Heinolassa museoiden pääsylipputulot olivat viime vuonna vaivaiset 15000.
Museoiden menot liki puolimiljoonaa. lambertista riuhuvat taiteen ystävät puolisoineen eivät maksa pääsymaksuja lainkaan. Nämä omasta mielestään sivistyneet yläluokan hienostorouvat ovat keskittyneet viime aikoina liulijansa johdolla elämöimään mediassa hyvin ala-arvoisella tavalla.
he todella mustamaalaavat Heinola, lienee heidän ainut maalauosaamisensa.
Museoiden menot liki puolimiljoonaa. lambertista riuhuvat taiteen ystävät puolisoineen eivät maksa pääsymaksuja lainkaan. Nämä omasta mielestään sivistyneet yläluokan hienostorouvat ovat keskittyneet viime aikoina liulijansa johdolla elämöimään mediassa hyvin ala-arvoisella tavalla.
he todella mustamaalaavat Heinola, lienee heidän ainut maalauosaamisensa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Päivän Itä-Hämeessä vihdoin ja viimein oikeat luvut museoon liittyen. Kuluja riittää - tuloja ei. Tuossa artikkelissa näkyy se paljonko Kokki meille maksoi.
Pisteet Itä-Hämeelle asiallisesta ja todenmukaisesta kirjoituksesta! Todellakin käsittämätöntä, miksi totuus ei taidemuseontorvensoittajaystäville mene perille. On kohtuutonta, että museolla on kiinteistöjä vaikka muille jakaa, mutta niitä ei haluta jakaa. Laskekaapa, montako yksittäistä rakennusta museolla on ja paljonko niissä on neliöitä käytettävissä. Summa on huikea!
Niin kuin Juuti sanoi, niin mikään megakesä ei viime vuosi ollut ja sekin vaikutti kävijämääriin. Kertoo siis jotain Liulian näyttelyn "huikeudesta".
LIULIJAN NÄYTTELYKESÄSTÄ 500EURON LIPPUTULOT, PITÄÄKÖ PAIKKANSA?
KAUPUNGILLE KYMMENIEN TUHANSIEN MENOT?
Lopetetaan siis koko maassa kaikki kulttuuritoiminta. Heinola keskittyköön tuottavaan? kesäshowhun. Toteutettuna vain ammattilaisilla ja suunnattuna turisteille. Näinkö?
Milloin saadaan kattava selvitys Heinolan kesäteatterin taloudesta ja tuloksellisuudesta? Monipuolisesti, syvällisesti asiantuntijoiden pohtima luotettava taloudellinen tuloslaskelma sekä arviointi kesäteatterin vaikutuksesta Heinolan kulttuuriseen, sosiaaliseen, yhteisölliseen ym. kehitykseen.
Ei enää Liulijoita ei.
Kuinka paljon kunta tukee uimahallia, miten latuverkosto/hiihtäjä. Onko joltain unohtunut mitä sana yhteiskunta tarkoittaa, pitäisikö kirjoittaa yhteis kunta. Lopetetaan kaikki joka ei ole pakollista. Kirjastot liikunta ja kulttuuri. Tai sittten yritetään ymmärtää niitäkin jotka ei harrast juuri samaa kuin MINÄ.
Viestiketjun aloittajan tasosta kertoo kirjoitusvihreiden määrä.
Itä-Hämeessä ollut kirjoitus "Museo ei voi tuottaa voittoa" on tarkoitushakuinen ja ei niin "kovin täsmällinen" eikä luvut ole vertailukelpoisia, kuten toimittaja vertailee. Pitäisi selvittää kaikki kulttuuritoimen sisäiset vuokrat.
Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelman 2012 mukaan kesäteatterin (4520) menot olivat 37.440 €, johon sisältyi kesäteatterin vuokra (18.710 €), kunnossapito sekä katteen nosto ja purku ja tapahtumatuottajan puolen vuoden palkkakustannukset.
Kesäteatterin toteutuneet menot pääbudjetin, 4520, mukaan olivat kuitenkin todellisuudessa 60.243 €, kun siihen lasketaan muutkin kesäteatterin kiinteät menot.
Kulttuuritoiminnan järjestäminen (4510) on käyttösuunnitelmassa saanut nettomenoiksi summan 20.480 € mutta pääbudjetissa v. 2012 menot ovat olleet
(4510) 55.522, josta muiden palveluiden ostot 4443 (kulttuuripalvelut) 37.912 €.
