Kannattaako verovaroin tukea sellaisia tiloja joiden pääasiallinen tarkoitus on hyvätuloisten veronkierto.
Verosuunnittelu
Pienipalkkainen
161187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kysymys on ihan aiheellinen. Hieman jossakin jo pohdin asiaa isojen "virkamies/toimitusjohtaja/isäntä"-tilojen kohdalta. Mutta jos peltoa on "nimissä" ja sitä viljellään EU-sääntöjen mukaan, niin tukea saa. Täällä maitoalueella tuota "ongelmaa" ei sinällään ole. Maitotilat ovat todella "kokopäivä ympärivuoden"- toimintaa. "Pinta-alakattoja" tai "muita tuloja paljon"-rajoitetta ei ole. Samat säänöt koko EU-aluella! Ja vanha virsi: Englannin kuningatar Elisabet II on saa yksityisistä eniten tukea koko EU-alueella valtavan maaomaisuutensa ansiosta!
Väität, ettei muut tulot rajoita tukia. Ei pidä paikkaansa sillä aika pienet maatalouden ulkopuoliset tulot rajaa pois esim investointituista. Aikaisemmin maan ostajan muut kuin maataloustulot estivät maan myyjää saamasta luopumiseläkettä mutta tämä jouduttiin EU:n ansiosta lopettamaan.
Maatalouden ulkopuolisiksi tuloiksi ei lasketa esimerkiksi pääomatuloja, ei isojakaan, tai maatalouden ns. liitännäiselinkeinon tuloja suuruudesta riippumatta mutta kaikki, pienetkin ansiotulot lasketaan. Tuloiksi lasketaan myös puolison maatalouden ulkopuoliset tulot joten aika onnistuneesti nämä miljoonat on ohjattu määrätyille ihmisille.
Esimerkiksi rakennusinvestointiin saa tukea kustannusarviosta laskettuna, ei siis toteutuneista kuluista. Puhdas ilmainen tuki voi olla johonkin miljoonanavettaan n.60%, en muista ihan tarkkaan koska en voi noita koskaan saada. Jokatapauksessa yli puolet saa ilmaista rahaa.
Aikaisemmin kustannusarviota venyttämällä ja itse tekemällä sai senvarran, että saattoi vaihtaa sitten vielä autonkin niillä rahoilla mutta nykyään on jotkin neliöperusteiset maksimi hinnat jotka ovat vähän hillinneet.
Lähinnä nämä investointituet koskevat vain karjatilallisia, ei niitä juurikaan muut saa. Samoin he saavat viljelemistään kasveista suuremmat tuet kuin muut saavat samoja kasveja viljellessään. Ehkä he sitten saavat niin paljon huonompaa satoa tyhmyyttään että tuokin on heille perusteltua.
Oikeassa olet tuon investoinituen suhteen! Se on mulle selvästi "huonompi ala" kuin nuo tulotuet! Ei pitäisi milloinkaan vetäistä ympäripyöreitä vastauksia, mutta joka kohtaan ei jaksa/muista kaikkia kantteja miettiä! Tukiprosentit voivat olla aika korkeita juuri kustannusarviosta, mutta ei lopullisesta rakennuskustannuksesa.
Uskon kyllä, että alkuperäisen kysymyksen esittäjä tarkoitti juuri näitä tulotukia!
Tiedät itsekin, että se ympäristötuen parempi osuus kotieläintiloilla, taitaa olla "normaalisti" 10.09 euroa/ha- koskee juuri lannan varastointia, levitystä yms. Paskanajokorvukseksi sitä mielletään. Kun hyvin tiedät nuo rakentamis- ja konekustannukset, niin vaikka 1000 kuution lietesäiliö ja 12 kuution (letkulevitys)kärry pumppu maksaa paljonko? Toki siinä säästää sen lannoitteen hinnan! Mutta keväällä se selvästi hidastaa peltotöitä kotiläintilalla. Lannoitustarkkuudessa ei mitenkään päästä kylvölannoittimen levitystarkkuuteen! Ja tiivistmisongema on tietysti juuri keväällä isoilla lietekärryilla ajellessa. Nurmikierto korjaa sitten sitä tiivistymistä.
