"Kun tultiin sisälle, kengän nauhat piti avata ja ottaa kengät pois. Tämän jälkeen nauhat piti sitoa uudelleen sievälle rusetille ja laittaa kengät hyllyyn. Nauhoja ei koskaan saanut jättää auki, koska se oli ruman näköistä." "Meillä lapset eivät saaneet istua nahkasohvalla, ettei monen tonnin sohva vaan mene pilalle. Lapsille oli oma sohva yläkerrassa." "Meillä kotona ei saanut pitää jalkoja sohvalla. Sohva oli istumista varten ja istuminen on sitä, että jalat ovat suorana ja jalkaterät osoittavat lattiaan. Sohvalla makoilu oli ehdottomasti kielletty." "Isä säästi sähköä (luonnonvalo riittää!) ja sammutteli jatkuvasti valoja." "Keittiön lavuaari piti kuivata käytön jälkeen ja ovien päällä ei saanut kuivata esimerkiksi märkää pyyhettä, koska ovet turpoavat." "Roskapussit sai viedä ulkoroskikseen vain tyhjennystä edeltävänä päivänä." "Verhot piti viikonloppuisin avata viimeistään kahdeksalta." "Kotona oli pakollinen siivouspäivä lauantai, jolloin tehtiin koko asuntoon suursiivous. Siinä meni koko päivä ja homma keskeytettiin vain ruokataukojen ajaksi. Teoriassa homma oli vapaaehtoista, sillä oli myös toinen vaihtoehto, jos ei halunnut siivota. Se oli olohuoneen nurkassa seisominen sen ajan, että muut ovat hoitaneet siivouksen."
"Jos hankittiin uusia vaatteita, niitä ei olisi saanut ottaa heti käyttöön, vaan niitä olisi pitänyt säästää." "Takapihalle ei saanut talvella astua, ettei lumi mene ruman näköiseksi." "Lapsuudessani oli huvittava aamiaispalasääntö. Jokainen päivä lukuun ottamatta jouluaattoa ja joulupäivää oli samanlainen aamiainen: lautasellinen puuroa, lasillinen appelsiinimehua ja jos halusi, kuppi kahvia tai teetä. Ainoa valinnainen osuus oli siis kahvi tai tee. Muuten aamiainen oli pakko syödä juuri tuollaisena ja tähteeksi ei saanut jättää." "Juomista (vettä) ei saanut ruokailun yhteydessä kuin pienen lasillisen. Syönnin jälkeen sai juoda lisää, jos halusi. Muutoin maha olisi kuulemma täyttynyt juomalla." "Hedelmiä sai syödä maksimissaan kaksi päivässä." "Meetvurstia ei saanut ostaa, koska jääkaappi alkaisi haista." "Kylässä sai ottaa kaikkia tarjottavia tasan yhden kappaleen riippumatta siitä, mitä tarjottava oli. Siis esimerkiksi synttäreillä sipsikulhosta sai ottaa yhden sipsin, yhden pullan tai yhden popcornin."
"Vessaa ei saanut vetää, jos oli tehnyt vain pienen asian." "Suihkussa sai olla maksimissaan 10 minuuttia. Ja korkeintaan joka toinen päivä." "Kylpyammetta ei saanut käyttää lainkaan." "Äidillä oli tapana käydä tuijottamassa ovella, kun olin saunassa. Ei hänellä ollut mitään asiaa, mutta kävi tarkistamassa, kun istuin lauteilla." "Tamponeja ei saanut käyttää." "Kahdeksalta alkoi hiljaisuus: piti olla omassa huoneessa, ei saanut lukea tai pitää valoja, ei saanut nousta enää vessaan. Jos yskäisikin, sai heti huutoa, koska muut eivät saa nukkumarauhaa." "Huoneiden ovet oli pidettävä auki öisin, että ilma vaihtuu." "Yöllä ei saa käydä vessassa, koska se häiritsee muiden yöunia."