Kesäteatterifarssi on käyttösuunnitelmassa (4521) nettomenot: 609.510 €. Menokohdan pääsisältö on käyttösuunnitelmassa: kesäteatteriesityksen tuottaminen. Kesäteatterin tulojen tulee kattaa menot.
Pääbudjetin mukaan myyntitulot muilta olivat 98.251 €, muut sivistystoimen maksut 588.202 €, sisäiset maksutuotot (sis.) 9.293 €, maksutuotot yhteensä 588.202 €, työllistämistuki valtiolta 4.014 €.Yhteensä 699.760 €.
Vuonna 2012 toteutuneet menot (pääbudjetti, 4521 kesäteatterimusikaalit) olivat:
Palkat ja palkkiot 256.165 €, eläkekulut 36.608 € ja muut henkilösivukulut 13.006 €, yhteensä 305.779 €
Asiakaspalvelujen ostot pääbudjetin mukaan, tot. 2012, yhteensä 114.468, josta esim. Kulttuuripalvelut 30.309 €, kohta 4443 .
Mikä on kulttuuripalvelut (4443), pääbudjetissa kohta 4521 (kesäteatterimusikaalit) = 30.309 €, kun sitä ei ole käyttösuunnitelmassa?
Kesäteatterimusikaalit on hyvin huolehtinut painatuksista ja ilmoitukista, jotka olivat (2012) 17.494 €, myös asiantuntijapalveluja ostettiin 11.940 eurolla (4344).
Kesäteatterimusikaalit/kesäteatterifarsi ostot tilikauden aikana olivat muiden asiakaspalveluotojen lisäksi 68.417 €. Suurimpia menoeriä tälle menokohdalle v. 2012 olivat ELINTARVIKKEET (4520) 25.615 €. Vaatteisto (4530) 13.177 €, Atk-kalusto (4580) 2.130 € jne. Yhteensä muut ostot siis 68.417 €.
Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelman mukaan v. 2012
Menot olisivat olleet
4500, kulttuuripalveluiden hallinto 155.370 €
4510, kulttuuritoiminnan järjestäminen 20.480 €
4520, kesäteatteri 37.440 €
4521, kesäteatterifarssi, nettomenot 0 € (tulot 609.510 ja menot 609.510 €)
- mitkä ovat menot ja mitä lippu- ym. tuloja, mikä on kaupungin avustus ja mikä on todellinen tulos?
4525, WPK-talo, nettomenot 66.000 € (vuokratulo kaupungille?)
4530, kulttuuritoiminnan tukeminen 17.500 €
4600, kaupunginmuseot 258.080 € (vuokratulo kaupungille?)
Pääbudjetin mukaan kesäteatterifarssin olisi pitänyt tuottaa voittoa noin 200.000 euroa, jos tuloista vähennetään menot. Käyttösuunnitelman mukaan kesäteatterifarssin tulot kattoivat menot. Mikä on tulos ja missä tuloslaskelma?
Kun kesäteatterin vuokra upeasta, katetusta kesäteatterista kiinteistön korjauskuluineen on vajaat 20.000 euroa vuodessa, on se paljon paljon paljon vähemmän kuin WPK-talon vuokra, Lambertin vuokra tai vaikkapa Heinolan Heilin vuokra, joka on peräti 62.000 € vuodessa. Miksi kaupunki perii omista kiinteistöön, jotka ovat kulttuurikäytössä kovia vuokra, lukuunottamatta kesäteatterin vuokraa? Tai miksi yksityiseltä yrittäjältä peritään niin kova vuokra, että yrittäjä tekee kaupungin perimän vuokran takia konkurssin?
