Mikseikähän koneiden siipien sisälle rakenneta jotain lämmitysjärjestelmää että siivet pysyisi sulina,kallista varmaan suihkuttaa ainetta että siivistä lähtee lumi/jää
Kyllähän niissä lentokoneiden siivissä onkin lämmitysjärjestelmä, mutta tämä on rakennettu vain siiven etureunaan, johon lennon aikana sitä jäätä tahtoo kertyä. Koko siiven lämmitys taitaisi viedä liikaa tilaa siivestä (jossa polttoainetankit sisällä) tai sitten olis vaan turhan kallis ja hankala tehdä, kun sitä ei kuitenkaan lennon aikana tarvita.
0Äänestä
6hfdr6
Eiköhän lentokoneinsinöörit ole melkoisen ammattitaitoista ja fiksua väkeä. Tuskin heiltä on joku noin yksinkertainen konsti jäänyt keksimättä. Jos sitä ei silti käytetä, niin siihen on varmaan joku syy.
0Äänestä
nmo4jk
no sitä syytähän toi just kyseli. voikun ois nää kirjottelijat edes yhtä fiksuja ku insinöörit.
0Äänestä
tuttu putkimies
nmo4jk kirjoitti:
no sitä syytähän toi just kyseli. voikun ois nää kirjottelijat edes yhtä fiksuja ku insinöörit.
Ilman tyhmiä kysymyksiä ei ole kehitystä.
Suditaanhan yleisurheilukentälläkin sateen sattuessa yhä vaan kuularinkiä harjoilla kuivaksi, vaikka katoskin on keksitty jo ajat sitten. Sitähän ei voi laittaa ringin päälle, kun ei ole ennenkään tehty niin.
Siipiin ei siis saa tehdä muutoksia, ellei sitä ideaa joku pro-tason ihminen ensin keksi.
0Äänestä
Sasa
tuttu putkimies kirjoitti:
Ilman tyhmiä kysymyksiä ei ole kehitystä.
Suditaanhan yleisurheilukentälläkin sateen sattuessa yhä vaan kuularinkiä harjoilla kuivaksi, vaikka katoskin on keksitty jo ajat sitten. Sitähän ei voi laittaa ringin päälle, kun ei ole ennenkään tehty niin.
Siipiin ei siis saa tehdä muutoksia, ellei sitä ideaa joku pro-tason ihminen ensin keksi.
, että moisen järjestelmän asentaminen kasvattaisi koneen painoa, ja siten käyttökustannuksia. Halvemmaksi tulee käyttää ulkoista jäänpoistoa/estoa koko siivelle ja peräsimille lähdön yhteydessä silloin kun se on tarpeen (lähinnä talvella).
0Äänestä
Tane
nmo4jk kirjoitti:
no sitä syytähän toi just kyseli. voikun ois nää kirjottelijat edes yhtä fiksuja ku insinöörit.
No nii,ei minusta olleenkaan hölmö kysymys,mää voisin vaikka vannoa että ennen pitkää rakennetaan jonkinlainen lämmitysjärjestelmä siipiin joka syrjäyttää ulkoisen jäänpoiston
0Äänestä
Topdog
Suihkumoottorikoneissa ei tarvita mitään siiven lämmitysjärjestelmää, koska siipi on matkalentokorkeudessa lämmin ja jäätä ei muodostu. Jäähtynyt polttoaine voi koneen ollessa maassa jäädyttää siipeä jopa kesällä, tällöin tarvitaan jäänpoisto/-estoainetta. Myös nousuvaiheessa voi muodustua jäätä, erityisesti ns. jäätävissä olosuhteissa.
Joissakin potkurikoneissa on siiven etureunassa erilaisia jäänesto/-poistojärjestelmiä, kuten lämmitys tai paisutuskumi, jolla saadaan muodostunut jää rikki ja näin poistettua. Tämä siksi, että potkurikoneet lentävät alempana (kuin suihkumoottorikoneet) ja näin ollen jäätävissä olosuhteissa.
Tällaista muistelen joskus lukeneeni.
