Lauantai-ilta lähestyy, ja on aika virittäytyä ei löydy Suomi-televisiota, on suunnattava johonkin Suomi-kuppilaan katselemaan illan lätkäkierrosta.
Lätkää voi huoletta katsoa yhdessä paikassa aina siihen saakka, kunnes joku ravintolan työntekijöistä lähestyy ottaakseen asiakkaalta tilauksen. Kahvikupposeen tai vesilasiin ei kuitenkaan kannata rahojansa laittaa, sillä lätkää voi mennä seuraamaan seuraavaan paikkaan. Tässä yhdistyy kuntoliikunta ja tiukka rahapolitiikka.
Lätkäkierroksen jälkeen on aika suunnata takaisin hetkeksi hotellille tai vuokra-asuntoon. Samalla tulee huolehtia nestetankkauksesta. Vielä taskumatti käsilaukkuun, niin illan lauantaitanssit voivat alkaa.
Luonnollisesti se hiukan häiritsee iltaa, kun joutuu välttelemään tarjoilijoiden palveluinnokkuutta, ja toisaalta välttelemään myös artistien paheksuntaa, kun juuri nyt ei huvita maksaa mistään mitään. Ei vaikka illan pääesiintyjä olisi tunnettu artisti Suomesta ja tanssi-ilta on maksuton, tai ainakin erittäin edullinen. Sitäpaitsi, mitä sitä maksamaan, kun tanssittajat tulevat kyllä pokkaamaan parketille, vaikka seisoisi ja kuuntelisi esiintyjää ravintolan ulkopuolella, kunhan vaan ymmärtää olla "ihan siinä rajalla".
Piipahdus naisten vessassa on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Ensiksikin, taskumatti tyhjentyy yhdellä huikalla. Siinä säästyi kolmen hunajarommin hinta. Lisäksi isosta veskipaperirullasta riittää paperia vielä kämpällekin vietäväksi. Lopuksi vielä käsipesusaippuaa tyhjennettyyn taskumattiin, niin ansaitsemistaktiikka on hoidettu.
Iltahan päättyy sitten asunnolle kävellen, sillä kuka hullu nyt maksaisi muutaman kilometrin matkasta yli kolme euroa. Ajoissa sitten vain nukkumaan, jotta ehtii aamulla vapaa-ajan kalastajia haastattelemaan. Muovipussi mukaan ja matkaan.
Rannalla on puolisen tusinaa kalastajaa. Hienovarainen kysymys kalasaaliista ja maininta, että josko sattuisi olemaan muutama ylimääräinen kala kulkukissoille, kun niitä tulee ruokittua. Ja ainahan sitä muutama kalastaja suomalaiselle eläkeläiselle heltyy niin, että lopulta kassissa voi olla puolenkymmentäkin kalaa.
Asunnolla kalojen perkaus, ja hälärin soittaminen naapurin yksinäiselle leskimiehelle. Kohta häläriin reagoidaan soittamalla takaisin hälärisoittajan numeroon. Leskimies on innoissaan saamastaan kutsusta kalaisalle päivälliselle. Ja toki, toki leskimies ymmärtää, että kalat maksavat tällä saarella aikalailla, ja että hän mielellään osallistuu kustannuksiin, ja pyytää luvan saada tuoda tullessaan pullon valkoviiniä.
Leskimiehen maksettua eläkeläismuorille tämän vaatimattomasti tarjoilusta pyytämänsä parikymmentä euroa, on aika käydä ruoan kimppuun, ja huuhtaista maut sitten hyvällä valkoviinillä alas.
Ennen leskimiehen poistumista, eläkeläismummeli pyytää ystävällisesti, että saisiko hän soittaa tämän matkapuhelimesta pikaisesti tyttärelleen Suomeen, kun oma puhelin katkeaa kesken puhelun. Luonnollisesti leskimies tähän suostuu, ja puhuttuaan nopeasti puoli tuntia, on eläkeläismummon aika heittää leskimies pihalle.
Sunnuntai-iltana oli ilmaisen viikonloppurilluttelun inventaarion aika. Rahaa oli tullut leskimieheltä parikymppiä. Veskipaperia oli rullattu koko seuraavaksi viikoksi. Käsipesusaippua riittäisi niin astioiden pesemiseen kuin käsien pesuun.