Toki tiedän, että aika monella nurmi/kotieläintilalla viljapellot ovat "hyvää lietteenlevitysaluetta" eikä niihin panosteta samalla lailla kuin viljatiloilla kaikkine tauti-ja laontorjuntaruiskutuksineen. Syy on selvä- viljan halpa hinta! Rekkakuormallinen valmista tavaraa tulee halvemmaksi kuin "omakohtainen superpanostus" aineisiin ja koneisiin. Pienillä vanhoilla puimureilla ja mm. tuoresäilönnällä niitä viljanviljelyn kustannuksia yritetään alentaa. Ei liene tyhmyyttä?
Investointituki esim. navettaan lasketaan kyllä ohjekustannuksista .
En kyllä ymmärrä miten ohjekustannukset voi alittaa , itse suunnittelin rehunjakosysteemiä , ohjekustannus oli laskettu eläinyksikköä kohti , olisi pitänyt olla jotain sata lehmää että todellinen kustannus olisi saavuttanut ohjekustannuksen .
En tosin ymmärrä miksi sinä et saa investointitukea ?
Ei kai kukaan ole kieltänyt kasvinviljelijää ryhtymästä kotieläinten kasvattajaksi ?
Sitten tuo bullshitti karjatilallisten paremmista tuista : kasvinviljelijähän saa paljon pienemmän lantamäärän levittämisestä pelloilleen lannankäytön tehostamistukea , silloin tukitaso ylittää kotieläintilan tukitason .
Niinhän minä sanoinkin, että _ennen sai kustannusarviosta_ .
Jaa sitä maksetaankin siitä paskanlevityksestä, kun se on niiiiin kovaa ja vaikeaa.
Olen valmis helpottamaan heidän raskasta paskataakkaansa tekemällä lannankäytön tehostamis sopimuksia mutta he haluavat lanta taakkansa keventämisestä niin paljon rahaa että kaupan lannat tulevat minulle halvemmaksi.
Kummallista, vaikka minä suostuisin levittämään sen niiden paskan omille pelloilleni, joka työ on niille niin kovaa että siitä pitää maksaa niille parempaa hehtaaritukea kun minulle samasta viljelemisestä ja vielä maksaisin siitä sonnasta kohtuu hinnan niin vielä sittenkin ne saisivat sen paremman hehtaarituen siitä viljapellostaan. On tämä ihmeellistä.
Mutta nehän saa niistä korvamerkkielukoistaankin jo jotain tukea. Eläintukiko ei sitten edellytäkään siitä paskasta huolehtimista kun siitä teidän mukaanne maksetaan erikseen sitä kovempaa pinta-alatukea. Olen luullut ettei saa eläintukia jos ei hommaa sonnan varastokapasiteetiä ja hoida oikein sitä sonnanlevitystä.
Eihän siitä nyt sitten vaan makseta teille kahteen kertaan siitä samasta paskasta. No ei sitä sitten kannata minulle myydä jos siitä saatte kahdet tuet valtiolta.
Joo, anokaa vaan lisää maitokiintiötä sieltä valtion ilmaisesta kiintiövarannosta. Rikastutte sillä paskallannekin.
Hieman vaikutat tuon kirjoituksesi perusteella Jönssi henkilöltä, jonka kanssa ei ihan kaikki kotieläinpuolen viljelijät tosiaan pysty hyvään yhteistyöhön. Paskanlevitys taitaa aiheuttaa jopa kohtuullista kateutta? Tavallisesti siitä vaan valitetaan, mutta onhan se perusteltu näkökanta tuokin!
Maitokiintiöheittosi perusteella arvelen piikkisi kohdistuvan lähinnä lehmä- ja naudanlihatuotantoa kohti.
Tarkastellaan hiukan A,B,C1 ja C2 alueen hehtaarikohtaisia tukia. MTK:n sivuilta otin lukemat, lienevät kohtuu luotettavia, vaikka taitaa niissä olla pikkuvirheitä- tai puutteita C-alueen kohdalla, juuri tuon valitun lisätoimenpiteen osalta joko kasvinviljely tai kotieläintilalla. Se osaltaan kertoo, miten hankalaa loppujen lopuksi on koko tukipalettia saada tarkkaan muotoon koko maan osalta eri tuotantosuunnittain, jos MTK:n sivuilta ei saa täysin eksaktia tietoa suorassa taulukkomuodossa!
