TBitT kuvittelee, että kaikki geenien ekspression (ilmentymisen) säätely on epigeneettistä säätelyä, vaikka todellisuudessa on olemassa muutakin transkriptionaalista säätelyä (erilaiset transkriptiofaktorit), erilaiset RNA:n prosessoinnin aiheuttamat säätelyt, post-transkriptionaaliset proteiinin modifikaatiot ja sitten lisäksi ne kemialliset ja rakenteelliset epigeneettiset modifikaatiot. Termin ”epigeneettinen” käyttö on ylipäätään kiistanalaista silloin, kun ei puhuta periytyvistä prosesseista, vaikka sitä näkee tutkimuksissakin käytettävän. TBitT käyttää termiä luonnollisesti jokaisessa mahdollisessa ja mahdottomassa tilanteessa.
”Hence, epigenetic research seeks to describe dynamic alterations in the transcriptional potential of a cell. These alterations may or may not be heritable, although the use of the term "epigenetic" to describe processes that are not heritable is controversial.[3”
https://en.wikipedia.org/wiki/Epigenetics
https://en.wikipedia.org/wiki/Regulation_of_gene_expression
Kyseinen nimimerkki on esitellyt palstalla lukuisia tutkimuksia, joissa epigeneettiset tekijät on yhdistetty lähinnä abioottisten ympäristötekijöiden (sekä resurssien että olosuhteiden) aiheuttamiin sopeutumisvaatimuksiin ja laajemmassa mittakaavassa adaptiiviseen radiaatioon (sopeutumislevittäytyminen). Hän väittää, ettei mutaatiot (pistemutaatiot, duplikaatiot, deleetiot, insertiot, inversiot, translokaatiot jne.) voi olla mekanismina sopeutumiselle ja pidemmällä aikavälillä evolutiiviselle lajiutumiselle, vaan kaikki muutokset fenotyypeissä selittyy noilla epigeneettisillä tekijöillä. Genotyypin hyödyllisiin muutoksiin hän ei siis toisin sanoen usko.
Hän on toki saanut useiden kirjoittajien toimesta varmastikin kymmeniä esimerkkejä, jotka kumoavat hänen käsityksensä, ja onpa hän itsekin useamman kerran esitellyt sellaisia tutkimuksia, mutta käsittämättömät defenssit ilmeisesti estävät häntä ymmärtämästä mitä tutkimuksissa kerrotaan. Tästä huolimatta yritän vielä uuden tutkimuksen voimin osoittaa hänen virheelliset käsityksensä. Tutkija toteaa tapauksesta seuraavaa:
"Study lead author Jeanine Olsen of the University of Groningen in the Netherlands called this "arguably the most extreme adaptation a terrestrial (and even a freshwater) species can undergo."
Tutkimus, jossa selvitettiin meriajokkaan (Zostera marina) evoluutiota ja adaptoitumista on hyvin mielenkiintoinen monessakin suhteessa. Tutkimus tehtiin Suomen Saaristomereltä kerätyistä näytteistä. Harvempi tietää, että Itämerellä on valtavia meriajokasniittyjä, jotka ovat monimuotoisuudeltaan erittäin laajoja meriekosysteemejä, ja joilla on vielä hyvin tärkeä rooli eroosion estämisessä ja hiilinieluina toimimisessa. Meriajokas kuuluu sarpiomaisten kasvien lahkoon (Alismatales), johon kuuluvat ainoat meressä uposkasveina elävät koppisiemeniset.
Koppisiemeniset eriytyivät paljassiemenisten kehityslinjasta noin 250 miljoonaa vuotta sitten, ja tämä kehitys tapahtui kuivalla maalla. Samaan tapaan kuin jotkin nisäkkäiden kehityslinjoista on palannut tai palaamassa vesielämään, on myös jotkin koppisiemeniset adaptoituneet vesielämään. Rajuin adaptoituminen on tapahtunut joillain Alismatales -lahkon edustajilla, kuten meriajokkaalla, jotka elävät suolaisissa vesissä eivätkä selviä alle 5 promillen suolapitoisuuksissa.
Nämä merissä elävät koppisiemeniset uposkasvit ovat eriytyneet miljoonia vuosia sitten makeaan veteen adaptoituneista sukulaisistaan. TBitT:n logiikan mukaan tuo sopeutuminen on tapahtunut siis epigeneettisten tekijöiden vaikutuksesta geenien ekspressioon. Todellisuus on kuitenkin hyvin erilainen.
Koko genomin sekvensoinnin jälkeen tutkittiin lukuisilla menetelmillä sekä geneettisiä että erilaisia säätelyjärjestelmien muutoksia. Tutkimuksessa havaitiin muun muassa lukuisia toimintaa vähentäviä ja toimintaa lisääviä mutaatoita, useita deleetioita, koko genomin duplikaatio ja transposoituvien elementtien siirtojen aiheuttamista muutoksista syntyneitä säätelyjärjestelmiä. Ratkaisevimmat muutokset koskivat fotosynteesiin liittyen ilmarakojen muutoksia, laajassa mielessä osmoregulaatiossa tapahtuneita muutoksia ja muutoksia niissä geeneissä ja säätelyjärjestemissä, jotka vaikuttavat soluseinän mikrokapillaaritilojen matriksin (soluväliaine) hemiselluloosan, pektiinin, proteiinien yms. tuotantoon, jotka mahdollistavat uudenlaiset metaboliareitit. Nämä muutokset olivat kaikkea muuta kuin epigeneettisten tekijöiden aikaansaamia, vaikka niiden vaikutusta joihinkin muutoksiin ei täysin pystytty sulkemaan poiskaan.
