on pyrkiä pidättäytymään tasalämpöisten eläinten (nisäkkäiden ja lintujen) lihan syömisestä. Biologien mukaan tasalämpöisillä eläimillä on minuus ja ne tiedostavat itsensä ja olemassaolonsa.
Vaihtolämpöiset eläimet (kalat, matelijat, sammakkoeläimet ja selkärangattomat) eivät koe omaa minuuttaan eikä niillä ole samalla tavoin psyykeä kuin tasalämpöisillä. Siksi en pidä niiden syömistä (kalan, meriselkärangattomien, hyönteisten jne) samalla tavoin murhana kuin itsestään tietoisten tasalämpöisten.
Kalan hyvä puoli lihaan nähden on myös siinä, että se pääsääntöisesti on luomua. Se saa elää elämänsä normaalin kalan elämän tapaan, ja kun puukkoni pistää sen hengiltä silmänräpäyksessä, sen loppu on armeliaampi kuin isomman kalan, vesipetolinnun tai villiminkin kuoliaaksi raatelemana. Sensijaan PETA:n sivuilla olleet videot tehomaataloudesta ja teurastuksista olivat todella kamalaa katsottavaa.
Muista eläinkunnan tuotteista käytän maito- ja munatuotteita, sillä niissä ei surmata tuotteen lähdettä.
0Äänestä
minätäällähei.
onko suurin osa buddhalaisista täysin vegaaneja? vai onko harvempi täysin vegaani, ja useampi lakto-ovo-vegetaristi?
ja eikös kuitenkin maidonkin juominen ole kuitenkin riistämistä? meilestäni maito on lehmän vasalle tarkoitettu, ei ihmisille.
0Äänestä
Welhokas
JOs ei tiedetä mitä eläimet tuntevat ainoa lähtökohta olisi OLETTAA että niillä on samallainen tausta kuin meillä.
Toivottavasti tulevaisuudessa geeniteknologia tuottaa parempia vaihtoehtoja ravinnontuotantoon. Esim.maitoa tuottavav kasvi olisi hyvä idea.
Etiikasta puhuttaessa on muistettava myös se että lihansyönti (ja muiden eläintuotteiden valmistus) ovat tehottomia.
Entisenä maanviljelijänä tiedän että yhden lihamullin kasvattaminen (eli n.500 kg lihaa) vaatii saman panostuksen kuin vuoden peruna-annoksen tuottaminen 200 ihmiselle. Jos oletetaan että ihminen syö vuodessa 100 kg lihaa ja 100 kg perunoita.
0Äänestä
Annapurna
minätäällähei. kirjoitti:
onko suurin osa buddhalaisista täysin vegaaneja? vai onko harvempi täysin vegaani, ja useampi lakto-ovo-vegetaristi?
ja eikös kuitenkin maidonkin juominen ole kuitenkin riistämistä? meilestäni maito on lehmän vasalle tarkoitettu, ei ihmisille.
Vegaanikäsitys on buddhalaisten keskellä käsittääkseni aika vieras. Suurin osa maailman harjoittajista on varmastikin lakto-vegetaristeja tai lakto-ovo-vegetaristeja. Osa buddhalaisista syö myös lihaa.
Selvää opetustahan ei syömisen suhteen ole annettu, joten jokaisen täytyy tehdä oma valintansa pitäen lähtökohtana kaikkien elävien olentojen kärsimyksen minimointia.
Rakkautta!
0Äänestä
Jassu
minätäällähei. kirjoitti:
onko suurin osa buddhalaisista täysin vegaaneja? vai onko harvempi täysin vegaani, ja useampi lakto-ovo-vegetaristi?
ja eikös kuitenkin maidonkin juominen ole kuitenkin riistämistä? meilestäni maito on lehmän vasalle tarkoitettu, ei ihmisille.
...syö sekaravintoa. Ainakin jos esim. Thaimaan naapurimaiden asukkaat, tiibetiläiset jne. lasketaan buddhalaisiksi.
