Tanssit kestää yleensä 4,5-5-5h.
Enkä keskimäärin kappalepareja mahtuu tuntiin 8. Eli illan aikana tulisn. 35-45 kappaleparia.
Tanssikansa vaatii aina vaan lisää tahtilajeja soitettavaksi.
Eihän iltaan sovi kohta enään lisää.
Ilmeisesti tämä sama porukka (äänestä päätellen enemmistö) saapuu lavoille tunnin myöhässä ja lähtee pois 1,5-2 tuntia ennen tanssin loppumista. Eli he ovat paikallakin vain n.20 kappaleparin ajan.
Jos tämä sakki ei illan aikana halua tanssia kuin yhdet kappaleet samaa tahtilajia.
Ne tanssivat vain 10 kappaleparit ja jos olisivat paikalla koko illan saisivat tanssia 18-20 eri tahtilajia.
Kaikki tyylillään. Vaan miksi möykkää, jos ei oikeesti kiinnosta tanssia?
Nyt moni joka haluais tanssia koko illan, istuu kahvilla puolet illasta, kuunnellen sambaa salsaa bookiwookia polkkaa masurkkaa sun muita rytmejä jotka ei kiinnosta tanssia.
Enkä keskimäärin kappalepareja mahtuu tuntiin 8. Eli illan aikana tulisn. 35-45 kappaleparia.
Tanssikansa vaatii aina vaan lisää tahtilajeja soitettavaksi.
Eihän iltaan sovi kohta enään lisää.
Ilmeisesti tämä sama porukka (äänestä päätellen enemmistö) saapuu lavoille tunnin myöhässä ja lähtee pois 1,5-2 tuntia ennen tanssin loppumista. Eli he ovat paikallakin vain n.20 kappaleparin ajan.
Jos tämä sakki ei illan aikana halua tanssia kuin yhdet kappaleet samaa tahtilajia.
Ne tanssivat vain 10 kappaleparit ja jos olisivat paikalla koko illan saisivat tanssia 18-20 eri tahtilajia.
Kaikki tyylillään. Vaan miksi möykkää, jos ei oikeesti kiinnosta tanssia?
Nyt moni joka haluais tanssia koko illan, istuu kahvilla puolet illasta, kuunnellen sambaa salsaa bookiwookia polkkaa masurkkaa sun muita rytmejä jotka ei kiinnosta tanssia.
Vastaukset 32
Vanhimmat
"Nyt moni joka haluais tanssia koko illan, istuu kahvilla puolet illasta, kuunnellen sambaa salsaa bookiwookia polkkaa masurkkaa sun muita rytmejä jotka ei kiinnosta tanssia "
- Naistentunnilla voisi jättää soittamatta polkat, jenkat, sambat, masurkka,bookiwookit.
Näin nuo peristeisiäkin tanssivat miehet pääsisivät paremmin tanssimaan.
Moni hieno hidas foksi jäisi soittamatta jos kaikki bw-musiikki jätettäisiin soittamatta. Kyllä bw-kelpoisen foksin voi soittaa naistentunnilla.
Tanssimusiikin tahtilajeja on kaksi. Parillinen määrä iskuja tahdissa ja pariton määrä iskuja tahdissa. 3/4, 2/4, 2/2 ja 4/4. Harvoin soi muita tahtilajeja ja usein 2/4 ja 2/2 tarkoittaa samaa tahtilajia.
Mitä ihmiset sitten vaatii muuta kuin Valssia ja Foksia?
Ei ainakaan polkkaa ,jenkkaa ja masurkkaa sillä en ole mikään herne joka pomppii tanssisalin nurkasta nurkaan hikipäässä jumppapuku yllä.
Jumppasalit on tehotreeniä varten erikseen.
Hyvä orkesteri jättää polkat ,masurkat ja jenkat soittamatta. Niillä ei saada kuin ruuhka kahvioon
Kahvilatuotteita täytyy saada myytyä.
Kahvilla käynti on siis hyvä tehdä näiden aikana.
Ymmärrän myös näiden tarpeellisuuden soittaa.
Näiden osaajia on ja on ollut, eli ne kuuluu lavoille.
Näitä bookiwuukit ja muita "uutuksia" ei sais soittaa lavoilla.
Jos joku onn niin kaheli että mrnee opetteleen jonkun uutuuden. Orjentoitus tanssiin sitä yksin kotona, tai lukkojen takana salilla.
Nyt tuhannet ihmiset joutuu kuunteleen huonoo musiikkia ja surkeeta rytmiä muutaman elvistelijän takia.
Jos on aivan pakko päästä esitteleen taitojaan, eikö niitä vois mennä vaikka kaupunkien torille esitttään? (En tiedä onko se luvallista ja turvallista. Eli en anna takuuta hakeeko valkotakit.)