Tänne ei saa tehtyä taulukkoa, joten kirjaan tuet seuraavassa järjestyksessä:
CAP, Ymp. LFA, yl ha tuki, pohj tuki ( C-alueella) ja AB-alueen ympin lisäosa(vaihtelee) Kaikki yht
(”pienet painovirheet toki mahdollisia…!)
Rehuvilja
A: 280,107,150,0,0,3-4 yht 540-541
B. 230.107, 200,0,0,3-4 yht 540-541
C1 230, 107,200,0,0,0 yht 537
C2 189,107, 210,34,0,0 yht 540
Rehunurmi
A 0,130,150,0,0,125-164 yht 405-444
B 0,130,200,0,0,125-164 yht 455-494
C1 0,130,200,0,0,0 yht 330
C2 0,130,210,34,0,0 yht 374
CAP-nurmi
A 214,130,150,0,0,125-164 Yht 619-659
B 176,130,200,0,0,125-164 Yht 631-671
C1 176,130,200,0,0,0 Yht 506
C2 145,130,210,34,0,0 Yht 519
Mallasohra
Koko maa noin 610-620 Ympin lisä osa vaihtelee 72- 84 AB-alueella
Vehnä
Koko maa noin 624 Ympin lisäosa vaihtelee 87-105
Ruis
Koko maa noin 650, ympin lisäosa vaihtelee 110-144
Öljykasvit
A.B.C1 noin 640 ,ympin lisäosa vaihtelee 108-141
C2 582
Tilakohtaiset vaihtelut ovat suuria, joten pystyt toki väittämään, että maitomies saa peltopuolen tukia jonkin kasvin kohdalta enemmän kuin viljamies, mutta jonkinnäköistä keskiarvoa yritän hahmottaa!! AB-alueen tukijutut eivät ole niin ”selkäytimessä”, mutta kohtuullisen luku- ja päättelytaidon ehkä omaan! ON kyllä pirun hankalaa yrittää verrata maan eri alueiden ja eri tuotantosuuntien peltotukia! Voipi tulla sanomista…!
Yritetään edes jotakin:
Viljatilalla lienee valikoimassa muitakin kuin pelkkä rehuviljaa. Siementuotannon tukia en edes ota esille, koska kotieläintilalla on todella harvoin siementuotantoa. Eli ne ovat pääsääntöisesti vain ”hyvää” ainoastaan viljatilalle.
Olisiko vaikka 50 % rehuviljaa, 20 % öljykasvia, 20 % syysviljoja ja 10 % mallasohraa edes jonkinmoinen keskiarvo?? TOKI muistan 5 % kesannoimisvelvoitteen…. Sen voi ottaa huomioon tarkastelussa vaikka vähentämällä rehuviljan osuutta.
Keskimääräisellä maitotilalla voisi olla vaikka 70 %rehunurmea ( harvinaista ei ole täysi 100% ), 20% rehuviljaa ja 10 % CAP-säilörehunurmea. (AB-alueella saatettiin viime kesänä hakea tuota huomattavasti enemmän??)
Sikatilalla lienee rehuviljaa suurin osa ( 70-100%), kasvinvuorotuksen takia lienee syytä pitää esim. öljykasveja noin 10 %-20 %?
Rehunurmen tuet ovat selvästi alempia kuin viljanviljelyn tuet. Sitä rehunurmea kuitenkin siellä maitotilalla- ja ehdottomasti mullitilalla- on suurin osa peltopuolen tuista, ainakin C-alueella. CAP-säilörehutukea haettiin kovasti tänä keväänä kasvinviljelyn kansallisen rehunurmi tuen loppumisen vuoksi. Siihen tuli lopulta 27 % leikkaus. Täällä maitoaluella ( C-alueella ) ei todella ”juhlita” 330-374 euron ha-tuilla, verrattakoon vaikka oman alueen rehuviljaan tai muihin kasveihin muilla alueilla. AB-aluellakin ero on täysin selvä. Silloin kuin haetaan nautapalkkiota, niin niille lasketaan tietty rehuala eli tässä tarkastelussa juuri noita rehunurmialaa. Silloin nurmea ei voi ilmoittaa CAP-säilörehuksi. Niitä erikoistapauksia on, mutta ehdottomasti pääperiaate nautapalkkioissa on tuo.