Kasvissyöjiäkin on paljon, ja tiukimmat vegaanit löytynevät kiinalaisten buddhalaisten suuntausten joukosta.
0Äänestä
devilived
"Muista eläinkunnan tuotteista käytän maito- ja munatuotteita, sillä niissä ei surmata tuotteen lähdettä."
Täytyy muistaa, että molemmat noista tuotteista AIHEUTTAVAT surmaamista. Kananmunien tuottamisen takia kukonpoikaset joudutaan tappamaan heti kuoriutumisen jälkeen, ja maitoa tuottavat lehmät elävät huonoissa oloissa ennen kuolemaansa, jolloin ne teurastetaan. Maidontuotannon tukeminen on siis lihatuotannon tukemista, enkä näe asioissa minkäänlaista eroa.
0Äänestä
a v a
Buddha itse oli kasvissyöjä. Etenkin Mahayana-suuntauksessa painotetaan kasvissyöntiä, mutta Mahayana-suuntauksessakaan vegetarismia ei esitetä ehdottomana vaatimuksena (buddhalaisuudessa sinänsä mitään ei vaadita; suosituksista, neuvoista, joita halukkaat voivat soveltaa ja todeta niiden vaikutukset elämään, on kyse).
Lankavatara Sutrassa Buddha neuvoo munkkikokelaita pidättymään lihansyönnistä ja Surangama Sutrassa neuvo löytyy vielä astetta selkeämpänä:
"Munkkikokelaat, jos he ovat totuudellisia ja oikeamielisiä, eivät käytä silkkivaatteita eivätkä nahkakenkiä, koska ne perustuvat elämän tuhoamiseen. Kokelaat eivät käytä maitoa tai juustoa, koska siten he riistäisivat vasikoilta sen, mikä niille oikeutusti kuuluu."
Buddhalainen munkki tai pääosin kasvissyöntiä harjoittava maallikkobuddhisti saattaa hyväksyä lihan tietyin rajoituksin (saadessaan ruoka-annoksia lahjoituksina kyläpaikoissa jne., osoituksina ihmisten hyväntahtoisuudesta, hän syö kiitollisena mitä annetaan).
0Äänestä
tco
Mistä on peräisin tietosi että Buddha oli kasvissyöjä? Minun käsittääkseni ei ollut.
0Äänestä
tpwer
Lankavataran ja Surangama sutrien kohdat/sivut missä näin sanotaan. Tarkistan asian ihan huvikseni, vaikka kyllä kyseiset kirjat käsittelevät paljon syvällisempiä asioita kun mitä suuhun laittaa.
Mettaa :)
0Äänestä
Sipoon Siddha
Molemmat lainaamasi sutrat kuuluvat mahayana-perinteeseen. Theravadassa noita sutria ei hyväksytä historiallisen Buddhan opettamiksi. Mahayanan filosofiset pääkohdat löytyvät toki myös theravadan kirjoituksista, mutta ymmärtääkseni ei noita tiukkoja lihansyöntikieltoja.
Kasvissyönnin voi silti sanoa olevan buddhalaisuuden hengen mukaista. Buddhan varhaisista opetuksista löytyy lukuisia myötätuntoon kannustavia lausumia, esim:
"Let him not destroy, or cause to be destroyed, any life at all, nor sanction the acts of those who do so. Let him refrain from even hurting any creature, both those that are strong and those that tremble in the world." - Sutta-Nipata
"Because he has pity on every living creature, therefore is a man called 'holy'". - Dhammapada
Thaimaassakin niissä (theravada) luostareissa joissa keskitytään erityisesti rakastavan ystävällisyyden (metta) harjoitukseen, syödään yleensä kasvisruokaa. Verinen pihvi lautasella saattaisikin latistaa metta-harjoittajan tunnelmaa. Mutta pääosin munkit syövät kiitollisuudella sitä ruokaa, mitä ihmiset ovat heille lahjoittaneet.