Alkuviikko menisikin sitten suomalaispaikkojen kiertämisessä ja hyväkuntoisten kirjojen lainaamisella. Tutulla saksalaisella kun on kirppareilla myyntipaikka, ja sieltä suomalaismummeli saa aina ilmaiseksi nurkkauksen mihin lainakirjoja voi laittaa eurolla myyntiin. Edelliskerralla kirjamyynnistä oli tullut peräti 11 euroa.
Ennen nukahtamistaan eläkeläismummo kiittelee notkeita jalkojaan siitä, että pystyi välttelemään kahdeksassa eri ravintolassa parinkymmenen tarjoilijan myyntiyritykset.
Tämä on Kanaria24.com sivujen kirjoitus ja valitettavan totta.
Lätkää voi huoletta katsoa yhdessä paikassa aina siihen saakka, kunnes joku ravintolan työntekijöistä lähestyy ottaakseen asiakkaalta tilauksen. Kahvikupposeen tai vesilasiin ei kuitenkaan kannata rahojansa laittaa, sillä lätkää voi mennä seuraamaan seuraavaan paikkaan. Tässä yhdistyy kuntoliikunta ja tiukka rahapolitiikka.
Lätkäkierroksen jälkeen on aika suunnata takaisin hetkeksi hotellille tai vuokra-asuntoon. Samalla tulee huolehtia nestetankkauksesta. Vielä taskumatti käsilaukkuun, niin illan lauantaitanssit voivat alkaa.
Luonnollisesti se hiukan häiritsee iltaa, kun joutuu välttelemään tarjoilijoiden palveluinnokkuutta, ja toisaalta välttelemään myös artistien paheksuntaa, kun juuri nyt ei huvita maksaa mistään mitään. Ei vaikka illan pääesiintyjä olisi tunnettu artisti Suomesta ja tanssi-ilta on maksuton, tai ainakin erittäin edullinen. Sitäpaitsi, mitä sitä maksamaan, kun tanssittajat tulevat kyllä pokkaamaan parketille, vaikka seisoisi ja kuuntelisi esiintyjää ravintolan ulkopuolella, kunhan vaan ymmärtää olla "ihan siinä rajalla".
Piipahdus naisten vessassa on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Ensiksikin, taskumatti tyhjentyy yhdellä huikalla. Siinä säästyi kolmen hunajarommin hinta. Lisäksi isosta veskipaperirullasta riittää paperia vielä kämpällekin vietäväksi. Lopuksi vielä käsipesusaippuaa tyhjennettyyn taskumattiin, niin ansaitsemistaktiikka on hoidettu.
Iltahan päättyy sitten asunnolle kävellen, sillä kuka hullu nyt maksaisi muutaman kilometrin matkasta yli kolme euroa. Ajoissa sitten vain nukkumaan, jotta ehtii aamulla vapaa-ajan kalastajia haastattelemaan. Muovipussi mukaan ja matkaan.
Rannalla on puolisen tusinaa kalastajaa. Hienovarainen kysymys kalasaaliista ja maininta, että josko sattuisi olemaan muutama ylimääräinen kala kulkukissoille, kun niitä tulee ruokittua. Ja ainahan sitä muutama kalastaja suomalaiselle eläkeläiselle heltyy niin, että lopulta kassissa voi olla puolenkymmentäkin kalaa.
Asunnolla kalojen perkaus, ja hälärin soittaminen naapurin yksinäiselle leskimiehelle. Kohta häläriin reagoidaan soittamalla takaisin hälärisoittajan numeroon. Leskimies on innoissaan saamastaan kutsusta kalaisalle päivälliselle. Ja toki, toki leskimies ymmärtää, että kalat maksavat tällä saarella aikalailla, ja että hän mielellään osallistuu kustannuksiin, ja pyytää luvan saada tuoda tullessaan pullon valkoviiniä.
Leskimiehen maksettua eläkeläismuorille tämän vaatimattomasti tarjoilusta pyytämänsä parikymmentä euroa, on aika käydä ruoan kimppuun, ja huuhtaista maut sitten hyvällä valkoviinillä alas.
Ennen leskimiehen poistumista, eläkeläismummeli pyytää ystävällisesti, että saisiko hän soittaa tämän matkapuhelimesta pikaisesti tyttärelleen Suomeen, kun oma puhelin katkeaa kesken puhelun. Luonnollisesti leskimies tähän suostuu, ja puhuttuaan nopeasti puoli tuntia, on eläkeläismummon aika heittää leskimies pihalle.
