Hei mitä varte maajussit saa tukiassi mut ei esim.autoilijat tai metalliyrittäjät.Jos teijä porkkanat mene vituiks tai onnistu ni sama raha tule mut jos muil yrittäjil tule heikko vuas ni konkka tulee,ei paljo eu avusta T:Lidlin ovia aukova
TUKIAISET
MEIKKIS
101280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tämän kirjoitin joku aika sitten ja kopsaan sen tänne! Hyvän kuvan asiasta saat lukemalla muita palstan keskusteluita lävitse! Asia ei aivan suoraan vastaa kysymykseen, mutta kysymyksestäsi paistaa lävitse selkeä perehtymättämyys EUn maatalouspolitikkaan, niin perusasioita vaikka ensin alkuun!
Puutarhapuolella on jonkinmoinen kilpailu- ei ole suuria tukkuostajia kuten maito, liha- viljapuolella.
EU:n maatalouspolitiikan perusperiaate oli aikoinaan CAP-tuessa. Common Agriculturel Policy tms. Sillä tarkoitetaan varsinaisesti "hinnanalennuskorvausta". PerusEU:ssa, lieko ollut 9 jäsentä, mm tehokkaat maatalousmaat Ranska, Hollanti, Saksa, arvioitiin eri maiden ja eri alueiden satotaso, siis kiloissa. EU-maatalouspolitiikan alkuaikojen tavoite oli tosiaan edulliset elintarvikeet, joten mm. viljojen tuottajille maksettavaa hintatasoa laskettiin maksamalla tuon satotason mukainen korvaus CAP-tukena. Siksi paremmilla ilmastoalueilla = parempi satotaso maksetaan CAP-tukea enemmän kuin huonommilla alueilla vieläkin! Suomikin on jaettu 3- 7 eri alueeseen, ja etelässä maksetaan CAPpia enemmän kuin pohjoissa.
Sitten älähtivät perusEU:n "huonompien alueiden" valtiot viljelijät. Voiko olla oikein, että paremmille alueille maksettan enemmän tukea kuin huonomman satotason alueen viljelijöille. Tehtiin LFA-tuki, vähemmän suotuisten alueiden ( Less Favourite Areas tms. jota maksetaan nykyäänkin yllättävän paljon mm. Saksassa.
Tuota LFA:ta on myös "suomennettu" Laiskan Farmarin Avuksi... CAPpiin on sotkettu sitten myös mm. nautojen lihantuotantoa, tupakkaa, viiniä, oliveja, maidon tuottajahinnan laskua, yms.
Nuo CAP ja LFA ovat tärkeimmät tuet vielä Suomessakin. Lisänä on ne kansalliset 600 miljoonaa ympäristöasioihin tarkoitetut EU:N ja Suomen yhteiseti maksamat ympärisistötuet.
Ja olethan lukenut tuon kirjoitukseni maataloudne rahavirroista?? Tuotteet 2.2 tuet 1.8 - kustannukset 2.9, jää maataloustuloa 1.1 miljardia. Kyllä kai se 2.9 miljardia edes jotakin yhteiskunnan ratasta pyörittää tai hieman voitelee?
Suomen maatalouspolitiikka lakkasi olemasta 1.1.95. Olemme täysin mukana YMP:ssä. Tuolta voi tutustua
http://europa.eu.int/comm/agriculture/index_fi.htm
PerusEU:ssa oli nähty hyväksi, että ruuan hinta kaupassa ei vastaa tuotantokustannuksia, vaan hintaa on sponsoroitu verovaroin. Kyseessä oli tavallaan tulonsiirto rikkaammilta köyhille, jotta hekin saisivat särpimensä ostetuksi palkallaan.
Suomessa ennen EU:ta maataloustukiaisten perusongelma oli se, että ne palvelivat yhdenaikaisesti maataloutta, maaseutu-, sosiaali ja asutuspolitiikkaa. Tukiaisilla pidettiin hengissä pieniä tiloja ja siten maaseutu asuttuna. Sopivan tukiaistason pohjana oli normitila ja sen keskim. satotaso (vilja, maito, liha). Sitten vain asetettiin tuotteille sopiva hinta, jolla normitila pysyy hengissä normisadolla ja normikustannuksilla. Hyvää tässä oli se, että tilan (yrityksen) tulotaso riippui siitä, kuinka hyvin osaa työnsä tehdä, siis yritystään pyörittää. Toki kadon tullen maksettiin korvauksia, mutta ne eivät kattaneet täysin edes muuttuvia kustannuksia. Tulipa vain estettyä maatilojen konkurssit.
