Jos haluat vaurastua niin pankista saat pienikorkosta lainaa, ja hankit omistusasunnon ja valtio maksaa viulut, ulkomaanvelan koroilla. Asuntolainan korko pitäisi olla 5 -10% jolloin asuntojen hinnat olisivat realistisia, nyt eletään kuplassa. Valtion velka 100 miljardin rajapyykki on tullut juuri alhaisilla asuntolainakoroilla. Asumistukijärjestelmän lakkauttaminen laskisi omistusasuntojen hintoja jopa 20%. Vuokrat laskisivat nykytasolta jopa 50%. Asumistukijärjestelmä on myös luonut oman kuplansa, koska asumistuki maksetaan ulkomaanvelalla, ja näin hyödyttävät omistusasujien omaisuutta alhaisella korolla.
Asuntolainan korko on vitsi
kuplienmaaa
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Viestisi ensimmäinen virke on melkein oikein. Siihen asti, että tuo on ainoita keinoja köyhälle rikastua tässä maassa...
Asuntolainan korot ovat riippuvaisia monesta tekijästä, mutta merkittävin on se, mitä pankit toisilleen rahasta maksavat. Siihen vaikuttaa moni asia, joista taas merkittävin on inflaatio. Nykyisessä taloustilanteessa inflaatio on matala.
Valtio nauttii käytännössä samoista eduista kuin omistusasujakin. Eli lainaraha on niin halpaa, että sitä on vain tyhmää olla ottamatta. Erityisesti tämä pitää paikkansa valtiotasolla.
Kuplaa ei asuntojen hinnoissa ole, eikä kyllä valtion velassakaan. Velkaa on toki paljon valtiolla ja vielä enemmän jos muukin julkinen sektori lasketaan mukaan, mutta nettovelkaa ei ole. Nettovelkaa saisi olla luokkaa 30-60 pinnaa, vähän tilanteesta riippuen. Suomen valtio on alivelkaantunut. :)
Asumistukijärjestelmän purkaminen johtaisi vuokrien nousuun. Nykyisin kaupungin ylläiptämä vuokra-asuntojärjestelmä toimii epäterveenä kilpailuna yksityisille. Jos se lakkaisi, nousisivat vuokrat parikymmentä prossaa. Asuntojen hinnat voisivat nousta myös jonkin verran tämän seurauksena.
Kyllä halpa raha on luonut asuntokuplan. Nyt otetaan "ylisuuria" lainoja ja laina-ajat maksimoitu, eikä kenelläkään ole edes tarkoitus maksaa asuntolainaa kokonaan pois, vaan odotellaan sitä kuplan paisumista, ja kerätään arvonnousut pois. Suomessa muutetaan suhteettoman usein juuri siitä syystä että keräillään pikavoittoja asuntokaupoilla.
Muuten oikein, mutta joka ainut kohta väärin.
1. Asuntokuplaa ei ole. Hinnat ovat varsin maltillisella tasolla tulotasoon nähden. Noin historiallisesti
2. Ylisuuria lainoja otettiin 80-luvun lopussa ja vielä 90-luvun alussakin. Sen jälkeen reaalivakuudet on käytännössä aina tarvittu ja maksukyvystäkin pankki on erittäin kiinnostunut
3. Taitaa edelleen se yleisin laina-aika olla siinä 20 vuoden tuntumassa, vaikka pankit tarjoavatkin 30 vuoden lainoja. Vähän aikaa sitten tarjottiin jopa 60 vuoden laina-aikaa, mutta se ei kelvannut suomalaisille.
4. Mitä tulee suomalaisten muuttamiseen "suhteettoman usein":
http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-09-27_002.html?s=5
> suomalaisten liikkuvuus on vähäisempää kuin monissa tiheämmin asutuissa läntisissä teollisuusmaissa.
5. Asuntokaupoilla ei voi tehdä pikavoittoja, syynä verotus, lainanhankinnan kulut ja (joissain tapauksissa) välityksestä aiheutuvat kustannukset
Olipa yhteen lyhyeen viestiin saatu aika monta virhettä. Varmaan jonkinnäköinen ennätys. Luki on yleensä enemmän pihalla, mutta sen viestit ovat vastaavasti huomattavasti pidempiä...
Kyllä asuntojen hinnoissa on kuplaa, etenkin pienet kt-asunnot kasvukeskuksissa ovat kalliita.
Vanhoista elinkaarensa lopuillaan olevista kt-asunnoista maksetaan ylihintaa. Reaalihinta ostovoimaan nähden remonttivelka huomioiden on historiallisesti korkea.
Asunnon kokonaishintaa laskettaessa on huomioitava kaikki kustannukset.
Kok. hinta = Ostohinta rahoituskustannus remonttivelka
http://www.matiassavolainen.com/2012/08/ovatko-asunnot-kalliita-vai-eivat-osa-2.html
http://www.findikaattori.fi/fi/92
Remonttivelka vanhoissa taloissa suuri. Yli 50v taloissa jopa liian suuri jolloin talo on edullisempaa purkaa ja rakentaa uusi.