Epigeneettisillä tekijöillä on kuitenkin tärkeä rooli nopeassa sopeutumisessa silloin, kun geneettiset muutokset eivät ehdi tapahtua nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Esimerkiksi lukuisat epigeneettisten tekijöiden aiheuttamat modifikaatiot ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutospaineiden nopeassa vastaamisessa. Suuret adaptaatiot tapahtuvat kuitenkin genomitasolla.
Sopeutuminen
37
152
Vastaukset
- jessjajess
Tuo kyseinen hemmo on tätänykyä palstan paras koomikko vastoin tahtoaan,kun hän höyryää ylikierroksilla paikalle "kaatamaan evon" n:nen kerran.
Kun sitten käy ilmeiseksi,ettei hän ole ymmärtänyt oleellisia seikkoja esiinottamastaan aiheesta,hän poistuu keskustelusta,ilmeisesti rukoilemaan Pyhän Hengen johdatusta.
Sen nyt pitäisi vähitellen kirkastua,ettei niiltä kreationisti-vetoisilta sivustoilta löydy impetusta relevanttiin diskurssiin.- ei-yksinkertaista
Evokki sivutoilta löytyy vaan evokkien maailmankuvaa tukevaa matskua. Kaikki riippuu mistä lähtökohdasta tarkastelemme maailmaa.
- Jaffan-poika
ei-yksinkertaista kirjoitti:
Evokki sivutoilta löytyy vaan evokkien maailmankuvaa tukevaa matskua. Kaikki riippuu mistä lähtökohdasta tarkastelemme maailmaa.
Lähtökohtani on, että Goa'uldit geenimuokkasivat ihmisen siasta. Tästä lähtökohdasta tarkastelen maailmaa. Muita teorioita en ota huomioon, nehän on vain teorioita.
- utti
ei-yksinkertaista kirjoitti:
Evokki sivutoilta löytyy vaan evokkien maailmankuvaa tukevaa matskua. Kaikki riippuu mistä lähtökohdasta tarkastelemme maailmaa.
Evokkosivustot = Kaikki tieteelliset julkaisut
Evokkien maailmankuvaa tukeva matsku = Kaikki tieteen tulokset
Kaikki riippuu mistä lähtökohdasta tarkastelemme maailmaa = Tieteellinen tieto vs. muinaisten paimentolaisten kuvitelmat jotka eivät vastaa tieteellistä tietoa
Ei ole vaikea valinta.
"Evokki sivutoilta löytyy vaan evokkien maailmankuvaa tukevaa matskua."
Asia ei ole ihan noin simppeli: tosiasiassa me evoluutikot hyväksymme tieteen tulokset ja muuttamme käsityksiämme ja maailmankuvaamme niiden mukaisesti. Olemme siis avoimia uudelle tiedolle, emmekä kategorisesti kiistä uskomustemme vastaisia tieteen tuloksia. Otetaan vaikkapa esimerkki epigenetiikasta: kun tutkimusten perusteella alkoi tulla selväksi, että sillä on merkitystä lajien sopeutumiseen hyväksyimme sen osaksi evoluutiota, vaikka aikaisemmin luulimme, että mitkään hankitut ominaisuudet eivät vaikuta jälkeläisen perimään.
"Kaikki riippuu mistä lähtökohdasta tarkastelemme maailmaa."
Kreationistien lähtökohta on muinaisten paimentolaisten kirjoittama myytti, nuotiotarina, jolla ei ole yhtymäkohtia reaalitodellisuuteen. Kuvittelette uskonnollisten syittenne takia luomiset, joita ei ole ikinä missään mitenkään kenekään toimesta havaittu ja siksi joudutte ristiriitaan kaiken tieteen avulla hankitun tiedon kanssa. Joudutte hylkäämään suuren osan tieteen tuloksista, mutta myös jopa suorista havainnoista ja sen vuoksi pyritte määrittelemään tieteenkin toisin kuin tiedeyhteisö, koska tiede, järkiperäinen todellisuuden asioiden ja ilmiöiden järjestelmällinen tutkimus on täysin sovittamattomassa ristiriidassa luulojenne kanssa.- jessjessjesssano
Juuri näin.
On sinänsä hupaisaa,että piippelitruutan ponnistelut onnistuessaan johtaisivat Stalinin palkitseman Lysenkon rehabilitaatioon.
Mitä noilla monimutkaisilla geenien tutkimuksilla ja niiden mekanismien tutkimuksella on merkitystä, ellei ensi ole selvitetty, kuka loi kaikki geenit, niiden informaation ja kaikki mekanismit tyhjästä ja olemattomuudesta?
