Mitä mä teen, ku oon ollu ihastunu korviani myöten yhteen jätkään ja mä menin sanoo sen sille päin naamaa.. ja nyt se jätkä pitää mua idioottina.. pahinta täs on se, et se asuu melkeen mun naapurissa ja se tuntee mut aika hyvin.. mun pitää mennä aina sen kaa samalla bussilla ja samalla metrolla kouluun ja sit se kattoo ja välttelee mua ku jotain spitaalista.. mitä mä teen?? APUA!! MYÖS poinien kommentteja, KIITOS!!!
Mitä mun pitäi tehä?!?
-.-heta-.-
2224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minun elämään on kuulunut nyt myös tätä ihastumista ja olen miettinyt eri vaihtoehtoja mitä tekisin jos tyttö käyttäytyisi esim. samoin kuin kuvailit pojan tehneen.
Olen päätynyt siihen, että yrittäisin unohtaa koko jutun eli ei enää mitään katseita eikä puheita, aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut. Se tuntuu minusta järkevimmältä.
Jos hän muuttaa sitten myöhemmin mielipidettään niin voi jutun ottaa uudelleen harkintaan, mutta muuten ei. Jos häntä ei kiinnosta niin sitten ei eikä sille asialle paljon mitään mahda.
Minulle sattui tässä aika veikeä tilanne muuten..
Menin kahvilaan kun oli sovittu treffit erään naishenkilön kanssa, tähän ei liittynyt tunteita vaan treffit oli yhden ihan muun asian takia josta piti keskustella.
Tulin etuajassa ja sitten näin tämän entisen "ihastukseni" siellä kahvilassa!
Hän meni istuskelemaan yhden kaverinsa kanssa yhteen toiseen pöytään (käytyään WC:ssä jonka jonka jälkeen hiukset näytti aika paljon kauniimmin laitetulta jne.). Sitten tuli tämä tyttö jonka kanssa olin treffeistä sopinut.
No sitten lähtikin tämä "ihastus" aika tuiman näköisesti matkoihinsa nähtyään minut "toisen" kanssa.. semmoista.
Mutta ei harmita koska "ihastuksella" on ollut monta kuukautta aikaa tehdä minulle selväksi, että on kiinnostunut (jos on?!).
Sitäpaitsi tyttö jonka tapasin tavallaan ensimmäistä kertaa siellä kahvilassa, vaikuttaa erittäin mukavalta ja meillä synkkaa ihan hyvin, saa nähdä mitä elämä tuo tullessaan.
Tässä nyt vaan olen miettinyt, että mitäköhän olisi tapahtunut jos olisinkin istuskellut kahvilassa ihan muuten vain.. ehkä olisin mennyt "ihastuksen" luo tai ehkä hän olisi tullut minun luokseni koska silloin jos koska olisi siihen ollut ihanteellinen tilanne.
Saa nähdä minkälainen ilme hänellä on nyt kun maanantaina taas mennään kouluun..
Mutta kuten sanottu, tyttö johon tutustuin, on ihana :) Toimin kuitenkin erittäin hillitysti, kaverimaisesti sekä herrasmiesmäisesti koska liikaa olen menettänyt hätiköimällä elämän aikana. Myöskään en uskalla toivoa mitään, jotta suurilta aina mahdollisilta pettymyksiltä välttyisin.
Olisi niin mukava jos joku antaisi tähän kommentin vaikka viestin alkuperäinen aihe muuttuikin tässä vähän :)
kiitti mielipiteestä.. mua ärsyttää täs jutussa myös se, et mun frendit haukkuu sitä jätkää lehmän näköseks ja matikkahikeks..musta se ei oo kumpaakaan, mut mitäpä mä tässä taas inisen..ja viel kerran.. kiitti, #¤%, ku jaksoit vastata..*menee pois ja mutisee mennessään jotain sekavaa ja tulkitsematonta itävallasta, aivorusinoista ja pienistä vihreistä miehistä* *hih*