Kelan törkeisiin menettelyihin kirjalliset näytöt antanut Anitta Holappa on innokas jahtaamaan kansalaisia, mutta omat rikolliset menettelyt eivät valoa kaipaa!!
Pääkirjoitukset
Päivitetty 4.7.2015 02:52, julkaistu 4.7.2015 02:30
Ilmiantojen kerääminen lisäisi kuluja ja häpeää
Lähetä palautetta toimittajalle
Kansaneläkelaitos harkitsee internetsivuilleen lomaketta, jonka avulla kuka tahansa voisi anonyymisti ilmoittaa epäilyksiään aiheettomasti nostetuista tuista, uutisoi Savon Sanomat äskettäin (1.7.). Kelan hallinto-osaston lakimies Anitta Holappa tarkensi uutista heti seuraavana päivänä korostamalla, että Kela ei harkitse vaan vasta ”tutkii ja selvittää huolella” onko lomakkeelle tarvetta (MTV3 1.7.).
Huolelliseen harkintaan onkin syytä. Kansalaisten keskinäistä kyräilyä ja
kateutta ei todellakaan ole syytä entisestään kannustaa ilman erityisen painavia perusteita.
Verohallinto avasi
ilmiantolomakkeen vero.fi-sivustollaan tämän vuoden alussa, ja se tuottaa nyt jopa 200 vihjettä viikossa. Ilmiantoja on tehty tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Verohallinnolle tulleista ilmiannoista 15–20 prosenttia johtaa toimenpiteisiin (Iltalehti 30.6.). Toisin sanoen 80–85 prosenttia ilmiannoista tehdään ja käsitellään turhaan.
Kela puolestaan selvitti viime vuonna reilut 2 200 tapausta, joissa epäiltiin tukien väärinkäyttöä. Tapauksista poliisitutkintaan meni 1 550. Paljastuneista väärinkäytöksistä valtaosa liittyy tulojen salaamiseen esimerkiksi työttömyyskorvausta tai asumistukea haettaessa. Suuri ryhmä ovat myös opintotukihuijaukset, joissa tukea nostetaan vaikka opinnot eivät ole edistyneet.
Kansalaisten vinkkejä
väärinkäytök-
sistä tulee jo nykyisellään Kelaan eri
reittejä. Nimettömän ilmiannon mahdollistava kanava todennäköisesti lisäisi vihjeiden määrää. Kuinka paljon työtä
ilmiantojen käsittely lisäisi ja minkälaisia kustannuksia siitä tulisi?
Verohallinnon tapauksessa ilmiantolomake syntyi tarpeesta kitkeä harmaata taloutta. Yksittäisetkin väärinkäytökset voivat olla euromääriltään merkittäviä, jolloin ilmiannoista voi olla näkyvää taloudellista hyötyä. Ovatko tyypilliset Kelan tukien väärinkäytökset lähelläkään vastaavaa mittaluokkaa?
Jos sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan
tukeen liitettäisiin laajemminkin
toisten tarkkailuun perustuva toimintamalli, lisäisikö se entisestään avun
hakemiseen yleisesti liittyvää häpeän tunnetta ja salailua?
Verovarojen oikean käytön
valvonta on viranomaisten tai viime kädessä
poliisin tehtävä. Missä tilanteissa
viranomaisten sitten tulisi kannustaa
kansalaisia puuttumaan toisten
tekemisiin?
Kysyntää kansalaisten aktiivisuudella olisi ainakin huolenpidon puolella.
Ehkä verkkoon pitäisikin perustaa
ilmiantolomake, jolla voisi vinkata
viranomaisille, mikäli havaitsee jonkun jääneen vaille hänelle kuuluvaa ja
kipeästi kaivattua apua tai yhteiskunnan tukea.