Toiseksi, mitä se hyödyttää, vaikka tietäisit kaikki geenien mekanismit, jos kuitenkaan et pysty mainitsemaan ainuttakaan eläintä, joka olisi niiden perusteella muuttunut toiseksi makroevoluutiotasolla? Kaikissa tapauksissa kyse on korkeintaan vain lajinsisäisestä muuntelusta.- olet.idiootti
"...ellei ensi ole selvitetty, kuka loi kaikki geenit, niiden informaation ja kaikki mekanismit tyhjästä ja olemattomuudesta?"
Ja missäs tunnyrissä sinut on kasvatettu idiootti. Etkä ole vielä kuullut ettei niitä ole kukaan luonut, kuten muinaiset paimentolaiset tietämättömyyttään kuvittelivat. Edellisen kommenttini lisäksi, olisi myös mainittava, kuka oli satojen miljoonien vuosien aikana todistamassa, että mainitut geeneissä tapahtuneet muutokset ja prosessit ovat tapahtuneet tiedemiesten hypoteesien mukaisesti, eivätkä ole olleet eliöissä jo alun perin Jumalan luomistyön tuloksena.
olet.idiootti kirjoitti:
"...ellei ensi ole selvitetty, kuka loi kaikki geenit, niiden informaation ja kaikki mekanismit tyhjästä ja olemattomuudesta?"
Ja missäs tunnyrissä sinut on kasvatettu idiootti. Etkä ole vielä kuullut ettei niitä ole kukaan luonut, kuten muinaiset paimentolaiset tietämättömyyttään kuvittelivat."Ja missäs tunnyrissä sinut on kasvatettu idiootti. Etkä ole vielä kuullut ettei niitä ole kukaan luonut, kuten muinaiset paimentolaiset tietämättömyyttään kuvittelivat"
Olitko paikanpäällä todistamassa silloin kun geenit ilmestyivät eliöihin, kun väität tietäväsi, ettei niitä ole luotu? Jos et itse ollut paikalla, niin voitko mainita jonkun toisen henkilön, joka oli todistamassa tapahtumaa?- utti
Mark5 kirjoitti:
"Ja missäs tunnyrissä sinut on kasvatettu idiootti. Etkä ole vielä kuullut ettei niitä ole kukaan luonut, kuten muinaiset paimentolaiset tietämättömyyttään kuvittelivat"
Olitko paikanpäällä todistamassa silloin kun geenit ilmestyivät eliöihin, kun väität tietäväsi, ettei niitä ole luotu? Jos et itse ollut paikalla, niin voitko mainita jonkun toisen henkilön, joka oli todistamassa tapahtumaa?Olitko paikanpäällä todistamassa luomista? Kuka oli?
Yritin jo aiemmin kysyä samaa muttet vastannut. - sokeako-olet
Mark5 kirjoitti:
Edellisen kommenttini lisäksi, olisi myös mainittava, kuka oli satojen miljoonien vuosien aikana todistamassa, että mainitut geeneissä tapahtuneet muutokset ja prosessit ovat tapahtuneet tiedemiesten hypoteesien mukaisesti, eivätkä ole olleet eliöissä jo alun perin Jumalan luomistyön tuloksena.
Geeneissä tapahtuu muutoksia jatkuvasti. Bakteerien genomi muuttuu hyvin nopeasti kehittäen lääkkeille resistenttejä kantoja. Geenien muuttumista voidaan havaita tässä ja nyt. Ei siihen satojamiljoonia vuosia tarvita.
Ja kyllä sitä lajiutumista on havaittu. Vai osaatko selittää, miksi Kambrin löydöksissä ei ole ainuttakaan maaeläintä tai -kasvia? Mistä Maapallon erilainen biodiversiteetti tuli eri maailmanaikoina? Eliöstö on muuttunut useita kertoja lähes kokonaan. - seonmenoasitten
sokeako-olet kirjoitti:
Geeneissä tapahtuu muutoksia jatkuvasti. Bakteerien genomi muuttuu hyvin nopeasti kehittäen lääkkeille resistenttejä kantoja. Geenien muuttumista voidaan havaita tässä ja nyt. Ei siihen satojamiljoonia vuosia tarvita.
Ja kyllä sitä lajiutumista on havaittu. Vai osaatko selittää, miksi Kambrin löydöksissä ei ole ainuttakaan maaeläintä tai -kasvia? Mistä Maapallon erilainen biodiversiteetti tuli eri maailmanaikoina? Eliöstö on muuttunut useita kertoja lähes kokonaan.Jokaisella geneettisen koodin omalla mutaatiolla olisi välittömästi katastrofaaliset vaikutukset, eikä vain yhdessä paikassa vaan koko eliössä.
- 5kraM
"Mitä noilla monimutkaisilla geenien tutkimuksilla ja niiden mekanismien tutkimuksella on merkitystä, ellei ensi ole selvitetty, kuka loi kaikki geenit, niiden informaation ja kaikki mekanismit tyhjästä ja olemattomuudesta?"