Sunnuntai-iltana oli ilmaisen viikonloppurilluttelun inventaarion aika. Rahaa oli tullut leskimieheltä parikymppiä. Veskipaperia oli rullattu koko seuraavaksi viikoksi. Käsipesusaippua riittäisi niin astioiden pesemiseen kuin käsien pesuun.
Alkuviikko menisikin sitten suomalaispaikkojen kiertämisessä ja hyväkuntoisten kirjojen lainaamisella. Tutulla saksalaisella kun on kirppareilla myyntipaikka, ja sieltä suomalaismummeli saa aina ilmaiseksi nurkkauksen mihin lainakirjoja voi laittaa eurolla myyntiin. Edelliskerralla kirjamyynnistä oli tullut peräti 11 euroa.
Ennen nukahtamistaan eläkeläismummo kiittelee notkeita jalkojaan siitä, että pystyi välttelemään kahdeksassa eri ravintolassa parinkymmenen tarjoilijan myyntiyritykset.
Tämä on Kanaria24.com sivujen kirjoitus ja valitettavan totta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hiukan karrikoitu, mutta hauska artikkeli verkkolehti Kararia24:n toimitukselta. Tarina on ikävä kyllä aika totta.
Ja kirjoittajana se katkera leskimies, joka ei saanut pimppaa, totta kylläkin pitkälti, leskimiehen valkkarikin taisi olla tosin litran tetra.
Kauhea kun ne yrittäjät viettävät meidän rahoilla 8 kuukauden kesälomia!!! Nahkapenkit ovat arvossaan kun vedetään euron kaljaa vieressä ravintolassa ja yritetetään saada kuulumaan Iskelmästä tulevaa suomalaisen tunnetun artistin esiintymistä. Tietysti välissä nurkan takana pahvitölkistä vielä ryypyt euron viinitölkistä.
No mitäs vikaa tossa nyt on? Nokkela eläkeläinen. Ei hän kyllä mitään suomikiekkoa käynyt katselemassa. Suomalaiset urheilujat ovat nyti ihan jumissa joka lajissa. Eläkeläinen kävikin norskien suosimissa kuppiloissa ja hurrasi norjalaisille. Norjalaiset olivat innoissaan suomalaisfanista ja tarjosivat olutta eläkeläiselle tuopeittain. Sai vielä Norjan lipun ja piti sitä pyyhkeenä seuraavan viikon. Säästyi pyykinpesulta. Eikä tietenkään kuluttanut rahojaan taksiin, vaan keräsi kävellessään kukkia istutuksista ja kävi my@ymässä ne karaokepaikassa kännisille lomalaisille. Jne
Tehkääpäs nyt oikein lista kaikista kapakoista paljonko siellä oluet maksaa, persaukinaiset voi sitten mennä suoraan suunnistaa näihin paikkoihin, mulle on oluen hinta ihan sama menen sinne missä viihdyn, kahdenviikon aikana se ei paljon budjettia heilauta mihinkään suuntaan.
No se että maksat sammuneiden tähtien esityksestä 10 euroa ja ahtaudut jokseenkin kuumaan pimeään koppiin kovalle penkille ylihintaisen kaljakupin ääreen, ei vaan nappaa monelle eläkemummulle.
Eläkelläinen menee ABClle kävellen. Keräilee pullot ja tölkit talteen tienvarsilta. Jos nuoriso ryypiskelee matkan varrella niin odottaa ja melkein tempaisee pullon käsistä. Huoltsikalla voi syödä jätettyjä jämiä mitä ei ole viitsitty korjata pois. Samaten sieltäkin vessoista saa paperit ja saippuat. Saippuaa saakin runsaasti kun täyttää kaljapullon ja laittaa vessapaperin tulpaksi. Ja tätäkin tarinaa voi jatkaa vaikka kuinka. Tällaista tapahtuu joka maassa. Eivätkä suomalaiset etelässäkään ole ainoita kekselijäitä. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Tosi nokkelia kyllä jotkut ovat. Ihailtavaa penninvenytystä : D
Olihan pitkä trollaus
Ottaako voimille?
Hankala tilanne kun nyt ei päästy tammikuussa. Iskelmäbaarissa olisi ollut aivan ennätysmäärä esiintyjiä Suomesta. Siinä on 10 euroa pikkuraha kun olisi päässyt esim. Anna Hanskia kuuntelemaan pitkästä aikaa. Maaliskuussa taas on todella nyt huonosti esiintyjiä, mikäli ei tule lisää.
Tämä on täysin totta valitettavasti !Vaikka itsekin olen nainen mutta en osallistu tähän toimintaan .Surullista touhua