0Äänestä
tuoppi
Mikähän mahtaa suihkukoneen siiven matkalentokorkeudessa lämmittää jos siellä ylhäällä on pakkasta useampikymmentä astetta? Kyllä löytyy suihkukoneistakin jäänesto/-poistojärjestelmä. Sitä ei kylläkään käytetä pahemmin matkalentokorkeudessa, kun siellä ylhäällä ei ole enää paljon kosteutta, mistä sitä jäätä syntyisi. Näitä jäänpoistojärjestelmiä käytetään kentällä ollessa tai jäätävissä olosuhteissa lennettäessä (esim. noustessa matkalentokorkeuteen).
Suihkukoneissa tämä jäänpoisto on normaalisti järjestetty kierrättämällä moottorilta lämmintä ilmaa sinne siiven etureunan sisälle. Samanlaista järjestelmää käytetään myös moottorien imuaukkojen lämmitykseen.
0Äänestä
Topdog
tuoppi kirjoitti:
Mikähän mahtaa suihkukoneen siiven matkalentokorkeudessa lämmittää jos siellä ylhäällä on pakkasta useampikymmentä astetta? Kyllä löytyy suihkukoneistakin jäänesto/-poistojärjestelmä. Sitä ei kylläkään käytetä pahemmin matkalentokorkeudessa, kun siellä ylhäällä ei ole enää paljon kosteutta, mistä sitä jäätä syntyisi. Näitä jäänpoistojärjestelmiä käytetään kentällä ollessa tai jäätävissä olosuhteissa lennettäessä (esim. noustessa matkalentokorkeuteen).
Suihkukoneissa tämä jäänpoisto on normaalisti järjestetty kierrättämällä moottorilta lämmintä ilmaa sinne siiven etureunan sisälle. Samanlaista järjestelmää käytetään myös moottorien imuaukkojen lämmitykseen.
Ilmanvastus aiheuttaa kitkaa, joka lämmittää siipeä ja runkoa.
Ihan muistelupohjalta latelen, en faktana.
0Äänestä
N.N.
Topdog kirjoitti:
Ilmanvastus aiheuttaa kitkaa, joka lämmittää siipeä ja runkoa.
Ihan muistelupohjalta latelen, en faktana.
Alisoonisissa nopeuksissa lämpötilan nousu on muutaman asteen, mutta se merkitsee, että siiven johtoreuna ja nokka yms. ovat kuitenkin vielä -40C tienoilla. Ei siis riitä lämmittämiseen. Concorden nokka Mach 2 nopeuksilla lämpeni enintään 127C:een.
Kaikki lämpö joka moottoreista otetaan ulos, vaikuttaa polttoaineenkulutukseen. Samoin kuin ylimääräinen paino. Milloinkaan ei tulla koko siipeä lämmittämään koneen omilla järjestelmillä. Se ei ole ensinnäkään tarpeen, eikä toisaalta missään tapauksessa kustannustehokasta.
Jos siipiä lämmitettäisiin ulkoisella virralla, pitäisi niitä lämmittää aika tavalla, sillä kylmä polttoaine pitäisi lämmittää myös. Pelkän pinnan lämmittäminen ei auta, sillä rullauksen yms. aikana siipi jäätyisi (taas) ja tilanne olisi lämmittämättömyyttä pahempi. Nykyiset deicing-nesteet toimivat suihkutuksen jälkeen pitkälle nousukiitoon/alkunousuun asti, joten menetelmä hakkaa lämmityksen 6-0 koska vaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllähän niissä lentokoneiden siivissä onkin lämmitysjärjestelmä, mutta tämä on rakennettu vain siiven etureunaan, johon lennon aikana sitä jäätä tahtoo kertyä. Koko siiven lämmitys taitaisi viedä liikaa tilaa siivestä (jossa polttoainetankit sisällä) tai sitten olis vaan turhan kallis ja hankala tehdä, kun sitä ei kuitenkaan lennon aikana tarvita.
Eiköhän lentokoneinsinöörit ole melkoisen ammattitaitoista ja fiksua väkeä. Tuskin heiltä on joku noin yksinkertainen konsti jäänyt keksimättä. Jos sitä ei silti käytetä, niin siihen on varmaan joku syy.
no sitä syytähän toi just kyseli. voikun ois nää kirjottelijat edes yhtä fiksuja ku insinöörit.
