateenkaaripoitskinuhan aliaksineen hiljan kertoi, kuinka hän Huvimetsästyslaavuilla peuhailee huvimetsästäjäpoikakavereidensa kanssa. Siellä ei ensinkään ole oikeita ampuma-aseita, ainoat laukaukset purskautetaan huvimetsästäjän henkilökohtaisesta pippeliaseesta, tietenkin mukana olevien huvimetsästäjäpoikakavereiden hanureihin.

Niin tuollaiset huvimetsästäjät saavat perverssiä tyydytystä tappamisesta, etenkin puolustuskyvyttömän eläimen rääkkääminen ja tappaminen on näille junteille kliimaksi. Säälittävät raukat yrittävät näin päteä ja samalla pönkittävät lerpahtanutta miehuuttaan. Lisäksi metsästysasehan on munanjatke.

No nyt löysit oikean palstan. Ihmettelinkin provosointiasi hirvenmetsästys palstalla.

Juttuhan on niin, että jonkun ne on ammuttava. Hirviporukoissa on suurin osa miehistä sellaisia, jotka eivä ammu syksyn aikana laukaustakaan, eivät uskalla.
Nämä huppelipojat ja Tapiolaryhmän tyttelit haluaisivat tietysti, että sudet tappaisivat hirvet raatelemalla.
Nämä kyseiset luonnosta vieraantuneet ovat korottaneet ihmisen Jumalan asemaan, metsästäjän pitäisi heidän mielestään jättää tällaiset raakalaismaiset ampumiset viranomaisille ja Isikselle.
Heille ei myöskään mene jakeluun se, että metsästäjän luoti tappaa pääsääntöisesti nopeasti ja kivuttomasti, toisin kuin susien tappamat ja hänkin kuuluu luomakuntaan sekä poistaa reviirilleen tulleet kilpailijat, sudet.
Nämä samaiset hihhulit sitten hakevat koiria Venäjältä ja Virosta muka eläinsuojelullista syistä ja kitisevät kun joku ohjaa koiraansa niskavilloista, hyväksyvät kuitenkin raatelun susilta ja pitävät sitä hyväksyttävänä, on kuulemma luonnollista.
Ihminenkö on Jumala, ei eläin joka on joskus metsästämällä hankkinut ravintonsa?

Kyllä kiintiöt, Seuruemetsästyksessä on paikallaan,pääsevät nämä muutkin,
-metsästys-seuran-yhteisluvassa olevat edes kerran elämässään
edes yrittämään kaatoa.Hirvet kulkevat yleensä niitä samoja reittejä vuosikausia.
Hirvi-porukoissa on niin sanottuja,Alffa-metsästäjiä jotka juonittelevat,muista jäsenistä
piittaamatta itselleen ne tilanteet joissa sitten tapahtuu,useasti tällaisen tilanteen
pääseminen on vaatinut jonkinmoista,rikos/kynnyksen ylitystä,muita jäseniä kohtaan.
"En kannata eräjormien tarinoita,jotka perustuvat pakolla viranomaisten määräämiin
tappoihin,tämä ei ole enää metsästystä."
"En myöskään kannata ,Harrastus-muotoista metsästystä jossa tapetaan eläimiä"
tämäkään ei kuulu metsästykseen.Metsästys-seuran nimen taakse on vuosien varrella
peseytynyt värikästä porukkaa,joka on toiminallaan pilannut Mesästys-seurojen alkuperäisen tarkoituksen.

Metsästys on jengiytynyt aika pahoin. Useammasta seurasta kasaantunut porukka jahtaa laajalla alueella siinä ei seuran säännöillä eikä rajoilla ole mitään merkitystä. Näkyy parhaiten karhun,hirven ja ilveksen metsästyksessä.