Ehkä keskiarvona maitomies saa 0-30 % pinta-alaltaan parempaa tukea kuin viljamies. Tavallisen maitomiehen vilja on tuota rehuviljaa, jossa ei taida olla eroa kuin noin 1 euro?? On siellä ympin lisäosassa enimmillään toki 30-40 euron etu maitomiehelle, mutta kuinka monella ja kuinka paljon maitotiloilla on mm. öljykasveja, ruista, mallasohraa?? Viljamies saa noin 70-100 % alueelta parempaa tukea, ero esim. A ja B-alueella rehunurmen ja viljan välillä 50-90 euroa C-alueella noin 200!! Ero esim öljykasveihin ja rukiiseen on 300 euron luokkaa!
Sikamiehenä varmaan mielestäsi kannattaisi olla, pelloista viljalla suurin osa ja ympin parempi lisäosa AB-aluella? Vielä kun saisi CAP-nurmea- ja kesantoa pitää noin 50 % peltoalasta ilman leikkauksia niin hyvin pyyhkisi???
Valtion maitokiintiö maksaa 8.4 senttiä litra, noin joka 10-15 hakija saa täällä alueella sitä. AB-alueella ehkä helpommin? Vapailta markkinoilta reilusti laajentavat tilat sen joutuvat ostamaan. Hintahaitari on pyörinyt siinä 40-50 sentin hujakoilla. 100 000 litran kiintiön kasvattaminen maksaa noin 50 000 euroa. Sitä ei taideta avustaa millään lailla.
Pitää myöntää, että tämä tarkastelu ei nyt ole täysin eksaktia –lähinnä tuon CAP-säilörehutuen ja sen leikkauksen osalta, mutta en nyt jaksa enempää miettiä! Ja keväällä on taas uudet ohjeet ja taulukot!
No, on siinä ainakin jotain osviittaa asioista täysin tietämättömille eri kasvien ha-tuista eri alueilla!
Keskenämme ei meidän kannata ruveta hyvin kovasti riitelemään. Omaa uskottavuuttamme muiden silmissä vain heikennämme! Jos paskalla rikastuu, niin taitaa sitä pystyä kokeilemaan niin tuotantosuunnan vaihtaja tai jopa ammatin vaihtaja?
Mun rehukauralohkoni vieressä on naapurilla rehukauraa. Se saa siitä valtiolta enempi tukea/ha kun minä saan omastani. En voi pitää sitä oikeudenmukaisena. En myös sitä, että se saa lähes kaikesta mitä se vaan keksii ostaa investointitukena valtiolta suoraan rahaa, ei siis korkotukilainaa tai mitään muutakaan takaisin maksettavaa, yli tai vajaa puolet. Jopa ostaessaan (siitos)elukoita, jotka ovat sen tuottama tuote toisaalta. Kasvinviljelijä voi saada johonkin porkkanavarastoon tukea, ei muuhun ei edes perunavarastoon tai mihinkään viljelykoneisiin tai kuivaajaan. Karjatilallinen saa kaikkiin koneisiinsa traktoria lukuunottamatta ja kaikkiin rakennusinvestóinteihin.
Ei sitä karjatilallista kukaan estä rypsiä tai mitään muutakaan viljelemästä. Kyllä niiden suhteen ollaan samalla viivalla.
Hassua, että karjatalouden aina puhutaan sopivan Suomeen erityisen hyvin mutta kuitenkin ne saa lähes kaiken kansallisen tuen mitä täällä jaetaan. Voisi päätellä että kasvinviljely sopiikin sittenkin paremmin tänne koska se elää lähes samoilla tuilla kun keskieuroopassakin ja markkinahinnat ovat keskieurooppaa alemmat. Nämä alemmat viljanhinnat ovat muuten myöskin suoraa tulotukea karjatilallisille.
Taitaapa taaskin mennä kaikki maataloustupon rahat suoraan karjatilallisille kuten viimekerrallakin.
Ei tosiaan tämä tästä kummene! Ne pykälät on pykäliä, ei viljelijät niitä pysty helposti muuttamaan! Vaikka kuinka tiritäisiin epäoikeudenmukaisuudesta! Naapureiden välillä voi olla selviä eroja, niin tuotantosuunnan tai tukialueen eron takia. Täälläkin on puolin ja toisin C1-C2-alueiden rajalla "itkua", kun naapuri saa sitä ja sitä...