No mutta sinähän olet jo selvittänyt kuka loi ja mitä loi. Anna nyt meidän rauhassa tutkia sitä mikä luotiin äläkä joka käänteessä tule hölöttämään. - NiinEttäSeSiitä
Mark5 kirjoitti:
"Ja missäs tunnyrissä sinut on kasvatettu idiootti. Etkä ole vielä kuullut ettei niitä ole kukaan luonut, kuten muinaiset paimentolaiset tietämättömyyttään kuvittelivat"
Olitko paikanpäällä todistamassa silloin kun geenit ilmestyivät eliöihin, kun väität tietäväsi, ettei niitä ole luotu? Jos et itse ollut paikalla, niin voitko mainita jonkun toisen henkilön, joka oli todistamassa tapahtumaa?"Olitko paikanpäällä todistamassa silloin kun geenit ilmestyivät eliöihin, kun väität tietäväsi, ettei niitä ole luotu? Jos et itse ollut paikalla, niin voitko mainita jonkun toisen henkilön, joka oli todistamassa tapahtumaa?"
Olin todistamassa. Kirjoitustaitoa, kameraa ja mikroskooppia ei valitettavasti ollut vielä keksitty, joten joudut tyytymään sanaani.
Oli siellä muuten Jumalakin. ”Mitä noilla monimutkaisilla geenien tutkimuksilla ja niiden mekanismien tutkimuksella on merkitystä, ellei ensi ole selvitetty, kuka loi kaikki geenit, niiden informaation ja kaikki mekanismit tyhjästä ja olemattomuudesta?”
Sinulle niiden tutkimisella ei varmastikaan ole merkitystä, mutta monia ihmisiä kiinnostaa valtavien meriekosysteemien mahdollinen pelastaminen ilmastonmuutoksen uhkatekijöiltä. Tässä suojelussa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää erilaisia mekanismeja, joiden avulla lajit ovat sopeutuneet ja pyrkivät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.
”Maailman merien rannikkovesissä kasvavat ja viihtyvät meriruohot näyttävät voivan tätä nykyä huonosti. Kymmenen lajin kohdalla on riski, että ne häviävät kokonaan. Meriruoholla on tärkeä rooli rannikoiden ekosysteemien tasapainon ja ihmisten elinkeinojen ylläpitäjänä. Meriruohoja pidetään rannikkovesien ekosysteemien insinööreinä, koska ne tavallaan itse luovat oman elinympäristönsä. Niiden lehdet hidastavat veden virtausta, jolloin sedimentaatio lisääntyy ja juurakot pystyvät pureutumaan paremmin merenpohjaan. Meriruohot tarjoavat suojaa muille merien eliöille, tuottavat happea ja estävät eroosiota. Ne sitovat tehokkaasti myös mereen kulkeutuvia saasteita. Laajojen meriruohoniittyjen arvioidaan varastoivan 15 prosenttia valtameriin sitoutuvasta hiilestä.” *
*tekstiä tiivistetty
http://www.ts.fi/teemat/luonto/228314/Meriruohoja pitaisi vaalia paremmin
”Meriruohot sitovat itseensä yhtä paljon hiiltä kuin maapallon metsät, arvioi kansainvälinen tutkimusryhmä Nature Geosciencessa. Meriruohojen hiilivarannon arvio tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.”
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/meriruohot_nielevat_hiilta_yhta_paljon_kuin_metsat
Tämän lisäksi noiden mekanismien evoluution tutkimisen avulla voidaan ymmärtää myös viljelykasvien adaptoitumista kasvaviin suolapitoisuuksiin ja tätä kautta parantaa viljelykasvien suolankestoa. Maaperän suolapitoisuuden kasvu on hyvin laaja ongelma globaalisti.
”The Z. marina genome resource will markedly advance a wide range of functional ecological studies from adaptation of marine ecosystems under climate warming5, 6, to unravelling the mechanisms of osmoregulation under high salinities that may further inform our understanding of the evolution of salt tolerance in crop plants7.”
http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature16548.html
Minusta jo näissä on riittävästi syitä tutkia noita mekanismeja. Et kai sinä kuvittele, että minä kuvittelisin tutkijoiden selvittävän noita mekanismeja yrittääkseen todistella evoluutiota tai kumotakseen luomisen? Ei tutkimuksia tietenkään siinä tarkoituksessa tehdä, mutta monet tutkimukset ovat omiaan osoittamaan kreationistien väitteet virheellisiksi, kuten tässä tapauksessa TBitT:n väitteet sopeutumisen mekanismeista.- cityevo-solon
solon1 kirjoitti:
”Mitä noilla monimutkaisilla geenien tutkimuksilla ja niiden mekanismien tutkimuksella on merkitystä, ellei ensi ole selvitetty, kuka loi kaikki geenit, niiden informaation ja kaikki mekanismit tyhjästä ja olemattomuudesta?”
Sinulle niiden tutkimisella ei varmastikaan ole merkitystä, mutta monia ihmisiä kiinnostaa valtavien meriekosysteemien mahdollinen pelastaminen ilmastonmuutoksen uhkatekijöiltä. Tässä suojelussa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää erilaisia mekanismeja, joiden avulla lajit ovat sopeutuneet ja pyrkivät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.