Se säästääkö kasvissyönti enemmän eläinkunnan olentoja kuin lihansyönti on sitten toisen keskustelun asia. Tunnettu tarina kertoo tiibetiläisen laman vetäneen yhtäläisyysmerkit teekupillisen ja verikupillisen välille. Mutta saahan sitä yrittää.
0Äänestä
Sipoon Siddha
Sipoon Siddha kirjoitti:
Molemmat lainaamasi sutrat kuuluvat mahayana-perinteeseen. Theravadassa noita sutria ei hyväksytä historiallisen Buddhan opettamiksi. Mahayanan filosofiset pääkohdat löytyvät toki myös theravadan kirjoituksista, mutta ymmärtääkseni ei noita tiukkoja lihansyöntikieltoja.
Kasvissyönnin voi silti sanoa olevan buddhalaisuuden hengen mukaista. Buddhan varhaisista opetuksista löytyy lukuisia myötätuntoon kannustavia lausumia, esim:
"Let him not destroy, or cause to be destroyed, any life at all, nor sanction the acts of those who do so. Let him refrain from even hurting any creature, both those that are strong and those that tremble in the world." - Sutta-Nipata
"Because he has pity on every living creature, therefore is a man called 'holy'". - Dhammapada
Thaimaassakin niissä (theravada) luostareissa joissa keskitytään erityisesti rakastavan ystävällisyyden (metta) harjoitukseen, syödään yleensä kasvisruokaa. Verinen pihvi lautasella saattaisikin latistaa metta-harjoittajan tunnelmaa. Mutta pääosin munkit syövät kiitollisuudella sitä ruokaa, mitä ihmiset ovat heille lahjoittaneet.
Se säästääkö kasvissyönti enemmän eläinkunnan olentoja kuin lihansyönti on sitten toisen keskustelun asia. Tunnettu tarina kertoo tiibetiläisen laman vetäneen yhtäläisyysmerkit teekupillisen ja verikupillisen välille. Mutta saahan sitä yrittää.
Kaikella todennäköisyydellä historiallinen Buddha ei ollut kasvissyöjä, eikä edes kehottanut munkkejaan / nunniaan siihen. Vähitellen vegetarismi kuitenkin valtasi alaa, etenkin mahayana-perinteessä. Tässä mielestäni kattava pohdinta asian eri puolista:
Lankavataran ja Surangama sutrien kohdat/sivut missä näin sanotaan. Tarkistan asian ihan huvikseni, vaikka kyllä kyseiset kirjat käsittelevät paljon syvällisempiä asioita kun mitä suuhun laittaa.
The Buddha commanded Manjushri to assign the Bodhisattvas and Arhats to receive offerings from the various vegetarian hosts. Only Ananda, who had travelled far to accept a special invitation earlier, and had not yet returned, was late for the apportioning of the Sangha. No senior Bhikshu or Acharya was with him, and so he was returning alone on the road. On that day Ananda had received no offerings, and so at the appropriate time he took up his almsbowl and, as he travelled through the city, received alms in sequential order. As he set out to receive alms from the first to the last donors, his vegetarian hosts, he thought not to question whether they were pure or impure; whether they were kshatriyas of honorable name or chandalas. While practicing equality and compassion he would not select merely the lowly but was determined to perfect all beings’ limitless merit and virtue. Ananda was aware that the Tathagata, the World Honored One, had admonished Subhuti and Mahakashyapa for being Arhats whose minds were not fair and equal. He revered the Tathagata’s instructions on impartiality for saving everyone from doubt and slander.
Having crossed the city moat, he walked slowly through the outer gates, his manner stern and proper as he strictly respected the rules for obtaining vegetarian food. At that time, because Ananda was receiving alms in sequential order, he passed by a house of prostitution and was waylaid by a powerful artifice. On the strength of Kapila’s mantra, which came from the Brahma Heaven, the daughter of Matangi drew him onto an impure mat. With her licentious body she caressed him until he was on the verge of destroying the precept-substance. The Tathagata, knowing Ananda was being taken advantage of by an impure artifice, finished the meal and immediately returned to the Sublime Abobe.