Eikös tossa tullut jo kolme tahtilajia esille?
Humppa. Jota ei myöskään tarvis soittaa. Humpan soidessa on lavoilla aina kamala kaaos. Toinen kieltolistalle olis bug, vaikkei se tahtilaji olekaan.
Tai oikeastaan riittäis kun sen bugin kieltäs. Sen jälkeen palautus rauha humpan tanssimiseenkin.
Boogiwoogi ei ole mikään uutuus. Sitä tanssittiin jo kymmeniä vuosia sitten ja 90-luvulla yleistyi lavatanssiksi lopullisesti. Aika paljon hyvää tanssimusiikkia jäisi lavoilla soittamatta jos bookivooki musiikki poistettaisiin lavaohjelmistoista.
Eikö pitäisi puhua tanssi- eikä tahtilajeista? Valssi, tango, foxi, humppa, lattarit, jenkka, polkka, masurkka ... ovat kaikki eri tanssilajeja tai -muotoja, joiden kaikkien musiikissa on tahti joka on aivan eri asia kuin se tempo, jolla ne soitetaan.
Esim. valssi, jota on sekä hidasta että normaalitempoista. Ranskalaistyylinen valssi on jopa aika nopeaa, reipasta, lentävää. Ja argentiinalaisen tangon syke aivan muuta kuin suomalaisen.
En käsitä millaisissa tansseissa kommentoijat käyvät kun nykyajan vanhojen tansseissa ei soiteta ainakaan polkkaa ja masurkkaa kuin toiveesta. Niin mukavia tanssittavia kuin olisivatkin. Eikä sellaisia tanssiorkestereita enää kohta taida olla olemassakaan, jotka taitaisivat vanhat tanssigenret.
Ainuttakaan tanssilajia ei ole 50-luvun jälkeen jäänyt pois tanssilavoilta. Muutama hetken muotitanssikin on jäänyt elämään - esimerkiksi twist ja lambada. Jopa ne 50-luvun lopun sambamaisesti tanssitun humpan tappamat eri onestep ja twostep versiot ovat elpymässä - ihme kyllä nimenomaan nuorten tanssinohjaajien toimesta.
"nykyajan vanhojen tansseissa ei soiteta ainakaan polkkaa ja masurkkaa kuin toiveesta"
Minä olen käynyt vain tansseissa, en vanhoille erikseen suunnatuissa tansseissa. Myönnän, parina viime vuotena ovat käynnit vähentyneet. Mutta tähän asti polkka on soitettu lähes aina ja masurkka noin joka toinen ilta. Vanhat tanssigenret ovat äärimmäisen yksinkertaisia oppia verrattuna moneen 10-15 uutuuslajiin. Edelleen noita vanhojakin tanssitaan.
Yksi kysymys tanssijoille. Onko jossakin lajissa tapahtunut mainittavia muutoksia 2-3 vuoden aikana? 5-10 vuotta sitten näitä muutoksia tuli ja kaikkien kanssa ei oikein voinut tanssia.
Merkittävimmät muutokset oli jo 1990 luvulla. Silloin kädenalitanssit vakiinnutti asemansa vaikka niitä oli tanssittu jo 80-luvulla ja aikaisemminkin. Lattarit vakiinnutti lopullisesti asemansa 1990 luvun lopussa, vaikka niitäkin oli tanssittu jo 50-luvulta saakka ja sambaa jo aikaisemminkin. Samoin kolmiaskeltansseja alkoi ilmestymään näihin aikoihin eri musiikkilajeihin. Hustlea tanssittiin jo aika yleisesti, vaikka tanssijat eivät sitä itse tunnistaneetkaan, niin kuin eivät tunnista vieläkään.
2000 luvulla ei mitään mainittavaa olekaan tapahtunut.
Ehkä salsa on tämmöinen vähän tuoreempi laji, vaikka siitäkin tietysti löytyy näitä sukulaislajeja, mutta musiikkina taitaa olla 2000-luvulla tullutta.
Salsakin on vain kolmiaskelfusku sovitettuna lattarirytmeihin. Ja 70/80-lukujen vaihteen lambadaan tanssittiin salsan askelrytmillä. Lambada oli mielenkiintoinen tanssi, koska siihen tanssittiin erilaisia askelrytmityksiä jo alkeista alkaen. Nykyiset salsan, bachatan, kizomban, samban, ym. askeleet tanssittiin lambadaan. Ja tietenkin suomessa humpan kolmiaskel "väärällä jalalla".
Vähän pitää tätä epäillä, tai sitten kyseessä on ihan joku pieni ääriryhmä. Lavoilla varmaankin salsaa tanssitaan fuskumaisesti jo "huonon" musiikin takia, mutta salsaklubeilla se on ihan toista.