”Maailman merien rannikkovesissä kasvavat ja viihtyvät meriruohot näyttävät voivan tätä nykyä huonosti. Kymmenen lajin kohdalla on riski, että ne häviävät kokonaan. Meriruoholla on tärkeä rooli rannikoiden ekosysteemien tasapainon ja ihmisten elinkeinojen ylläpitäjänä. Meriruohoja pidetään rannikkovesien ekosysteemien insinööreinä, koska ne tavallaan itse luovat oman elinympäristönsä. Niiden lehdet hidastavat veden virtausta, jolloin sedimentaatio lisääntyy ja juurakot pystyvät pureutumaan paremmin merenpohjaan. Meriruohot tarjoavat suojaa muille merien eliöille, tuottavat happea ja estävät eroosiota. Ne sitovat tehokkaasti myös mereen kulkeutuvia saasteita. Laajojen meriruohoniittyjen arvioidaan varastoivan 15 prosenttia valtameriin sitoutuvasta hiilestä.” *
*tekstiä tiivistetty
http://www.ts.fi/teemat/luonto/228314/Meriruohoja pitaisi vaalia paremmin
”Meriruohot sitovat itseensä yhtä paljon hiiltä kuin maapallon metsät, arvioi kansainvälinen tutkimusryhmä Nature Geosciencessa. Meriruohojen hiilivarannon arvio tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.”
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/meriruohot_nielevat_hiilta_yhta_paljon_kuin_metsat
Tämän lisäksi noiden mekanismien evoluution tutkimisen avulla voidaan ymmärtää myös viljelykasvien adaptoitumista kasvaviin suolapitoisuuksiin ja tätä kautta parantaa viljelykasvien suolankestoa. Maaperän suolapitoisuuden kasvu on hyvin laaja ongelma globaalisti.
”The Z. marina genome resource will markedly advance a wide range of functional ecological studies from adaptation of marine ecosystems under climate warming5, 6, to unravelling the mechanisms of osmoregulation under high salinities that may further inform our understanding of the evolution of salt tolerance in crop plants7.”
http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature16548.html
Minusta jo näissä on riittävästi syitä tutkia noita mekanismeja. Et kai sinä kuvittele, että minä kuvittelisin tutkijoiden selvittävän noita mekanismeja yrittääkseen todistella evoluutiota tai kumotakseen luomisen? Ei tutkimuksia tietenkään siinä tarkoituksessa tehdä, mutta monet tutkimukset ovat omiaan osoittamaan kreationistien väitteet virheellisiksi, kuten tässä tapauksessa TBitT:n väitteet sopeutumisen mekanismeista.Solon paljastu sitten ituhippi vihervassariksi, heheh. On varmaan vielä suvakkiki.
- no-jo-on
cityevo-solon kirjoitti:
Solon paljastu sitten ituhippi vihervassariksi, heheh. On varmaan vielä suvakkiki.
Jaa että kretun mielestä jos ihminen on huolissaan luonnosta niin on automaattisesti ituhippi vihervassari?
- heh-heh-heh-
cityevo-solon kirjoitti:
Solon paljastu sitten ituhippi vihervassariksi, heheh. On varmaan vielä suvakkiki.
"Solon paljastu sitten ituhippi vihervassariksi, heheh. On varmaan vielä suvakkiki."
Siellä taas taitaa olla maailmanlopun odottaja hihhuli, jolle meriekosysteemien kunto ei merkitse mitään, eikä mikään muukaan saastuminen ja luonnon tuhoutuminen. Kohta tulee maailman loppu, niin "mitä välii". seonmenoasitten kirjoitti:
Jokaisella geneettisen koodin omalla mutaatiolla olisi välittömästi katastrofaaliset vaikutukset, eikä vain yhdessä paikassa vaan koko eliössä.
Silti myös geneettinen koodi voi silloin tällöin muuntua. Esim. eräällä sienilajilla yksi kodoni koodaa kahta eri aminohappoa.
- aivotonta_sopeutusta
Evokkien ajatus sopeutumisesta on aivan huuhaata. Ajatellaan nyt vain sitä karvaista apinankaltaista alkuihmistä joka lähti tallustelemaan pohjoista kohti.
Tällä reissulla alkuihminen menetti lähes kaikki karvansa. (karvapeitteen)
Mitä tekevät monet eläimet pohjoisessa. Ne kasvattavat itselleen talviturkin kylmää ilmastoa varten. Tämä on sitä luontaista sopeutumista kylmään, eikä suinkaan se karvapeitteen menettäminen.
Mitä tekevät inuiitit (eskimot) ne käyttävät järkeään ja pukevat päälle turkispuvun jotta pärjäväät kylmässä ilmanalassa. Tämä on siis tietoinen järkipäätös, EIKÄ suinkaan evoluution tuomaa luonnollista sopeutumista.
Näin tekee myös napaseutujen retkeilijät ja seikakiliajt, he pukevat päälleen mahdollisimman lämpimät vaatteen (mm. oikea kerrospukeutuminen)
Evoluutioteoreetikot EIVÄT ole antaneet mitään järkevää selitystä ihmisen sopeutumiseen kylmään ilmanalaan ilman karvapeitettä joka oli menetetty evoluutiossa apinaihmisestä ihmiseksi.