Perustelut väitteille olisivat kivat. Joissain asunnoissa on paljon remonttivelkaa, mutta se tietysti näkyy myyntihinnassa. Ei kukaan osta 50-luvun alkuperäiskuntoista taloa uuden hinnalla...
Vieläkö se yksi täällä kastelee asuntojen hintoja ?. Lopeta nyt helvetissä tuollainen touhu, tuo ei ole tervettä. Kasteletko sä itsesikin eli lasket allesi alvariinsa ?
Alkuperäiskuntoista+50-luvun+asuntoa+et+enää+löydä+mistään.
PK-seudun kerrostaloissa lvis -remppa, jossa siis uusitaan putket, viemärit sähkö ja ilmanvaihto, kustantaa noin 700-1000 e/m2. Remontin jälkeen talon elinkaari on mitä on, kyllä ne pystyssä pysyvät, jos ovat aikoinaan oikein tehtyjä.
Rahoituskuluilla ilmeisesti tarkoitat lainanhoitokuluja, jotka todellakin ovat tuota luokkaa, jos korot tästä vähän vielä nousevat (pari kertaluokkaa siis). Et toisaalta voi laskea niitä mukaan, huomioimatta samalla inflaatiota... Jota et tietenkään tee.
"Samalla tai halvemmalla" vaatii muuten myöskin sen rahoituskulun. Jos sen siis haluat laskea mukaan.
Mutta otetaanpa realistinen vaihtoehto:
v1: 60 m2 käytetty Kalliosta: ~250 000 euroa (remppa juuri tehty)
v2: 60 m2 uusi Vallilasta: ~400 000 euroa (löytyi vain 50 m2 tai 66 m2 nopeati hakien).
En nyt väitä, että kannattaisi välttämättä ostaa vanha. Tai uusi. Mutta kyllä se uusi aika paljon kalliimpi on. Edullisempiakin on, mutta ei omalla tontilla...
Kallion käytettyyn tulee laskea remonttivelkaa lisää jos sen elinkaarta yritetään venyttää Vallilan uuteen asuntoon verrattuna (60-80v) joten
ostaisin Vallilasta uuden.
Kallion vanhoissa asunnoissa on vanhanaikaiset pohjat ja hukkaneliöitä paljon. Puiset välipohjat jotka on jossakin vaiheessa vaihdettava ja se maksaa.
Kallion vanha asunto voi tulla purkukuntoon jo 20-30v kuluttua ja on todennäköisesti vuokratontilla. Vallilan uusi asunto lienee omalla tontilla.
Helsingin keskusta on oma markkina-alue jota ei kannattaisi verrata yleistäen.
Remonttivelkaa toki tulee, mutta kun putket on tehty, ei mitään niin suurta ole näköpiirissä ainakaan 50 vuoteen. Rappaus menee jossain vaiheessa uusiksi, mutta se on aika vähäistä kulua.
Puiset välipohjat? Joo-o... Olen minä sellaisessakin asunut, mutta se oli vuodelta 1911. Jo 30-luvulla rakennetuissa välipohjassa on jotakin muutakin kuin puuta mukana.
"Todennäköisesti vuokratontilla". Kuten sanoin, tuo Vallilan asunto oli omalla. Ja kuten oletin olevan selvää, myös se Kallion kämppä on omallaan. Varmaan löytyy vanhoja vuokratontiltakin, mutta tuskin ennen 60-lukua valmistuneita.
Keskustasta ei vielä puhuttu mitään. Tässä oli kyse Kallion alueesta.
Helsingin keskustaan kuuluu Kallio. Tarkoitit kai liikekeskustaa Stokkan piiriä.
Keskinen suurpiiri (ruots. Mellersta stordistriktet) on Helsingin kaupungin keskusta-alueen kaupunginosien muodostama kaupunkisuunnittelullinen suurpiiri.
Keskiseen suurpiiriin kuuluvat muun muassa Kallion, Alppiharjun ja Pasilan kaupunginosat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskinen_suurpiiri
En tarkoittanut "Keskistä suurpiiriä" vaan Helsingin keskustaa. Siihen viittaa tämä artikkeli, jos wikiä haluat välttämättä lukea: https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskusta
Pääsäänönä: se on siltojen rajaama alue. Loppuu pitkäänsiltaan tuolla suunnalla.
Puhutaan ydinkeskustasta kun puhut keskustasta tämä selvä yritän muistaa mutta olisi parempi kun puhuisit ydinkeskustasta se lienee kaikille tuttu määritelmä.
Paitsi wikipedialle...
Keskusta on keskustaa. Kallion alue on Kallion aluetta. Ihan eri paikkoja. Usko pois, on tuolla tullut "muutama" vuosi pyörittyä.
voitot tehdään rintamamieskodeista pk-seudulla jotka maksoivat €6000 uutena ja nyt halutaan €300000 eli 50 kertainen hinta rempoakuntoisena.
Vuokratuhnuilla poksahtelee kuplat päässä. On se vaikeaa, kun on tullut tehtyä täysin väärä päätös.