Kun kesäteatteritoiminta näyttää olevan pelkästään bisnestä, johon kaupunki sijoittaa runsaasti euroja varsinaisten kulttuuripalvelujen sijaan, pitäisi kesäteatteribisnes ulkoistaa väliaikatarjoiluineen. Kesäteatterin väliaikatarjoilu Heinolan Heilille, niin vuokra ei olisi niin kohtuuton. Vuoden 2012 luvut ovat todennäköisesti, tarkastajan käytyä ja puututtua kuitittomaa kassatyöskentelyyn, muuttuneet mutta suuntaa-antavia ne ovat. Kesäteatterissa on edelleen yhtä monta lippua myytävänä joten katsojamäärät lienevät samat. Kun tarkastelee 24.1.2013 tehtyä vuoden 2012 kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttösuunnitelmaa, joka on käsitelty lautakunnassa 12.2.2013 - ei voi muuta kuin ihmetellä. Voisiko Itä-Hämeen toimittaja tehdä tutkivaa journalismia ja kirjoittaa kesäteatterin tuloista ja menoista - kesäteatterin ostoissa riittää ihmettelemistä ja sitä miten tulot ja menot sentilleen täsmäsivät - vai täsmäsivätkö? Samalla toimittaja voisi avata ihmettelijöille, miten paljon paikalliset kulttuurijärjestöt saavat tukea toimintaansa ja mistä tilat ja mitä kulttuurijärjestöt maksavat tilojen vuokrista kaupungille?
Itä-Hämeessä ollut kirjoitus "Museo ei voi tuottaa voittoa" on tarkoitushakuinen ja ei niin "kovin täsmällinen" eikä luvut ole vertailukelpoisia, kuten toimittaja vertailee. Pitäisi selvittää kaikki kulttuuritoimen sisäiset vuokrat.
Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelman 2012 mukaan kesäteatterin (4520) menot olivat 37.440 €, johon sisältyi kesäteatterin vuokra (18.710 €), kunnossapito sekä katteen nosto ja purku ja tapahtumatuottajan puolen vuoden palkkakustannukset.
Kesäteatterin toteutuneet menot pääbudjetin, 4520, mukaan olivat kuitenkin todellisuudessa 60.243 €, kun siihen lasketaan muutkin kesäteatterin kiinteät menot.
Kulttuuritoiminnan järjestäminen (4510) on käyttösuunnitelmassa saanut nettomenoiksi summan 20.480 € mutta pääbudjetissa v. 2012 menot ovat olleet
(4510) 55.522, josta muiden palveluiden ostot 4443 (kulttuuripalvelut) 37.912 €.
Kesäteatterifarssi on käyttösuunnitelmassa (4521) nettomenot: 609.510 €. Menokohdan pääsisältö on käyttösuunnitelmassa: kesäteatteriesityksen tuottaminen. Kesäteatterin tulojen tulee kattaa menot.
Pääbudjetin mukaan myyntitulot muilta olivat 98.251 €, muut sivistystoimen maksut 588.202 €, sisäiset maksutuotot (sis.) 9.293 €, maksutuotot yhteensä 588.202 €, työllistämistuki valtiolta 4.014 €.Yhteensä 699.760 €.
Vuonna 2012 toteutuneet menot (pääbudjetti, 4521 kesäteatterimusikaalit) olivat:
Palkat ja palkkiot 256.165 €, eläkekulut 36.608 € ja muut henkilösivukulut 13.006 €, yhteensä 305.779 €
Asiakaspalvelujen ostot pääbudjetin mukaan, tot. 2012, yhteensä 114.468, josta esim. Kulttuuripalvelut 30.309 €, kohta 4443 .
Mikä on kulttuuripalvelut (4443), pääbudjetissa kohta 4521 (kesäteatterimusikaalit) = 30.309 €, kun sitä ei ole käyttösuunnitelmassa?
Kesäteatterimusikaalit on hyvin huolehtinut painatuksista ja ilmoitukista, jotka olivat (2012) 17.494 €, myös asiantuntijapalveluja ostettiin 11.940 eurolla (4344).
Kesäteatterimusikaalit/kesäteatterifarsi ostot tilikauden aikana olivat muiden asiakaspalveluotojen lisäksi 68.417 €. Suurimpia menoeriä tälle menokohdalle v. 2012 olivat ELINTARVIKKEET (4520) 25.615 €. Vaatteisto (4530) 13.177 €, Atk-kalusto (4580) 2.130 € jne. Yhteensä muut ostot siis 68.417 €.
Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelman mukaan v. 2012
Menot olisivat olleet
4500, kulttuuripalveluiden hallinto 155.370 €
4510, kulttuuritoiminnan järjestäminen 20.480 €
4520, kesäteatteri 37.440 €
4521, kesäteatterifarssi, nettomenot 0 € (tulot 609.510 ja menot 609.510 €)
- mitkä ovat menot ja mitä lippu- ym. tuloja, mikä on kaupungin avustus ja mikä on todellinen tulos?
4525, WPK-talo, nettomenot 66.000 € (vuokratulo kaupungille?)