Miksi oikeiden eläinten ja ihmisen sopeutuminen on ollut täysin päinvastaista; toiset kasvattaa talviturkin ja toiset menetti koko apinaihmisen karvapeitteen.
Sopeutumisteoria on aivan huuhaata. (eihän sukeltava ihminen saa edes kiduksiakaan, eikä lentävä ihminen saa siipiä)
Evokit kai luulee, että ihminen sopeutuu siihenkin kun päätä hakataan seinään niin kallon luut vahvistuu murtumia vastaan umpiluiseksi kalloksi.
Miksi ihmisen kallo ei ole sopeutunut murtumia vastaan? Mikä osuus tässä sopeutumispuutteessa on aivojen koolla? Umpiluiseen kalloon kun ei mahdu aivoja.- tieteenharrastaja
Vouhaat ihan tyhjän päältä:
"Tällä reissulla alkuihminen menetti lähes kaikki karvansa. (karvapeitteen)"
Oli menettänyt sen jo paljon ennen tuota reissuaan. Oli jopa oppinut korvaamaan omat karvansa toisilta lajeilta otetuillavturkisnahoilla. - talviturkikset
tieteenharrastaja kirjoitti:
Vouhaat ihan tyhjän päältä:
"Tällä reissulla alkuihminen menetti lähes kaikki karvansa. (karvapeitteen)"
Oli menettänyt sen jo paljon ennen tuota reissuaan. Oli jopa oppinut korvaamaan omat karvansa toisilta lajeilta otetuillavturkisnahoilla.Evoluutiouskova ei nyt tajua eroa oppimisessa ja evolutiivisessa biologisessa kehityksessä.
Karvaturkin menettäminen on aivan eri asia kuin turkisten käytön oppiminen kylmää vastaan.
Tässä voisi ajatella oppimiskykyä ja oppimistahtoa. Miksi joistakin tulee tohtoreita? Koska jotkut tahtovat oppia niin paljon asioita ja tämä oppiminen on siis tarkoituksellista, päämäärään pyrkimistä. Tässä tiedon opiskelu ja oppiminen on aktiivista työtä.
Tohtoriksi EI tulla evolutiivisen kehityksen kautta.
Turkisvaatetus ei tule evolutiivisen hitaan kehityksen kautta, vaan tietoisen aktiivisen työn kautta eli se turkisvaate on tehtävä aktiivisella työllä.
Turkiksien käyttö ei siis ole evolutiivisen kehityksen tulosta, se on aktiiviseen päätökseen ja toimintaan perustuvaa työtä. (pukeutumisen on oltava ilmasto-olosuhteeseen sopivaa)
Teidän selitys alkuihmisen karvapeitteen menetyksestä ei kelpaa mihinkään. Se on pelkkää mielikuvitusta, fiktiota.
Talviturkki on oltava luonnostaan taikka se on tehtävä aktiivisesti ja tietoisesti.
Miksi menettää karvapeite jos sitä edelleen tarvitaan ilmaston vuoksi? - Epäjumalienkieltäjä
talviturkikset kirjoitti:
Evoluutiouskova ei nyt tajua eroa oppimisessa ja evolutiivisessa biologisessa kehityksessä.
Karvaturkin menettäminen on aivan eri asia kuin turkisten käytön oppiminen kylmää vastaan.
Tässä voisi ajatella oppimiskykyä ja oppimistahtoa. Miksi joistakin tulee tohtoreita? Koska jotkut tahtovat oppia niin paljon asioita ja tämä oppiminen on siis tarkoituksellista, päämäärään pyrkimistä. Tässä tiedon opiskelu ja oppiminen on aktiivista työtä.
Tohtoriksi EI tulla evolutiivisen kehityksen kautta.
Turkisvaatetus ei tule evolutiivisen hitaan kehityksen kautta, vaan tietoisen aktiivisen työn kautta eli se turkisvaate on tehtävä aktiivisella työllä.
Turkiksien käyttö ei siis ole evolutiivisen kehityksen tulosta, se on aktiiviseen päätökseen ja toimintaan perustuvaa työtä. (pukeutumisen on oltava ilmasto-olosuhteeseen sopivaa)
Teidän selitys alkuihmisen karvapeitteen menetyksestä ei kelpaa mihinkään. Se on pelkkää mielikuvitusta, fiktiota.
Talviturkki on oltava luonnostaan taikka se on tehtävä aktiivisesti ja tietoisesti.
Miksi menettää karvapeite jos sitä edelleen tarvitaan ilmaston vuoksi?<
>
Eikä tieteenharrastaja väittänytkään että ne olisivat sama asia tai edes yhtä aikaa tapahtuneet.
<>
Miksi luulet, että karvoitus keveni, vaikka sitä tarvittiin? Siksikö että se olisi sopiva olkiukko piestäväksi? Se, että karvaton ihminen sitten muutti myöhemmin kylmemmille seuduille on eri asia.