Ilman tyhmiä kysymyksiä ei ole kehitystä.
Suditaanhan yleisurheilukentälläkin sateen sattuessa yhä vaan kuularinkiä harjoilla kuivaksi, vaikka katoskin on keksitty jo ajat sitten. Sitähän ei voi laittaa ringin päälle, kun ei ole ennenkään tehty niin.
Siipiin ei siis saa tehdä muutoksia, ellei sitä ideaa joku pro-tason ihminen ensin keksi.
, että moisen järjestelmän asentaminen kasvattaisi koneen painoa, ja siten käyttökustannuksia. Halvemmaksi tulee käyttää ulkoista jäänpoistoa/estoa koko siivelle ja peräsimille lähdön yhteydessä silloin kun se on tarpeen (lähinnä talvella).
No nii,ei minusta olleenkaan hölmö kysymys,mää voisin vaikka vannoa että ennen pitkää rakennetaan jonkinlainen lämmitysjärjestelmä siipiin joka syrjäyttää ulkoisen jäänpoiston
Suihkumoottorikoneissa ei tarvita mitään siiven lämmitysjärjestelmää, koska siipi on matkalentokorkeudessa lämmin ja jäätä ei muodostu. Jäähtynyt polttoaine voi koneen ollessa maassa jäädyttää siipeä jopa kesällä, tällöin tarvitaan jäänpoisto/-estoainetta. Myös nousuvaiheessa voi muodustua jäätä, erityisesti ns. jäätävissä olosuhteissa.
Joissakin potkurikoneissa on siiven etureunassa erilaisia jäänesto/-poistojärjestelmiä, kuten lämmitys tai paisutuskumi, jolla saadaan muodostunut jää rikki ja näin poistettua. Tämä siksi, että potkurikoneet lentävät alempana (kuin suihkumoottorikoneet) ja näin ollen jäätävissä olosuhteissa.
Tällaista muistelen joskus lukeneeni.
Mikähän mahtaa suihkukoneen siiven matkalentokorkeudessa lämmittää jos siellä ylhäällä on pakkasta useampikymmentä astetta? Kyllä löytyy suihkukoneistakin jäänesto/-poistojärjestelmä. Sitä ei kylläkään käytetä pahemmin matkalentokorkeudessa, kun siellä ylhäällä ei ole enää paljon kosteutta, mistä sitä jäätä syntyisi. Näitä jäänpoistojärjestelmiä käytetään kentällä ollessa tai jäätävissä olosuhteissa lennettäessä (esim. noustessa matkalentokorkeuteen).
Suihkukoneissa tämä jäänpoisto on normaalisti järjestetty kierrättämällä moottorilta lämmintä ilmaa sinne siiven etureunan sisälle. Samanlaista järjestelmää käytetään myös moottorien imuaukkojen lämmitykseen.
Ilmanvastus aiheuttaa kitkaa, joka lämmittää siipeä ja runkoa.
Ihan muistelupohjalta latelen, en faktana.
Alisoonisissa nopeuksissa lämpötilan nousu on muutaman asteen, mutta se merkitsee, että siiven johtoreuna ja nokka yms. ovat kuitenkin vielä -40C tienoilla. Ei siis riitä lämmittämiseen. Concorden nokka Mach 2 nopeuksilla lämpeni enintään 127C:een.
Kaikki lämpö joka moottoreista otetaan ulos, vaikuttaa polttoaineenkulutukseen. Samoin kuin ylimääräinen paino. Milloinkaan ei tulla koko siipeä lämmittämään koneen omilla järjestelmillä. Se ei ole ensinnäkään tarpeen, eikä toisaalta missään tapauksessa kustannustehokasta.
Jos siipiä lämmitettäisiin ulkoisella virralla, pitäisi niitä lämmittää aika tavalla, sillä kylmä polttoaine pitäisi lämmittää myös. Pelkän pinnan lämmittäminen ei auta, sillä rullauksen yms. aikana siipi jäätyisi (taas) ja tilanne olisi lämmittämättömyyttä pahempi. Nykyiset deicing-nesteet toimivat suihkutuksen jälkeen pitkälle nousukiitoon/alkunousuun asti, joten menetelmä hakkaa lämmityksen 6-0 koska vaan.