Se sinun naapuri taitaa olla mm. lypsyhiehojen kasvattaja? Vai emolehmiä lihantuotantoon? On kai sillä kuitenkin osa rehunurmea, jonka tuki jää rehuviljan tuen alle? Tietysti täysin puhdas hiehotila ei tarvitse rehualaa ( laittaa nurmet suurimmaksi osaksi srCAPpiin), mutta silloin se ei saa mitään nautapalkkiota.
Toisaalta taitaisit vielä päästä kotieläintilalliseksi 10 eläinyksiköllä. olkoot peltoa sitten kuinka paljon tahansa. Liekö se naapuri ollut aina karjatila vai lisäsikö elukat vimeisen 10 vuoden aikana? Uusilla säännöksillä taitaa tulla 0.4 eläinyksikköä/ha vaatimus tuohon kotieläintilalle?? Silloin se rajaa niitä 10 eläinyksikköä/100 ha pois?
Työaikavertailujakin lienet tehnyt?
Niinkuin sanoin, tuo investointipuoli on mulle selvästi vieraampi, joten annetaan sen olla. Tällä alueella on todella hiljaista sillä rintamalla! Jossain Pohjois-Savossa sitten tosi reipasta meininkiä! Mutta älä kuitenkaan liikaa yleistä tai liioittele siitäkään? Minä yritän etsiä ja käyttää noita keskiarvoja.
Oletko miettinyt esim. kuminaa vuorottelukasviksi? Kohtuu hyvä tuki ja 3 satovuotta yhdellä kylvöllä?
Pointtini oli se ,että mikä estä sinua aloittamasta kotieläintuotantoa , jos se kerran on niin kannattavaa ja avustuksetkin hyviä ?
En ole saanut yhteenkään koneeseen investointiavustusta .
Oletko ajatellut mitä tapahtuisi jos kansallinen tuki jaettaisiin haluamallasi tavalla ( tasan kaikille hehtaareille ? ) .
Kun et nytkään aloita kotieläintuotantoa , mitä luulet että nykyiset kotieläintilat tekisivät ?
Mihin olet ajatellut sijoittaa kaiken viljan , mitä kotieläintuotannon lopettavat tilat alkaisivat tuottaa nykyisen viljatuotannon lisäksi ?
En viitsi tarkentaa omasta enkä naapureiden osalta mitenkään, olen nimittäin hyvissä väleissä kaikkien kanssa ja haluan pysyäkin.
Työajan tiedän olevan minulla melkoisesti pienempi kuin heillä mutta niin on maataloustulokin. Niihin en puutu. Väärin on minusta vain se, jos toisten saama tuki samaan asiaan on eri kuin toisten. Minusta tuet pitäisi olla kaikille yhtenevät tai sitten on turha puhua yrittämisestä.
Viljat menee interventioon vaikka me kaikki tuottaisimme sitä, on turha kerjätä myötätuntoa sille, että ostatte minulta viljaa, hinta on alempi kuin keskieuroopassa ja yhteiskunnan tukitaakka olisi pienempi jos kaikki viljeltäisiin viljaa taikka kuin elättää karjatiloja isoilla kansallisilla tuilla.
Olen todellakin harkinnut aloittamista. Laskelmat näyttää todella suotuisilta.
Et ole saanut investointitukea koneisiin, kummallista, etkö muistanut hakea vai etkö ole ostanut mitään?
Olen harkinnut lopettamista , laskelmat eivät näytä suotuisilta , mikäli WTO-neuvottelujen yms jälkeen maidonhinta edelleen alenee , muun yhteiskunnan tulotason noustessa .
Investointituista aiemmin mainitsinkin jo , että esim ruokintasysteemiin ei kannattanut edes hakea tukea , koska 25% avustus olisi myönnetty laskennallisista kustannuksista eläinyksikköä kohti , tuki olisi ollut olematon .
Peltoviljelypuolen koneissa ei tukeen taida olla mahdollisuuksia sen enempää kuin kasvinviljelytilallakaan .
Hyvää alkanutta vuotta .
En ole kerjännyt myötätuntoa vilja ostoistani , kun en ole ostanut viljaa , lähinnä viljattomia valkuaisrehuja .