Ihmisen "lämpötasapaino" on jossain 25 c tienoilla eli tuossa lämpötilassa (varjossa) oleskelevan ihmisen omat ruumiintoiminnot tuottavat riittävästi energiaa kehon normaalilämmön ylläpitämiseen eikä kehon lämmittämiseen (tai jäähdyttämiseen) ei tarvitse kuluttaa energiaa. Mitä raskaampaa työtä tekee sitä enemmän tuo lämpötila laskee. Lämmöneristys on kompromissi sen suhteen, että jäähdytys onnistuu raskaassakin työssä (esimerkiksi pitkän matkan juoksussa aurinkoisella savannilla) ja toisaalta kehon lämpimänä pitämiseen ei mene liikaa energiaa.
Minusta tuo 25 c vastaa aika hyvin jotain Afrikan savannin lämpötiloja. Yöllä on kylmempi, mutta kun ilmeisimmin jo H. Erectus alkoi käyttää tulta ja ihmiset todennäköisesti nukkuivat lastensa ja puolisoidensa kanssa yhdessä, niin yölläkään ei välttämättä tullut kylmä.
Vielä historiallisena aikana esimerkiksi tulimaalaiset ovat pukeutuneet vain pieneen nahkaviittaan (jota pitivät sillä puolella jossa tuuli) ja nukkuivat kevyissä risumajoissa. Tämä siis seudulla, jossa sataa joka talvi lunta. Eli kyllä karvaton ihminen pärjää aika monenlaisilla seuduilla hyvin olemattomalla vaatetuksella. Ei toki kaikille (kuten Suomessa), muta näiden alueiden "valloitus" on tapahtunut kauan karvattomuuden kehittymisen jälkeen. - puettuna_hyvä_olla
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
<
>
Eikä tieteenharrastaja väittänytkään että ne olisivat sama asia tai edes yhtä aikaa tapahtuneet.
<>
Miksi luulet, että karvoitus keveni, vaikka sitä tarvittiin? Siksikö että se olisi sopiva olkiukko piestäväksi? Se, että karvaton ihminen sitten muutti myöhemmin kylmemmille seuduille on eri asia.
Ihmisen "lämpötasapaino" on jossain 25 c tienoilla eli tuossa lämpötilassa (varjossa) oleskelevan ihmisen omat ruumiintoiminnot tuottavat riittävästi energiaa kehon normaalilämmön ylläpitämiseen eikä kehon lämmittämiseen (tai jäähdyttämiseen) ei tarvitse kuluttaa energiaa. Mitä raskaampaa työtä tekee sitä enemmän tuo lämpötila laskee. Lämmöneristys on kompromissi sen suhteen, että jäähdytys onnistuu raskaassakin työssä (esimerkiksi pitkän matkan juoksussa aurinkoisella savannilla) ja toisaalta kehon lämpimänä pitämiseen ei mene liikaa energiaa.
Minusta tuo 25 c vastaa aika hyvin jotain Afrikan savannin lämpötiloja. Yöllä on kylmempi, mutta kun ilmeisimmin jo H. Erectus alkoi käyttää tulta ja ihmiset todennäköisesti nukkuivat lastensa ja puolisoidensa kanssa yhdessä, niin yölläkään ei välttämättä tullut kylmä.
Vielä historiallisena aikana esimerkiksi tulimaalaiset ovat pukeutuneet vain pieneen nahkaviittaan (jota pitivät sillä puolella jossa tuuli) ja nukkuivat kevyissä risumajoissa. Tämä siis seudulla, jossa sataa joka talvi lunta. Eli kyllä karvaton ihminen pärjää aika monenlaisilla seuduilla hyvin olemattomalla vaatetuksella. Ei toki kaikille (kuten Suomessa), muta näiden alueiden "valloitus" on tapahtunut kauan karvattomuuden kehittymisen jälkeen.Järjen käyttö on aivan muuta kuin evolutiivista luonnon valintaa. Karvattomat ihmiset käyttävät lämmintä vaatetusta järkensä ja taloutensa mukaan eikä evolutiivisen sopeutumisen mukaan.
Kyllä minä puen päälleni talvivaatteet kerrospukeutumisen järkevyyden mukaan enkä sen takia, että olisin kehittynyt tälläiseksi vaatteiden pitäjäksi evoluutioprosessissa. puettuna_hyvä_olla kirjoitti:
Järjen käyttö on aivan muuta kuin evolutiivista luonnon valintaa. Karvattomat ihmiset käyttävät lämmintä vaatetusta järkensä ja taloutensa mukaan eikä evolutiivisen sopeutumisen mukaan.
Kyllä minä puen päälleni talvivaatteet kerrospukeutumisen järkevyyden mukaan enkä sen takia, että olisin kehittynyt tälläiseksi vaatteiden pitäjäksi evoluutioprosessissa.Mukavaa, että sinulla on edes sen verran järkeä, että osaat pukeutua talvella lämpimästi, vaikka et ymmärtänytkään, että ihminen ei sopeutunut kylmään ilmastoon kehittämällä karvoituksen, vaan vaatettamalla itsensä.