Kolmeaskelfuskua kun tanssitaan lattarimaisesti salsamusiikkiin niin ihan oikeaa salsaahan se silloin on. Ei kolmiaskelfusku ja salsa ole läheskään ainoat tanssit millä on samat askelrytmit. Onhan siitä salsasta useampiakin tanssityylejä, mutta niin on kolmiaskelfuskussakin.
Aina oppii jotain uutta. Missä tuota kolmiaskelfuskua on opetettu, ja peräti useilla tyyleillä? Kaikkiin kummallisuuksiin sitä törmää, olen kuullut opetettavan salsaakin hhnn-kaavalla, mutta ei salsasta tuon opin saaneen kanssa mitään tullut.
Salsaa hhnn kaavalla on kai sama kuin lattarifusku. Vaikka se opetetaankin hhnn kaavalla niin nn korvautuu siinä ainakin nopeissa rytmeissä kosketusaskeleella (touch).
Arkkutango on nolla-askel-salsaa - herralle.
Missä lattarifuskua on opetettu? En ole ennen ko. sanaa kuullut.
Sambaswing - olettaisin. Sovitellen yleisesti lattareihin on lattarifusku. Ainakin ylimääräisenä opetettu swingkursseilla.
Se on fusku sovitettu lattarirytmeihin.
Onhan se tietty salsaklubeilla ihan toista, kun klubeilla tanssitaan vapaamuoista salsaa ja se on täydellisesti eri näköistä kuin tanssilavojen kolmiaskelfuskua jäljittelevä salsa
Humppa tanssihan on tullut muotiin ! - Tässä eri tyylejä mennä humppaa.
https://www.youtube.com/watch?v=5rI_4FOJEx8
https://www.youtube.com/watch?v=cJKnj7gx7Ec
https://www.youtube.com/watch?v=lr7eU2THgiU
Viimeistä vaihtoehtoa opetetaan "4-count hustle" ("4hustle) nimisenä. Tätä tanssittiin jo 80-luvulla hustle nimisenä. Osa käytti tanssin nimenä lyhyttä sanallista kuvausta "kävelyhumppaa swing kuvioin".
Lavarokkia. Se pisimmälle kehitetty lavarokkiversio.
https://www.youtube.com/watch?v=lr7eU2THgiU
Tätä tyyliä tanssittiin humppamusiikkiin jo 80-luvulla. 90-luvun "bugg gurut" eivät hyväksyneet tätä tyyliä ja väittivät sen olevan väärin tanssittua buggia. Näin se maailma muuttuu ja buggiksi hyväksytään nykyisin vanhat jo iät ajat muualla maailmalla tanssitut easy-jive/easy-swing/easy-rock ja hustletyylit.
Kävelyhumppa on taas muodissa
https://www.youtube.com/watch?v=dNqTMXRp-UE
Kävelyhumppa on ollut muodissa jo 40 vuotta. Tässä nähdyn suoran kävelyn lisäksi sitä tanssitaan lisääntyvän suosion myötä myös one step foksin tapaan, eli kävelyä foksikuvioin humppamusiikkiin ja muuhunkin sopivaan musiikkiin kuten bugg musiikkiin.
Tanssilavoilta on kadonnut romantiikka. Vielä 90-luvun alussa sinne mentiin tapaamaan vastakkaisen sukupuolen edustajia. Tanssiaskelet valssiin ja tangoon opetti isosisko tai serkku. Keskimääräinen käyntimäärä tytöillä oli 20, sitten tämä löysi sen oikean ja katosi kuvioista. Oli tapana sanoa, että tanssien järjestäminen oli parittamisen ainut laillinen muoto. Joskus harvoin lavalla kävi joku kilpatanssipari näyttämässä taitojaan. Mielestäni nykytanssit ovat halpisversioita kilpatansseista tai kopioivat "onnen päivät" sarjan tyylejä.
Tuohon suuntaan on yhteiskunta kehittynyt, ei tansseista haeta partneria entiseen tyyliin. Käytökselliset seikat ja tehokkuus....karkottaa osan väestä.
Kesällä kun on pienempiä lavoja auki, niillä saattaa nähdä enempi hymyileviä..
Mukavia tansseja kaikille.
Parinhaku tanssilavoilta loppui jo varhain 80-luvulla. Silloin oli viimeinen lavakuolemien aalto. 90-luvun tanssikurssien myötä lavoille tuli tanssinharrastajat ja sillä perustalla lavat toimivat edelleenkin. 80-luvulla kuolleita lavoja elvytettiin 90-luvulla merkittävässä määrin. Myös täysin uusia tanssipaikkoja perustettiin lavatanssiharrastuksen lisääntymisen seurauksena. Kädenalitanssien tullessa muotiin moni lopettamisuhan alainen tanssipaikka elpyi uuteen kukoistukseen.