Kommentoi pääkirjoitusta: Julkaisemme lukijoiden kommentteja mielipideaukeamalla. Sähköpostit: [email protected]. Kirjeet: Satakunnan Kansa / mielipiteet, PL 58, 28101 Pori
Pääkirjoitukset
Päivitetty 4.7.2015 02:52, julkaistu 4.7.2015 02:30
Ilmiantojen kerääminen lisäisi kuluja ja häpeää
Lähetä palautetta toimittajalle
Kansaneläkelaitos harkitsee internetsivuilleen lomaketta, jonka avulla kuka tahansa voisi anonyymisti ilmoittaa epäilyksiään aiheettomasti nostetuista tuista, uutisoi Savon Sanomat äskettäin (1.7.). Kelan hallinto-osaston lakimies Anitta Holappa tarkensi uutista heti seuraavana päivänä korostamalla, että Kela ei harkitse vaan vasta ”tutkii ja selvittää huolella” onko lomakkeelle tarvetta (MTV3 1.7.).
Huolelliseen harkintaan onkin syytä. Kansalaisten keskinäistä kyräilyä ja
kateutta ei todellakaan ole syytä entisestään kannustaa ilman erityisen painavia perusteita.
Verohallinto avasi
ilmiantolomakkeen vero.fi-sivustollaan tämän vuoden alussa, ja se tuottaa nyt jopa 200 vihjettä viikossa. Ilmiantoja on tehty tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Verohallinnolle tulleista ilmiannoista 15–20 prosenttia johtaa toimenpiteisiin (Iltalehti 30.6.). Toisin sanoen 80–85 prosenttia ilmiannoista tehdään ja käsitellään turhaan.
Kela puolestaan selvitti viime vuonna reilut 2 200 tapausta, joissa epäiltiin tukien väärinkäyttöä. Tapauksista poliisitutkintaan meni 1 550. Paljastuneista väärinkäytöksistä valtaosa liittyy tulojen salaamiseen esimerkiksi työttömyyskorvausta tai asumistukea haettaessa. Suuri ryhmä ovat myös opintotukihuijaukset, joissa tukea nostetaan vaikka opinnot eivät ole edistyneet.
Kansalaisten vinkkejä
väärinkäytök-
sistä tulee jo nykyisellään Kelaan eri
reittejä. Nimettömän ilmiannon mahdollistava kanava todennäköisesti lisäisi vihjeiden määrää. Kuinka paljon työtä
ilmiantojen käsittely lisäisi ja minkälaisia kustannuksia siitä tulisi?
Verohallinnon tapauksessa ilmiantolomake syntyi tarpeesta kitkeä harmaata taloutta. Yksittäisetkin väärinkäytökset voivat olla euromääriltään merkittäviä, jolloin ilmiannoista voi olla näkyvää taloudellista hyötyä. Ovatko tyypilliset Kelan tukien väärinkäytökset lähelläkään vastaavaa mittaluokkaa?
Jos sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan
tukeen liitettäisiin laajemminkin
toisten tarkkailuun perustuva toimintamalli, lisäisikö se entisestään avun
hakemiseen yleisesti liittyvää häpeän tunnetta ja salailua?
Verovarojen oikean käytön
valvonta on viranomaisten tai viime kädessä
poliisin tehtävä. Missä tilanteissa
viranomaisten sitten tulisi kannustaa
kansalaisia puuttumaan toisten
tekemisiin?
Kysyntää kansalaisten aktiivisuudella olisi ainakin huolenpidon puolella.
Ehkä verkkoon pitäisikin perustaa
ilmiantolomake, jolla voisi vinkata
viranomaisille, mikäli havaitsee jonkun jääneen vaille hänelle kuuluvaa ja
kipeästi kaivattua apua tai yhteiskunnan tukea.
Kommentoi pääkirjoitusta: Julkaisemme lukijoiden kommentteja mielipideaukeamalla. Sähköpostit: [email protected]. Kirjeet: Satakunnan Kansa / mielipiteet, PL 58, 28101 Pori
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.