0Äänestä
nimetön
Sipoon Siddha kirjoitti:
Kaikella todennäköisyydellä historiallinen Buddha ei ollut kasvissyöjä, eikä edes kehottanut munkkejaan / nunniaan siihen. Vähitellen vegetarismi kuitenkin valtasi alaa, etenkin mahayana-perinteessä. Tässä mielestäni kattava pohdinta asian eri puolista:
Olen saanut sellaisen käsityksen, että buddha ei vaatinut täyttä vegeilyä koskaan. Kun ajatellaan tilannettamme täällä Suomessa, niin meille kasvissyönti on hyvin helppoa. Saatavilla on riittävästi ravintotietoutta siitä, miten rakentaa terveellinen ruokavalio kasviksista.
Toisaalta taas Bhutanissa, Nepalissa ja Intiassa on alueita, joissa ihmiset eivät yksinkertaisesti pystyisi elämään ilman lihaa. Vuoristoseudun ilmasto on paikoitellen niin karua, että se ei pysty kasvisravinnolla ruokkimaan kaikkia.
Oma suhtautumiseni asiaan on, että lihansyönti ei sinänsä ole väärin. Kuiteskin karjateollisuuden tehotuotantomenetelmät ovat todella karua katseltavaa. Silloin homma on pahasti pielessä, kun oman herkuttelun tarpeen takia ostetaan sellaisten eläimien lihaa, jotka ovat kärsineet kasvatuksessa esim. liian pienistä tiloista tai ylilihottamisesta esim. ankat, jotta linnut olisivat rasvaisempia ja aromaattisempia.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
on pyrkiä pidättäytymään tasalämpöisten eläinten (nisäkkäiden ja lintujen) lihan syömisestä. Biologien mukaan tasalämpöisillä eläimillä on minuus ja ne tiedostavat itsensä ja olemassaolonsa.
Vaihtolämpöiset eläimet (kalat, matelijat, sammakkoeläimet ja selkärangattomat) eivät koe omaa minuuttaan eikä niillä ole samalla tavoin psyykeä kuin tasalämpöisillä. Siksi en pidä niiden syömistä (kalan, meriselkärangattomien, hyönteisten jne) samalla tavoin murhana kuin itsestään tietoisten tasalämpöisten.
Kalan hyvä puoli lihaan nähden on myös siinä, että se pääsääntöisesti on luomua. Se saa elää elämänsä normaalin kalan elämän tapaan, ja kun puukkoni pistää sen hengiltä silmänräpäyksessä, sen loppu on armeliaampi kuin isomman kalan, vesipetolinnun tai villiminkin kuoliaaksi raatelemana. Sensijaan PETA:n sivuilla olleet videot tehomaataloudesta ja teurastuksista olivat todella kamalaa katsottavaa.
Muista eläinkunnan tuotteista käytän maito- ja munatuotteita, sillä niissä ei surmata tuotteen lähdettä.
onko suurin osa buddhalaisista täysin vegaaneja? vai onko harvempi täysin vegaani, ja useampi lakto-ovo-vegetaristi?
ja eikös kuitenkin maidonkin juominen ole kuitenkin riistämistä? meilestäni maito on lehmän vasalle tarkoitettu, ei ihmisille.
JOs ei tiedetä mitä eläimet tuntevat ainoa lähtökohta olisi OLETTAA että niillä on samallainen tausta kuin meillä.
Toivottavasti tulevaisuudessa geeniteknologia tuottaa parempia vaihtoehtoja ravinnontuotantoon. Esim.maitoa tuottavav kasvi olisi hyvä idea.
Etiikasta puhuttaessa on muistettava myös se että lihansyönti (ja muiden eläintuotteiden valmistus) ovat tehottomia.
Entisenä maanviljelijänä tiedän että yhden lihamullin kasvattaminen (eli n.500 kg lihaa) vaatii saman panostuksen kuin vuoden peruna-annoksen tuottaminen 200 ihmiselle.
Jos oletetaan että ihminen syö vuodessa 100 kg lihaa ja 100 kg perunoita.