4530, kulttuuritoiminnan tukeminen 17.500 €
4600, kaupunginmuseot 258.080 € (vuokratulo kaupungille?)
Pääbudjetin mukaan kesäteatterifarssin olisi pitänyt tuottaa voittoa noin 200.000 euroa, jos tuloista vähennetään menot. Käyttösuunnitelman mukaan kesäteatterifarssin tulot kattoivat menot. Mikä on tulos ja missä tuloslaskelma?
Kun kesäteatterin vuokra upeasta, katetusta kesäteatterista kiinteistön korjauskuluineen on vajaat 20.000 euroa vuodessa, on se paljon paljon paljon vähemmän kuin WPK-talon vuokra, Lambertin vuokra tai vaikkapa Heinolan Heilin vuokra, joka on peräti 62.000 € vuodessa. Miksi kaupunki perii omista kiinteistöön, jotka ovat kulttuurikäytössä kovia vuokra, lukuunottamatta kesäteatterin vuokraa? Tai miksi yksityiseltä yrittäjältä peritään niin kova vuokra, että yrittäjä tekee kaupungin perimän vuokran takia konkurssin?
Kun kesäteatteritoiminta näyttää olevan pelkästään bisnestä, johon kaupunki sijoittaa runsaasti euroja varsinaisten kulttuuripalvelujen sijaan, pitäisi kesäteatteribisnes ulkoistaa väliaikatarjoiluineen. Kesäteatterin väliaikatarjoilu Heinolan Heilille, niin vuokra ei olisi niin kohtuuton. Vuoden 2012 luvut ovat todennäköisesti, tarkastajan käytyä ja puututtua kuitittomaa kassatyöskentelyyn, muuttuneet mutta suuntaa-antavia ne ovat. Kesäteatterissa on edelleen yhtä monta lippua myytävänä joten katsojamäärät lienevät samat. Kun tarkastelee 24.1.2013 tehtyä vuoden 2012 kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttösuunnitelmaa, joka on käsitelty lautakunnassa 12.2.2013 - ei voi muuta kuin ihmetellä. Voisiko Itä-Hämeen toimittaja tehdä tutkivaa journalismia ja kirjoittaa kesäteatterin tuloista ja menoista - kesäteatterin ostoissa riittää ihmettelemistä ja sitä miten tulot ja menot sentilleen täsmäsivät - vai täsmäsivätkö? Samalla toimittaja voisi avata ihmettelijöille, miten paljon paikalliset kulttuurijärjestöt saavat tukea toimintaansa ja mistä tilat ja mitä kulttuurijärjestöt maksavat tilojen vuokrista kaupungille?
Heinolan kaupungilla on huoneenvuokrasopimuksia, maanvuokrasoimuksia ja kaupungin sisäisiä vuokrasopimuksia.
Huoneen- ja maanvuokrasopimukset eli yhdistysten vuokratilat ja maa-alueet löytyvät eriteltyina teknisen lautakunnan pöytäkirjasta 5.5.2015 pykälä 51.
http://www.heinolafi/dynasty/kokous/20152911-5-3.PDF
Seuraavien järjestöjen vuosivuokrat ovat tontin nykyarvoon verrattuna matalat:
Palomiehet, 16,82 €/vuosi, tontin arvioitu arvo 142.500 €
JHL, 16,82, 115.000 €
JYTY, 16,82 €, 135.000 €
Heinolan pursiseura 50,46 €,6 225.000 €
Eläkeläiset 132,65 €, 195.000 €
Kevytvenepurjehtijat 440,96 €, 80.000 €
Tekniset Pro, 1.477,70, 215.000 €
Metsäalan tekniset 1.069,00 €, 120.000 €
Heinolan shkömiehet 1.200,00 €, 305.000 €
Rakennusmiehet, 1.183,00 €, 355.000 €
Onko Heinolan demarinuorten kaupungilta vuokrattu saari saanut erioikeuden ja vuokrasopimus uusittu samoin ehdoin 30 vuodeksi, eli vuoteen 2044?
Kulttuuri- ja muiden järjestöjen vuokrat (huoneenvuokrat) ovat korkeita verrattuna em. rantapalstojn vuosivuokriin, vaikka vuokrakohteen arvo on vain osa rantapalstojen arvosta. Kaupungin perimät sisäiset vuokrat eri tiloistaan vaihtelevat suuresti. Museot maksavat korkeita sisäisiä vuokra verrattuna esimerkiksi kesäteatterin vuokraan.
