Mitenköhän pitkään menee22v että alkaa etsiä omaa asuntoa? Minusta tuntuu ahdistavalta katsella kun tuntu että ihminen jumiutuu eikä tee asoille miään.Töissä onneksi on ja seurustelukumppanikin.Mutta hänen kriteerinsä ovat että pitää ensin saada vakituinen työpaikka.Kertokaahan kuinka todennäköistä on saada tänäpäivänä vakituinen työ? Rahaa on jo säästössä sen verran että takuuvuokran maksaminen onnistuu.Muta kun seurustelukummapni ei ole vielä valmis muuttamaan omasta kotoaan.Liian suuri askel kuulemma.Eiköhän se ole niin että mitä pidempään vetkuttelee sitä vaikeammaksi se menee.
Jotain tolkkua!
höh1
1662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eiköhän sekin ole vanhempien ja 22 vuotiaan asia milloin muuttaa ja ainakin meillä aikuisilla lapsilla on omat avaimet meile
Aijaa aika ihmejuttu et avaimet lapsilla.Elikkä aina avoimien ovien päivä?Milloinka saatte alkaa elämään omaa elämäänne? Vai oletteko vasta 40 vuotiaita?
Ainahan minun koti on myös lasten koti ! Ja itse sinä outo olet kun joka aloituksessa pyrit saamaan mieheltä lapset pois uusikkona/häijynä äitipuolena tai jätettynä ex vaimona yms.
Itse olen 46-vuotias ja minulla on vieläkin avaimet lapsuuden kotiin. Niin myös sisaruksilla. Vanhemmat ovat aina myös korostaneet sitä, että jos jollekin meistä tulisi vaikeuksia, niin aina saa kotiin tulla vaikka pidemmäksikin aikaa asustamaan.
Opettele kirjoittamaan, välimerkit ja oikeinkirjoitus, sekä lauserakenteet ihan metsässä.
Minullako oikeinkirjoitus metsässä? Kait se nyt on jos ei ole peruskoulua tullutkeskiarvolla4.6 suoritettua.Ja pyytäisin olemaan kommentoimatta Ja ei kaikki voi oppia kirjoittamaan samalla tavalla,,meinaatko että kaikki ihmiset on valmistettu samasta muotista?
Mä myös ihmettelen et miehen lapset vielä kehtaa asuu kotona. Odotamme miehen kanssa koska älyyvät muuttaa omilleen jotta minun lapet sitten saisivat lisää tilaa ja omat huoneet. On kurjaa kun mun lapset ovat toisisijaisia lapsia ja nämä miehen lapset valtaa koko talon. Menis töihin ja toiseenkin jos ei rahat riitä meillä on maksettavana nämä mun lapset, eikä raha riitä kaikille. Meillä on samanikäiset lapset mutta niin on miehen lapset avuttomampaia kuin mun, se kasvatus se kasvatus...kurjaa nhdä mutta minkäs tee, itse olen omistani ylpeä että olen onnistunut, mutta säälin miehen lapsia jotka vaan oleskelee. Kaikki ei halua huoltaa omia lapsia, minä halusin ja nyt ovat loistavia.
-älyyvät
-lapet
-avuttovampaia
-nhdä
-tee
-ym virheet
Mitä ihmeen kehitysvammaisten ja jälkeenjääneiden sanoja nuo on?
Ei edes google tuolaisia tiennyt.
Minusta on hyvä juttu, että nuorenne on noin järkevä. Miettii rahojen riittävyyttä ym. Aika moni 18-vuotias nimittäin muuttaa omilleen ja odottaa, että yhteiskunta maksaa viulut. Marssitaan sossuun, joka hommaa asunnon, maksaa huonekalut ja muuttoavustukset sekä vielä vuokrat. Eli maksajina olemme me veronmaksajat.
Itse toivon, että oma nuori asuu kotona niin kauan, kunnes pitää muuttaa opintojen takia tai kun on oikeasti varaa muuttaa. Yhteiskunnan elätiksi en halua nuortani sysätä.
Ai, jaa siis mamuille vaan kaikki, meitin likka muutti 18v lukiolaisena omilleen ja saa opintotukea, asumistukea ja, jos ei saa kesätöitä niin hakee sossusta, hyvä niin olemmehan me työssäkäyvät vanhemmat niitä veroja maksettu kipeeksi asti ,hyvä et joku perheenjäsen niistä hyötyy edes, tietty nyt toivomme et niitä kesätöitä löytyy.
Ehkä maksamana verot ovat saaneet lapsen(kin) osalta jo aiemmin vastinetta esim. Koulutuksen ja terveydenhuollon osalta.
Oikein, Suomihan on hyvinvointivaltio muille ,ei omilleen, omat köyhät hakee avustusta leipäjonoista ,muille tuodaan valmis pöytään.
On outoa, että lapsia ollaan ajamassa pois lapsuuskodistaan, yleensä se järjestyy ajastaan. Hyvä jos osaa ajatella, että ei vielä ole rahallisesti valmis siihen. Jos niin haluatte ajaa lapsenne tuonne vuokratalojen sanoisin hyvin sekasortoisiin oloihin.
En ainakaan itse sinne mene kuin vasta pakon perästä.
Myös omillani on avaimet meille, kyllä ovat niin fiksuja, että soittavat tulleessaan. Elämä voi kuitenkin muuttua, silloin heillä on paikka minne on aina tervetullut vaikka keskellä yötä. Myös meidän kannalta on hyvä, että pääsevät jos tarvitsemme apua.
En ole vielä luottamustani heihin menettänyt ja toivon että elämä kantaa jatkossakin. Sitä samaa toivoisin jokaisen perheen lapsille.
Ei niitä aikuisia nuoria mihinkään ajeta, itse ne muuttavat pois lapsuudenkodista opintojen perässä, harvemmin sitä opiskelupaikkaa löytyy omasta kunnasta, kun kaikki ei asu Helsingissä, tai onhan niitä peräkammarin poikia ja ehkä tyttöjäkin, kun peruskoulun jälkeen ei ole edes hakenut jatko-opintoihin , ja miksi kun kotoa saa kaiken ei tarvii kun hyysätään ja passataan.
Valitettavasti meillä on näitä ns. putoajia, jotka eivät pärjää koulussa, heille ei oikein aukene mahdollisuutta elämään. Heillä ei ole oikein mahdollisuutta muuhun kuin olla siellä kotona jos vanhemmat suinkin sallivat. Ei ole helppo asia vanhemmille, mutta jonkunhan heistä on huolehdittava. En näe sitä hyysäämisenä ja passaamisena. Kyllä terve nuori ihminen ihan omasta aloitteesta haluaa lähteä rakentamaan omaa kotiaan ja tulevaisuuttaan.
Näiden vanhempien joiden lapset eivät oikein saa siipiä selkäänsä ja jalkoja alleen tulisi olla kannustavia, eikä lamauttaa lisää.
Tukekaa nuorta opiskeluun ja omatoimisuuteen ja olkaa sen ensimmäisen asunnon hankinnassa mukana.
Juu'u, minun vanha äitini on niin suvaitsevainen, hyysää minun 40v veljeäni joka juo ja rällästää, äitini sitte passaa krapulaista, että toipuu ja taas lähtee juomaan.
Ei ole velipoikaa koskaan kiinostunut työstä ja peruskoulun on käynyt, mutta ammattia ei ole, jätti aikoinaan ammattikoulutuksen kesken korvauksilla elää äidin kanssa, ja tukitöihin on pakko mennä ettei joudu karenssiin.