Vegaanikäsitys on buddhalaisten keskellä käsittääkseni aika vieras. Suurin osa maailman harjoittajista on varmastikin lakto-vegetaristeja tai lakto-ovo-vegetaristeja. Osa buddhalaisista syö myös lihaa.
Selvää opetustahan ei syömisen suhteen ole annettu, joten jokaisen täytyy tehdä oma valintansa pitäen lähtökohtana kaikkien elävien olentojen kärsimyksen minimointia.
Rakkautta!
...syö sekaravintoa. Ainakin jos esim. Thaimaan naapurimaiden asukkaat, tiibetiläiset jne. lasketaan buddhalaisiksi.
Kasvissyöjiäkin on paljon, ja tiukimmat vegaanit löytynevät kiinalaisten buddhalaisten suuntausten joukosta.
"Muista eläinkunnan tuotteista käytän maito- ja munatuotteita, sillä niissä ei surmata tuotteen lähdettä."
Täytyy muistaa, että molemmat noista tuotteista AIHEUTTAVAT surmaamista. Kananmunien tuottamisen takia kukonpoikaset joudutaan tappamaan heti kuoriutumisen jälkeen, ja maitoa tuottavat lehmät elävät huonoissa oloissa ennen kuolemaansa, jolloin ne teurastetaan. Maidontuotannon tukeminen on siis lihatuotannon tukemista, enkä näe asioissa minkäänlaista eroa.
Buddha itse oli kasvissyöjä. Etenkin Mahayana-suuntauksessa painotetaan kasvissyöntiä, mutta Mahayana-suuntauksessakaan vegetarismia ei esitetä ehdottomana vaatimuksena (buddhalaisuudessa sinänsä mitään ei vaadita; suosituksista, neuvoista, joita halukkaat voivat soveltaa ja todeta niiden vaikutukset elämään, on kyse).
Lankavatara Sutrassa Buddha neuvoo munkkikokelaita pidättymään lihansyönnistä ja Surangama Sutrassa neuvo löytyy vielä astetta selkeämpänä:
"Munkkikokelaat, jos he ovat totuudellisia ja oikeamielisiä, eivät käytä silkkivaatteita eivätkä nahkakenkiä, koska ne perustuvat elämän tuhoamiseen. Kokelaat eivät käytä maitoa tai juustoa, koska siten he riistäisivat vasikoilta sen, mikä niille oikeutusti kuuluu."
Buddhalainen munkki tai pääosin kasvissyöntiä harjoittava maallikkobuddhisti saattaa hyväksyä lihan tietyin rajoituksin (saadessaan ruoka-annoksia lahjoituksina kyläpaikoissa jne., osoituksina ihmisten hyväntahtoisuudesta, hän syö kiitollisena mitä annetaan).
Mistä on peräisin tietosi että Buddha oli kasvissyöjä?
Minun käsittääkseni ei ollut.
Lankavataran ja Surangama sutrien kohdat/sivut missä näin sanotaan. Tarkistan asian ihan huvikseni, vaikka kyllä kyseiset kirjat käsittelevät paljon syvällisempiä asioita kun mitä suuhun laittaa.
Mettaa :)
Molemmat lainaamasi sutrat kuuluvat mahayana-perinteeseen. Theravadassa noita sutria ei hyväksytä historiallisen Buddhan opettamiksi. Mahayanan filosofiset pääkohdat löytyvät toki myös theravadan kirjoituksista, mutta ymmärtääkseni ei noita tiukkoja lihansyöntikieltoja.
Kasvissyönnin voi silti sanoa olevan buddhalaisuuden hengen mukaista. Buddhan varhaisista opetuksista löytyy lukuisia myötätuntoon kannustavia lausumia, esim:
"Let him not destroy, or cause to be destroyed, any life at all, nor sanction the acts of those who do so. Let him refrain from even hurting any creature, both those that are strong and those that tremble in the world." - Sutta-Nipata
"Because he has pity on every living creature, therefore is a man called 'holy'". - Dhammapada
Thaimaassakin niissä (theravada) luostareissa joissa keskitytään erityisesti rakastavan ystävällisyyden (metta) harjoitukseen, syödään yleensä kasvisruokaa. Verinen pihvi lautasella saattaisikin latistaa metta-harjoittajan tunnelmaa. Mutta pääosin munkit syövät kiitollisuudella sitä ruokaa, mitä ihmiset ovat heille lahjoittaneet.