Yhteiskunnan tukitaakka voisi tietysti olla pienempi ,jos kaikki viljelisimme interventioviljaa , mutta tukijärjestelmän tarkoitus ei ole tuottaa interventioviljaa , vaan elintarvikkeita kuluttajille ja kotieläintuotannon tukeminen vaikuttaa erittäin merkitsevästi työllisyyteen sekä ulkomaankauppataseeseen eli on yhteiskunnalle selvästi voitollista toimintaa .
Ei tänne eläviä teuraseläimiä ja raakamaitoa tuotaisi .
Vielä kommentti lannan hintaan , minä ainakin olen aina joutunut maksamaan kemiran lannoitteista , en ymmärrä miksi karjanlannan pitäisi olla aivan ilmaista ?
Kyllä ravinteista kuuluu maksaa. Perustelivat vaan kovempia hehtaaritukia, että sillä maksetaan sitä lannanlevitystyön suurta rasitetta. Sanoin vaan voivani auttaa ja jopa maksavani siitä lannasta asiallisen hinnan. En maksa kuitenkaan samaa hintaa millä saan ne ravinteet muovisäkeissä, jota hintaa siitä joskus joku vaati.
Maatalouden hyödyllisyys kansantaloudelle on ilmiselvä. Pitää olla aika tyhmä joka luulee esimerkiksi keskieurooppalaisten veronmaksajien maksavan meille ruoan pitkään nykyisillä maailmanmarkkinahinnoilla. Toisaalta kuvitelma tuon pienimuotoisen karjatalouden, mitä se keskimääräisesti vielä on, olevan jotenkin tehokasta on minusta yhtä typerää. Keskimääräinen lehmämäärä on varmaaan vieläkin alle 20 kantturaa.
Minusta rakennemuutoksen on jatkuttava ja jopa tehostuttava ja eri tuotantosuuntia on kohdeltava tasapuolisesti.
Miten suhtautuisit, jos viljan viljelijöille annettaisiin viljelykiintiöt, joita sinä et saisi ja sitten he saisivat halutessaan tuottaa rajatta maitoa sinua paremmilla ehdoilla.
Juu , se lantahomma on tietysti niin ,että jos omalle pellolle sopii kaikki , melkein väkilannoitteen hintaa joutuu pyytämään , kun vastaavat ravinteet on kuitenkin ostettava .
Jos taas sijoittamisessa on ongelmia , silloin pitäisi olla tyytyväinen jos joku edes hieman maksaa , saattaa kannattaa antaa lanta vaikka ilmaiseksi .
Vielä hehtaaritukien erosta : ( Anteeksi ensimm. viestissäni Bullshitiksi syyttämisestä )
Kasvinviljelijä saa ( ilman karjanlantaa ) vähemmän hehtaaritukea kuin sika/kanatilat sekä nauta/lammastilojen vilja ( tai vast. ) .
Mutta kotieläintilojen nurmi on huonommin tuettua cap-säilörehustanikin pinta-alan ylittymis leikkuri vei paljon enemmän kuin viljastani .
Lisäksi rehuala nurmen tuki on selvästi alempi ( laitumet , kuivaheinä , viherruokinta tai jos haluaa välttää kesannoinnin 92tn rajan ylityksen takia ).
Mielestäni 20 lehmän tilat eivät ole aivan tehottomia , nämä eivät yleensä ole saaneet investointitukia , kun taas investointituella rakennetut jättinavetat kuitenkin saavat saman hinnan maidolleen .
Jättinavetoiden suosiminen perustuu osittain siihen , että maidon hinnan aletessa niillä ei ole mahdollisuutta lopettaa suurten investointien takia :)
Käänteinen kiintiö on kyllä mielenkiintoinen teoria , mutta monet laajentaneet ovat lähteneet varsin vaatimattomilla kiintiöillä ja ostaneet lisää ( puolet kiintiöistä liikkuu hallinnon kautta , mutta toinen puoli markkinoilla ) , eli ei suurta eroa mikä tuotantosuunta on lähtötilanteessa .
Päästiin muuten aika kauas alkuperäisestä aiheesta , vieläköhän jaksaisi vastata alkuperäiseen kysymykseen :D
,,,,,,,