"Vanhempani tekivät yllätystarkistuksia. Esimerkiksi leffasta kotiin tullessani isä odotti eteisessä alkometrin kanssa ja puhallutti. Samalla tarkastettiin välillä myös takin taskut, ettei löytynyt tupakkaa tai sytkiä." "Harrastukset olivat jaettu tytöille sopiviin ja pojille sopiviin ja ristiin ei voinut valita. Tytöille sallittuja liikuntaharrastuksia olivat tanssi, taito- ja muodostelmaluistelu sekä voimistelu. Pojille kaikki muut liikuntalajit paitsi nuo kyseiset. Musiikkipuolella tytöille sallittuja soittimia olivat kaikki klassisen musiikin soittimet sekä laulu. Pojille taas oli sallittu kitara (normaali ja sähköversio), rummut ja basso." "Kaveri ei saanut käyttää heidän lankapuhelintaan soitellakseen kavereilleen, vaan aina piti kävellä kaverin luo ja kasvokkain pyytää ulos tai muuten toimittaa asia."
"Jos hankittiin uusia vaatteita, niitä ei olisi saanut ottaa heti käyttöön, vaan niitä olisi pitänyt säästää." "Takapihalle ei saanut talvella astua, ettei lumi mene ruman näköiseksi." "Lapsuudessani oli huvittava aamiaispalasääntö. Jokainen päivä lukuun ottamatta jouluaattoa ja joulupäivää oli samanlainen aamiainen: lautasellinen puuroa, lasillinen appelsiinimehua ja jos halusi, kuppi kahvia tai teetä. Ainoa valinnainen osuus oli siis kahvi tai tee. Muuten aamiainen oli pakko syödä juuri tuollaisena ja tähteeksi ei saanut jättää." "Juomista (vettä) ei saanut ruokailun yhteydessä kuin pienen lasillisen. Syönnin jälkeen sai juoda lisää, jos halusi. Muutoin maha olisi kuulemma täyttynyt juomalla." "Hedelmiä sai syödä maksimissaan kaksi päivässä." "Meetvurstia ei saanut ostaa, koska jääkaappi alkaisi haista." "Kylässä sai ottaa kaikkia tarjottavia tasan yhden kappaleen riippumatta siitä, mitä tarjottava oli. Siis esimerkiksi synttäreillä sipsikulhosta sai ottaa yhden sipsin, yhden pullan tai yhden popcornin."
"Vessaa ei saanut vetää, jos oli tehnyt vain pienen asian." "Suihkussa sai olla maksimissaan 10 minuuttia. Ja korkeintaan joka toinen päivä." "Kylpyammetta ei saanut käyttää lainkaan." "Äidillä oli tapana käydä tuijottamassa ovella, kun olin saunassa. Ei hänellä ollut mitään asiaa, mutta kävi tarkistamassa, kun istuin lauteilla." "Tamponeja ei saanut käyttää." "Kahdeksalta alkoi hiljaisuus: piti olla omassa huoneessa, ei saanut lukea tai pitää valoja, ei saanut nousta enää vessaan. Jos yskäisikin, sai heti huutoa, koska muut eivät saa nukkumarauhaa." "Huoneiden ovet oli pidettävä auki öisin, että ilma vaihtuu." "Yöllä ei saa käydä vessassa, koska se häiritsee muiden yöunia."
"Vanhempani tekivät yllätystarkistuksia. Esimerkiksi leffasta kotiin tullessani isä odotti eteisessä alkometrin kanssa ja puhallutti. Samalla tarkastettiin välillä myös takin taskut, ettei löytynyt tupakkaa tai sytkiä." "Harrastukset olivat jaettu tytöille sopiviin ja pojille sopiviin ja ristiin ei voinut valita. Tytöille sallittuja liikuntaharrastuksia olivat tanssi, taito- ja muodostelmaluistelu sekä voimistelu. Pojille kaikki muut liikuntalajit paitsi nuo kyseiset. Musiikkipuolella tytöille sallittuja soittimia olivat kaikki klassisen musiikin soittimet sekä laulu. Pojille taas oli sallittu kitara (normaali ja sähköversio), rummut ja basso." "Kaveri ei saanut käyttää heidän lankapuhelintaan soitellakseen kavereilleen, vaan aina piti kävellä kaverin luo ja kasvokkain pyytää ulos tai muuten toimittaa asia."