Heinolan Heilin vuosivuokra 62.000 euroa tuntuu varsin korkealta ja yrittäjä on nyt laman aikana vaikeuksissa vuokran maksun kanssa, kun kaupunki perii rästivuokrat vuoden aikana kaupunginhallituksen päätöksen mukaan. Jäähallin vuokria sen sijaan annettiin anteeksi 30.000 euroon asti ja onkohan myös Kumpeli saanut vuokriaan anteeksi?
Kari Hujanen esitti paikallislehdessä 20.1. kulttuuritoimiston muuttamista Heinolan Heilin ravintolatiloihin. Olisiko tarkoitus, että kaupunki laajentaisi kesäteatteri-bisnestään ravintolabisneksellä eli siirtyisikö lipunmyynti ja väliaikatarjoilu Heinolan Heiliin. Siinähän olisikin vetonaula helsinkiläisille näyttelijöille: kesäteatterin oma ravintola. Olisiko kesäteatterin ravintola avoinna myös muulloin kuin esitysten aikana ja maksaisiko kesäteatteri sisäistä vuokra 62.000 euroa vuodessa? Maksaisiko kaupunki Heinolan Heilin muuttamisen toimistoksi ja ravintolaksi kulttuuritoimelle?
"Se, että kiinteistössä on tehty mittavat korjaustyöt ravintolakäyttöä ajatellen, ei ole hukkaanheitettyä työtä. Niitä voitaisiin hyödyntää uudessakin käytössä varsin monipuolisesti", totesi Kari Hujanen. Kuka on tehnyt mittavat korjaustyöt - Heinolan kaupunki vai yrittäjäpariskunta?
Heinolan valtuuston tulisi ryhdistäytyä. Rantapalstojen kaavoittamisessa pitää ajatella koko Heinolan etua, ei vain muutaman entisen vuokralaisen, jotka ovat saaneet 30 vuotta rantatontit lähes ilmaiseksi. Kaikki muutkin vuokrasopimukset, sekä sisäiset että ulkoiset tulisi saattaa oikeudenmukaiseksi arvioiden toiminta asukkaiden ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen kannalta.
Haluaako Hilden nyt kaikki Heinolan kulttuurihistorialliset korttelit tyttärensä hiekkalaatikoksi? Heili meni konkkaan koska viinat, kahvit ja pullat anniskelikin kulttuuritoimisto. Missähän NE rahat on? Jäppisen kuuluisassa laatikossa? Heinolan yrittäjät eivät hyödy mitään kesäteatterista. Ne menevät konkkaan ressukat.
Bussit tuo ja bussit vie. Rahat PERHEELLE.
Heilin vuokrasopimus on hinnaltaan ok. Mutta jos ravintola on suljettuna touko-syyskuun, kesälomien takia (viraomaisten myöntämien?) on varmasti vaikeuksia vuokranmaksussa. Viisainta kaupungin olisi purkaa sopimus ja hakea oikeusteitse vuokrästit. Sen jälkeen hankkia vakavarainen ravintoloitsija tilalle. Niitäkin on. Nykyinen vuokralainen sai paikan kokoomuslaisena erilaisten suhmurointien tuloksena ja tulos on nähtävissä.
Noita-Liulian kuolaajat = onnettomia luusereita!
Ovatpa surkeita koulukiusaajamaisia yrityksiä kiinnittää lukijoiden huomio pois tosiasioista: Heinolan lakisääteinen kulttuuri on jätetty hoitamatta ja nepotismi jyrää kaupunginhallituksen. Päätöksenteko on pimitetty ja vain yhden perheen edut ajavat 20 000 asukkaan edelle.
On selvää että Liulia osui aivan asioiden ytimeen, sen takia häntä nyt panetellaan.
Jos ei olisi osunut, ei haukuttaisi. Yhteenkään kysymykseensä nämä järjettömät eivät pysty vastaamaan.
Totta on ettei museotoiminnan lipputulot ole kuinvaivaiset 15000 euroa.
Surullista. Menot liki puoli miljoonaa euroa. Kyllä on kuvataiteilijoilla
rahaa puuhasteluun. Ei enää pyllykallenäyttelyitä.
Ai niin Liulailailailaa näyttelyn lipputulot muutamasata euroa.