Hallituksen saamattomuudella peitellään syyttämällä perustuslaki tulkintoja !
valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ihmettelee nykyhallituksien edustajien kommentteja siitä. että perustuslaki tai sen tulkinnat olisivat rajoittaneet poliittisia päätöksiä. Häneltä puheet näyttäytyvät yrityksenä saada oma päätöksentekokyvyttömyys näyttämään muiden syiltä.
Esim. Kimmo Sasin (kok) viesti oli aiemmin samanlainen. Hänenkin mukaan perustuslaki estää tekemästä sellaista lainsäädäntöä, mitä vaihtuvat tilannevaatimukset edellyttäisivät.
eu- yhdentymisen myötä, olemme jääneet muista kaupallisista kielistä pahasti jälkeen kouluopetuksessa. esim. Venäjä Itä-rajalla, sekä kaupallisessa keskipisteessä, Saksa, Ranska mm Monet asiantuntijat ovat samaa mieltä.
Ajatuksena on pyrkiä takaamaan jatkuvuus ja oikeusvaltioperiaatteen, toteutuminen lainsäädäädäntötyössä. "Perustuslaki kieltää myös jonkun ihmisryhmän suosimisen" Ojala sanoo.
Kansalaisaloitteen mukaan minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pitäisi vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät olisi järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä.
Käytännössä tämä laki ei toimi, kansalaisaloite meni nurin, vastustajia oli 88 % .
Sivistyslaki valiokunta äänesti täpärästi 9-8 kansalaisaloitteen nurin mm. Puumala äänesti puolesta !
Suomi on todellisuudessa monikielinen maa, jonka ylivoimainen pääkieli on Suomi. Perustuslaki ei vaadi jokaista suomalaista opiskelemaan toista kotimaista, vaan laki tästä säädettiin poliittisissa RKP:n lehmänkaupoissa 40 vuotta sitten.
Kenenkään suomenkielisen tehtävänä ei ole ylläpitää ja rahoittaa toisen vähemmistön kulttuuria, vaan suomenruotsalaisten on itse elätettävä, ylläpidettävä ja tuotettava omaa kulttuuriaan.
Vielä rikkaampaa on monikielisyys. Vain 2% Euroopasta ja 0,2% maailmasta puhuu ruotsia tai suomea. Äidinkielen opiskelu on välttämätöntä, mutta sen lisäksi rinnalle kannattaa valita niitä kieliä, joille on käyttöä. Tällainen kieli ei kaikkien suomenkielisten kohdalla ole ruotsi.
Kaikki tämä maksaa, valjastaa koko maa kaksikielisille palveluille 3% kielivähemmistön takia.
Näinkö oikeusvaltio toimii ?
valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ihmettelee nykyhallituksien edustajien kommentteja siitä. että perustuslaki tai sen tulkinnat olisivat rajoittaneet poliittisia päätöksiä. Häneltä puheet näyttäytyvät yrityksenä saada oma päätöksentekokyvyttömyys näyttämään muiden syiltä.
Esim. Kimmo Sasin (kok) viesti oli aiemmin samanlainen. Hänenkin mukaan perustuslaki estää tekemästä sellaista lainsäädäntöä, mitä vaihtuvat tilannevaatimukset edellyttäisivät.
eu- yhdentymisen myötä, olemme jääneet muista kaupallisista kielistä pahasti jälkeen kouluopetuksessa. esim. Venäjä Itä-rajalla, sekä kaupallisessa keskipisteessä, Saksa, Ranska mm Monet asiantuntijat ovat samaa mieltä.
Ajatuksena on pyrkiä takaamaan jatkuvuus ja oikeusvaltioperiaatteen, toteutuminen lainsäädäädäntötyössä. "Perustuslaki kieltää myös jonkun ihmisryhmän suosimisen" Ojala sanoo.
Kansalaisaloitteen mukaan minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pitäisi vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät olisi järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä.
Käytännössä tämä laki ei toimi, kansalaisaloite meni nurin, vastustajia oli 88 % .
Sivistyslaki valiokunta äänesti täpärästi 9-8 kansalaisaloitteen nurin mm. Puumala äänesti puolesta !
Suomi on todellisuudessa monikielinen maa, jonka ylivoimainen pääkieli on Suomi. Perustuslaki ei vaadi jokaista suomalaista opiskelemaan toista kotimaista, vaan laki tästä säädettiin poliittisissa RKP:n lehmänkaupoissa 40 vuotta sitten.
Kenenkään suomenkielisen tehtävänä ei ole ylläpitää ja rahoittaa toisen vähemmistön kulttuuria, vaan suomenruotsalaisten on itse elätettävä, ylläpidettävä ja tuotettava omaa kulttuuriaan.
Vielä rikkaampaa on monikielisyys. Vain 2% Euroopasta ja 0,2% maailmasta puhuu ruotsia tai suomea. Äidinkielen opiskelu on välttämätöntä, mutta sen lisäksi rinnalle kannattaa valita niitä kieliä, joille on käyttöä. Tällainen kieli ei kaikkien suomenkielisten kohdalla ole ruotsi.
Kaikki tämä maksaa, valjastaa koko maa kaksikielisille palveluille 3% kielivähemmistön takia.
Näinkö oikeusvaltio toimii ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruotsin kielen heikosta käytettävyydestä seuraa, että suomenkielisten on vaikea nähdä perusteita ruotsin opiskelulle. Ruotsinkielisten on sen sijaan helppo motivoitua suomen opiskeluun, koska he asuvat Suomessa. Ruotsin opiskelu suomenkieliselle on siis kokonaan eri asia kuin suomen opiskelu ruotsinkieliselle. Ruotsin opiskelu on monelle suomenkieliselle työlästä. Näin voidaan päätellä siitä, millaisiin oppimistuloksiin suomenkieliset yltävät ruotsin kielessä. Tulokset ovat merkittävästi heikompia kuin ruotsinkielisten oppimistulokset suomen kielessä. Suhteessa itselle toisen vieraan kielen oppimiseen suomenkieliset ovat ruotsinkielisiin verrattuna epätasa-arvoisessa asemassa. On kohtuutonta vaatia vanhempia, lapsia ja nuoria panostamaan oppiaineeseen, jonka hyötyjä he eivät näe ja jota yleissivistys ei vaadi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939