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Kavereita sai nähdä ainoastaan keskiviikkoisin ja lauantaisin, koska kuulemma koulussa saatiin olla ihan tarpeeksi jo kavereiden kanssa. Niinä päivinä kun kavereita näki, kotona piti olla kello 19." "Lapsuudessa oli kaveri, jonka luokse sai tulla leikkimään vain yksi kaveri kerrallaan. Jos siis kolme tyttöä leikki ulkona keskenään, oli yhden jäätävä leikistä pois siinä vaiheessa, kun mentiin heille sisälle." "Lapsena liki naapurissa olevan kaverin luona ei saanut käydä vessassa, olihan kotimme ihan lähellä ja saatoimme juosta sinne tarpeen tullen." "Lapsuudenystäväni kodissa lasten vieraat eivät saaneet poistua lasten huoneesta. Tässä ei ole siis mitään outoa sinänsä, mutta edes vessaan ei saanut poistua." "Auton ilmastointia ei saanut käyttää, edes pahimmilla helteillä." "Viikkorahoja ei saanut käyttää niin kuin halusi, vaan vain vanhempien mielestä järkevästi, ja viikkorahoilla tehtäviin hankintoihin piti pyytää lupa. Lisäksi hankinnan tuli olla aina halvin mahdollinen tuote." "Meillä oli sääntönä, että jos käytiin kaupassa, kädet piti pitää taskuissa. Jos ei ollut taskuja, piti vaihtoehtoisesti pitää kädet kiinni kyljissä." http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1453183996115.html
Hupaisia, osa aika tylyjä. Lisätkää minkälaisia oli itsellänne.
Yritä ny avata myös se, mistä kopioitu?
Mielestäni mitkään säännöt eivät ole "hupaisia" niin pitkälle kun niihin on järkevä ja pätevä selitys miksi niin ei saa tehdä tai miksi niin on tehtävä.
Tuo kengännauhojen rusetoiminen tuossa nyt oli ihan äärimmäisen joutavaa nipotusta jos niin moni muukin. Onneksi nuo kaikki säännöt eivät ole olleet samalle lapselle.
En muista, että meillä olisi ollut mitään turhia sääntöjä lapsena, eikä omillanikaan sellaisia, etteikö olisi ollut aina vara kysyä "miksi" ja saanut siihen hyvän selityksen, useinmiten ihan kysymättäkin.
Onhan niitä jotain sääntöjä ja rajoituksia lapsille oltava. Jonkunlaisia alkeellisimpia käytöstapoja toivoisin nykyvanhempienkin opettavan kersoilleen. Suuri osa niin tekeekin, mutta eivät läheskään kaikki.
Isäni kotona oli ollut kiellettyä laittaa vaatteensa rukinpyörän päälle, sen muistan.
Hän kertoi minkälaisen herätyksen he lapsena saivat aamuisin. Äiti oli vetäissyt pirtin oven ulos asti auki, riipaissut peitot pois kakaroitten päältä ja alkanut kiekumaan kajakalla äänellä: "Jaaaaaaa kuka mokoma on tuas laittanna vuatteesa rukinpyörän piälle ettäkö työ tiijä jotta rukinpyörä kierostuu eikä nyörit pysy piällä viimennii pit keträtessä olla puukko nyöriin välissä ..."
Muutamankin kerran saatiin lapsena kuulla tietyissä tilanteissa isän sanovan meille päätään pyöritellen, että "voe voe, jos äetin Emma eläs ..." Me hiljaa kiiteltiin mielessämme luojaa siitä, että oli korjannut Emman pois jo ennen meidän syntymää.