Se säästääkö kasvissyönti enemmän eläinkunnan olentoja kuin lihansyönti on sitten toisen keskustelun asia. Tunnettu tarina kertoo tiibetiläisen laman vetäneen yhtäläisyysmerkit teekupillisen ja verikupillisen välille. Mutta saahan sitä yrittää.
Kaikella todennäköisyydellä historiallinen Buddha ei ollut kasvissyöjä, eikä edes kehottanut munkkejaan / nunniaan siihen. Vähitellen vegetarismi kuitenkin valtasi alaa, etenkin mahayana-perinteessä. Tässä mielestäni kattava pohdinta asian eri puolista:
http://www.urbandharma.org/udharma3/vegi.html
http://hjem.get2net.dk/civet-cat/mahayana-writings/shurangama-sutra.htm
The Buddha commanded Manjushri to assign the Bodhisattvas and Arhats to receive offerings from the various vegetarian hosts. Only Ananda, who had travelled far to accept a special invitation earlier, and had not yet returned, was late for the apportioning of the Sangha. No senior Bhikshu or Acharya was with him, and so he was returning alone on the road. On that day Ananda had received no offerings, and so at the appropriate time he took up his almsbowl and, as he travelled through the city, received alms in sequential order. As he set out to receive alms from the first to the last donors, his vegetarian hosts, he thought not to question whether they were pure or impure; whether they were kshatriyas of honorable name or chandalas. While practicing equality and compassion he would not select merely the lowly but was determined to perfect all beings’ limitless merit and virtue. Ananda was aware that the Tathagata, the World Honored One, had admonished Subhuti and Mahakashyapa for being Arhats whose minds were not fair and equal. He revered the Tathagata’s instructions on impartiality for saving everyone from doubt and slander.
Having crossed the city moat, he walked slowly through the outer gates, his manner stern and proper as he strictly respected the rules for obtaining vegetarian food. At that time, because Ananda was receiving alms in sequential order, he passed by a house of prostitution and was waylaid by a powerful artifice. On the strength of Kapila’s mantra, which came from the Brahma Heaven, the daughter of Matangi drew him onto an impure mat. With her licentious body she caressed him until he was on the verge of destroying the precept-substance. The Tathagata, knowing Ananda was being taken advantage of by an impure artifice, finished the meal and immediately returned to the Sublime Abobe.
mutta,ei silti vaadi kaikkia niin tekemään...
Olen saanut sellaisen käsityksen, että buddha ei vaatinut täyttä vegeilyä koskaan. Kun ajatellaan tilannettamme täällä Suomessa, niin meille kasvissyönti on hyvin helppoa. Saatavilla on riittävästi ravintotietoutta siitä, miten rakentaa terveellinen ruokavalio kasviksista.
Toisaalta taas Bhutanissa, Nepalissa ja Intiassa on alueita, joissa ihmiset eivät yksinkertaisesti pystyisi elämään ilman lihaa. Vuoristoseudun ilmasto on paikoitellen niin karua, että se ei pysty kasvisravinnolla ruokkimaan kaikkia.
Oma suhtautumiseni asiaan on, että lihansyönti ei sinänsä ole väärin. Kuiteskin karjateollisuuden tehotuotantomenetelmät ovat todella karua katseltavaa. Silloin homma on pahasti pielessä, kun oman herkuttelun tarpeen takia ostetaan sellaisten eläimien lihaa, jotka ovat kärsineet kasvatuksessa esim. liian pienistä tiloista tai ylilihottamisesta esim. ankat, jotta linnut olisivat rasvaisempia ja aromaattisempia.