Suomen EU-neuvotteluissa maa jaettiin kahteen alueeseen, joita koskevat nämä 141- ja 142 artikkelien kärhämät. Niillä sovitiin, että Suomi saa maksaa kansallisia tukia viljelijöille, jotta viljely olisi edes jotenkin taloudellisesti mahdollista täällä. 141 oli "väliaikainen ratkaisu" Etelä-Suomeen ja 142:ssa sovittiin pysyvä ratkaisu Keski-ja P-Suomeen. Edelleen korostan, että näillä toimenpiteillä pyritään siihen, että raaka-aineet elintarviketeollisuudelle ovat matalalla, toisin kuin ennen EU-aikaa. Teollisuus ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa. mm. Suomen viljojen hintataso( viljelijöille maksettava) on selvästi Ruotsia, Saksaa, Tanskaa matalampi. Lihassa keskitasoa, maidossa osuustoiminnallinen Valio on pystynyt vielä maksamaan parhaita tuottajahintoja, mutta kilpailu kiristyy selvästi.
Tuossa on muuan "EU maatalouspolitiikka"-haulla osuineita linkkejä: MTK:N juttuja en linkitä...
http://www.nivala-lehti.fi/?pid=talonpoika hieman pohojalaista uhoa, mutta perusasiat oikein!
Heidi Hautala vihreistä
http://www.heidihautala.net/puheet_puhe.php?id=336
Animalia: http://www.animalia.fi/media/2002/28062002.htm
Finnfood:
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/0/13bd939a3a c3b658c2256f50002abe67?OpenDocument
Kyllä niitä löytyy! Pari tuntia jos uhraat, niin jo jonkinmoisen kuvan saat!
... näille marisioille vastaan aina,että ryhtykää maajusseiksi,niin saatte tukiaisia!Tiloja on kyllä myytävänä ja valinnan varaa on.
tuki on palkkamme hyvin tehdystä työstämme raaka tuottamamme raaka-aineen hinnat on laskettu niin alas ettei ne kata tuotanto kustannuksia.
toivottavasti muutkin joutuvat tähän samaan helvettiin.
Tukiassi maksetta juurri sittä vartte, että sull ja sill konkka mennell metalliyrittäjäll olis halppa ruoka sill Lidliss
Hei kirjot iha vaa kirjakiält ko es sää raukka ossa rauma murret
snää smu snääks ku smääki snaa snu snääks.
Ei raumal o murret se o kiel.
Tuet vain n. 10 * ansiosidonnainen. Miksi MTK:laiset kadehtii meitä.
15.1.2005 uutinen YLE:n teksti-TV:ssä: ”Työttömyysturvamenot kasvoivat 2003: Työnhakijoille maksettiin toissa vuonna työttömyysturvaetuuksia yhteensä 2,7 mrd euroa, ilmenee Kelan ja Vakuutusvalvontaviraston julkaisusta. Vuodesta 2002 määrä nousi 8 prosenttia. Työttömyyskassojen osuus summasta oli 1,6 ja Kelan 1,1 mrd. euroa.”
SIIS: Työttömyyskassojen maksamat korvaukset ( ansiosidonnaiset ) 1,6 miljardia eli 1 600 miljoonaa. Kansalliset tuet 623 milj + osarahoitteisiin EU-tukiin reilu 200 milj. Yht. noin 850 milj. ELI noin vähän yli puolet ansiosidonnaisista! Kaikkineen kansalliset tukirahat ovat noin 30 % työttömyyskorvauksista!
Teitkö tahallasi tuon toteamuksen/kysymyksen vai et oikeasti tiennyt? Palkkatyöläinen-lehti tms. taas väännellyt tosiasioita?
Työttömyysmenot eivät varmaankaan ole suoraan yhteismitalliset viljelijöiden tukemisen kanssa, mutta pientä vertailua voinee tehdä. Viljelijöitä on 110 000 ja koko elintarvikeketju työllistää välillisine vaikutuksineen n. 300 000 ihmistä. Jos kotimainen maataloustuotanto ajettaisiin täysin alas, niin kysymyksessä olisi ko. ryhmän työpaikkojen kohtalo. Työttömyysmenot lisääntyisivät ainakin 1,5 mrd. €. Säästäisimme siis 800 milj. kotimaisen elintarvikehuollon turvaavia kansallisia tukia maksamalla sen sijaan yli 1500 milj. lähes vastikkeetonta työllisyystukea?
sinä Lidlin ovia availet. Minä olen kerran käynyt ostamassa hyllykön, mutta ruokaa en osta koskaan. Kannatan kotimaisia tuotteita, sillä tiedän, että ne ovat hyviä ja turvallisia syödä ja kun olen vertaillut esimerkiksi juustoja, ne ovat kalliimpia kuin kotimaiset. Kerran menin ostamaan porakonetta, olivat nääs tarjouksessa. Kello oli 9.10, nutta ne olivat jo loppuneet. Mitenkähän iso varasto lie ollut kun 10 minuuttiin oli jo loppu. Eli se on sellainen houkutinkeino Lidlillä, jolla se saa asiakkaan sisään,jospa ostas muutakin. Käy kuin entinen myyjä vastasi vessapaperin ostajalle:Valitettavasti ei ole vessapaperia, mutta käviskö santapaperi.
LIdi ei eroa muista kauppa ryhmittymistä muuten kuin pienemmillä valikoimillansa. Eli kotimaista ruokaa sieltäkin saa (maito, lihat, leivät,......)
Ps.sama se mistä ruokasi ostat