Aloittaja, taisit laittaa kopiointinsa väärän ikäluokan palstalle!?
Korjaus: kopiointisi!
Nii ei meillä mitään sääntöjä ollut.
Meillä oli sääntöjä, Helluntailaiset keksivät syntiä vaikka mistä. Uskonnot pitäisi kieltää lapsilta. Minua ahdisti, nukuin huonosti kun pelkäsin joutuvani helvettiin, olin säikky ja pelokas. Siksi kammoksun uskovaisia, varsinkin sellaisia jotka tuputtavat mielipiteitään. Olen päässyt niistä yli aikoja sitten, mutta tarpeetonta ahdistusta uskonto tuotti lapsuuteeni.
50-luvulla syntyneenä minulla ei poikalapsena ja teininä ollut oikeastaan muita ”sääntöjä” kuin ruoka-aika, illalla kotiintuloaika ja läksyt ( jätepaperinkeräyksellä ansaittu kello oli jo 6v ). Lapsena sääntö oli, että aikuisten puhuessa keskenään ei sitä saanut häiritä millään tavalla vaan piti varovasti kuiskata äidille, jos asiaa. Vanhempien, vanhempien veljien ja sukulaisten mukana kulkiessa tuli kaiken aikaa opastusta tyyliin ”näin tämäjatämäjatämä kannattaa tehdä”.
”Jonkunlaisia alkeellisimpia käytöstapoja toivoisin nykyvanhempienkin opettavan kersoilleen.” Tuota minäkin kaipaan. Iso muutos tapahtui lastensuojelulain -85 jälkeen. Monissa perheissä omista vanhemmista tuli lastensa frendejä, miellyttäjiä ja PALVELIJOITA. Kasvatus, opastus ja ohjaaminen jäivät jonnekin taka-alalle. Lapsilla on aivan liian suuri äänivalta siihen miten perhe tai vanhemmat toimii ja valintoja tekee.
Eräässä perheessä 60-luvulla isä piti tarkkaan huolta 5-henkisen perheen jääkaapista. Jos joku aikoi hakea kaapista jotain, niin piti kysyä muilta ottavatko muut samalla jotain, jotta avatessa otetaan kerralla kaikkien tarvitsema. Kaapista otettua tavaraa ei saanut laittaa tasolle ennen jääkaapin sulkemista. Ostoksia kaappiin laitettaessa niitä ei saanut laittaa suoraan pussista, koska pussista ottaminen vei aikaa ja aiheutti kaapinoven sulkemista ja avaamista vaan ne piti ensin asetella viereiselle tasolle kerroksittain järjestykseen ja siitä mahdollisimman nopeasti kaappiin yhdellä avauksella. Huuto-opetus alkoi, jos joku toimi väärin.
”väärän ikäluokan palstalle!?” Sipsejä ja tamponeja ei tainnut olla vielä 50-60-luvulla?
Muutaman uskovaisen kanssa olen joutunut tekemisiin ja on ollut niin vaikeata, että nykyisin panen nämä sääntöineen äkkiä kiitämään muualle.
"teevee"
Mistä löydämme kaltaisellesi lapselle äidin?
Vähänkään aito äiti löytyy korkeintaan lapsi-kaupalla.
Sivistyneesti: Adoptiolla.
Aikuisten lelu-kaupalla.
H.
Mukava tarina. Empä tuota tiennytkään, että nykyisen 60 lapsuudessa oli alcometrikin jo keksitty. Ja, että ihan kotikäytössä.
Sitä minäkin ihmettelen. Minä kuulin eka kerran jokamiehen alcometristä 80-luvulla, poliiseilla tietysti oli.
Jääkaapin oven availun säännöstely on myös uutta. Tätini luona ei saanut vetää vessaa kuin isomman tarpeen jälkeen, sisällä oleva suihkuhuone ja sauna oli romuvarastona, Ulkosaunassa kävivivät kerran viikossa.
Olen itse 60 ja aloituskirjoitukseen piti lisätä omia 60 kokemuksia eikä suinkaan etsiä siitä virheitä ikäryhmälle 60 . ”Lisätkää minkälaisia oli itsellänne.”
Mitkä aloituskirjoitustesi lukuisista säännöistä olivat oman lapsuudenkotisi sääntöjä?
Minulle jäi kirjoituksistasi sellainen käsitys, että ne olivat vain toisten henkilöiden kertomia sääntöjä heidän kodeistaan. Näkemykseni perustuu laittamaasi linkkiin ja lainausmerkkeihin.
Voisit aloittajana kertoa omista kokemuksistasi, siis millaisia hupaisia sääntöjä sinun kodissasi oli.
Minulla ei ole kerrottavana yhtään hupaisaa sääntöä lapsuudestani. Kaikki säännöt olivat aivan tarpeellisia ja niitä myös yleensä noudatettiin.
Oh-hoh, menihän tämä ketju ongelmalliseksi. Täytyy näköjään kirjoittaa yksityiskohtainen selonteko.
”Mitkä aloituskirjoitustesi lukuisista säännöistä olivat oman lapsuudenkotisi sääntöjä?” Nämä säännöt olivat minullakin: ”laittaa kengät hyllyyn” "Meillä kotona ei saanut pitää jalkoja sohvalla” "Kotona oli pakollinen siivouspäivä lauantai”
”Minulle jäi kirjoituksistasi sellainen käsitys, että ne olivat vain toisten henkilöiden kertomia sääntöjä heidän kodeistaan. Näkemykseni perustuu laittamaasi linkkiin ja lainausmerkkeihin.” Ihan oikein tulkittu, jutun säännöt ovat muiden kirjoittamia. Viestissä oli linkki, josta kirjoitus otettu ja kehotus kertoa omista ( mieluummin erikoisista ) lapsuudensäännöistä ”Lisätkää minkälaisia oli itsellänne”. On ihan yks ja sama ovatko jutun säännöt miltä aikakaudelta. En ymmärrä mistä tämä sai niin suuren painoarvon. Tai pyytämäni teidän lapsuudensääntönne vaikka 1600-luvulta, ei silläkään mitään merkitystä.
Osa jutun säännöistä oli ihan perusteltuja, mutta ainakin näitä pidin hupaisina tai outoina: ”nauhat piti sitoa uudelleen sievälle rusetille." ”Sohvalla makoilu oli ehdottomasti kielletty." "Keittiön lavuaari piti kuivata käytön jälkeen” "Roskapussit sai viedä ulkoroskikseen vain tyhjennystä edeltävänä päivänä." "Jos hankittiin uusia vaatteita, niitä ei olisi saanut ottaa heti käyttöön, vaan niitä olisi pitänyt säästää." "Takapihalle ei saanut talvella astua, ettei lumi mene ruman näköiseksi." "Äidillä oli tapana käydä tuijottamassa ovella, kun olin saunassa. Ei hänellä ollut mitään asiaa, mutta kävi tarkistamassa, kun istuin lauteilla." "Kaveri ei saanut käyttää heidän lankapuhelintaan soitellakseen kavereilleen, vaan aina piti kävellä kaverin luo ja kasvokkain pyytää ulos tai muuten toimittaa asia." "Kavereita sai nähdä ainoastaan keskiviikkoisin ja lauantaisin, koska kuulemma koulussa saatiin olla ihan tarpeeksi jo kavereiden kanssa.” "Meillä oli sääntönä, että jos käytiin kaupassa, kädet piti pitää taskuissa. Jos ei ollut taskuja, piti vaihtoehtoisesti pitää kädet kiinni kyljissä."
Jos vain minä pidän esim. täyden roskiksen ( ehkä haisevan ) säilytystä kotona hupaisana tai outona, niin olen sitten poikkeava...