- karvoja_kerrakseen
moloch_horridus kirjoitti:
Mukavaa, että sinulla on edes sen verran järkeä, että osaat pukeutua talvella lämpimästi, vaikka et ymmärtänytkään, että ihminen ei sopeutunut kylmään ilmastoon kehittämällä karvoituksen, vaan vaatettamalla itsensä.
Et sitten tajunnut evoluutioteoriaa, kun ne karvapeitteiset ihmisen esi-isät tallusti tänne pohjoiseen ne menettivät evoluutio sopeutumisessa sen apinaihmisen karvapeitteen.
Täällä pohjoisessa monet eläimet eivät ole menettäneet evoluutiossa karvapeitettään vaan vahvistavat sen talviturkilla. Tätä sanotaan sopeutumiseksi.
Evoluutioteoriassa on siis kaksi erilaista sopeutumista pohjoisen kylmään ilman alaan:
- toiset kasvattaa talviturkin
- toiset menettää liki kaikki karvansa
Miksi evoluution sopeutuminen vaihtelee näin paljon?
- monet eläimet kuten muuttolinnut muuttavat täältä pois talveksi koska eivät kestä ympärivuotista elämää pohjoisessa.
- miksi etelään muuttaville ihmisille ei kasva takaisin apinaihmisen karvapeitettä ihan vaan evolutiivisen sopeutumisen vuoksi? - Epäjumalienkieltäjä
puettuna_hyvä_olla kirjoitti:
Järjen käyttö on aivan muuta kuin evolutiivista luonnon valintaa. Karvattomat ihmiset käyttävät lämmintä vaatetusta järkensä ja taloutensa mukaan eikä evolutiivisen sopeutumisen mukaan.
Kyllä minä puen päälleni talvivaatteet kerrospukeutumisen järkevyyden mukaan enkä sen takia, että olisin kehittynyt tälläiseksi vaatteiden pitäjäksi evoluutioprosessissa.Juu. Järjen käyttö erityisesti oppimiseen on kulttuurievoluutiota, älyllisten kykyjen kehittyminen on ollut biologista evoluutiota.
Aivan samoin biologinen evoluutio on karsinut karvapeitteemme melko olemattomaksi ja kulttuurievoluutio on antanut meille taidon käyttää lainakarvoja. karvoja_kerrakseen kirjoitti:
Et sitten tajunnut evoluutioteoriaa, kun ne karvapeitteiset ihmisen esi-isät tallusti tänne pohjoiseen ne menettivät evoluutio sopeutumisessa sen apinaihmisen karvapeitteen.
Täällä pohjoisessa monet eläimet eivät ole menettäneet evoluutiossa karvapeitettään vaan vahvistavat sen talviturkilla. Tätä sanotaan sopeutumiseksi.
Evoluutioteoriassa on siis kaksi erilaista sopeutumista pohjoisen kylmään ilman alaan:
- toiset kasvattaa talviturkin
- toiset menettää liki kaikki karvansa
Miksi evoluution sopeutuminen vaihtelee näin paljon?
- monet eläimet kuten muuttolinnut muuttavat täältä pois talveksi koska eivät kestä ympärivuotista elämää pohjoisessa.
- miksi etelään muuttaville ihmisille ei kasva takaisin apinaihmisen karvapeitettä ihan vaan evolutiivisen sopeutumisen vuoksi?"Et sitten tajunnut evoluutioteoriaa, kun ne karvapeitteiset ihmisen esi-isät tallusti tänne pohjoiseen ne menettivät evoluutio sopeutumisessa sen apinaihmisen karvapeitteen."
Eikö sinulle ole jo selvinnyt, vaikka useampi kirjoittaja on sen sinulle kertonut, että ihminen menetti paksun karvoituksensa kauan ennen kuin vaelsi kylmään pohjoiseen? Et taida kovin hyvin ymmärtää lukemaasi? Kokeillaan vielä kerran: ihminen menetti paksun karvoituksensa jo yli miljoona vuotta sitten ja nykyihminen muutti kylmään Eurooppaan vasta alle 100 000 vuotta sitten. Joko tajusit?
"Täällä pohjoisessa monet eläimet eivät ole menettäneet evoluutiossa karvapeitettään vaan vahvistavat sen talviturkilla. Tätä sanotaan sopeutumiseksi."
Aivan. Juuri näin.
"Evoluutioteoriassa on siis kaksi erilaista sopeutumista pohjoisen kylmään ilman alaan:
- toiset kasvattaa talviturkin
- toiset menettää liki kaikki karvansa"
Ei. Yksikään laji, ihminen mukaanlukien ei ole menettänyt karvoitustaan sopeutumisessa kylmään. Ihminen menetti karvoituksensa mitä ilmeisimmin juuri päinvastaisesta syystä, sopeutumisessa lämpimään: edeltäjämme kun metsästivät juoksemalla pitkiä matkoja Afrikassa kuumina päivinä.
"Miksi evoluution sopeutuminen vaihtelee näin paljon?"
Oikeampi kysymys tässä tapauksessa on, että miksi kreationisti ei ymmärrä lukemaansa. Kokeillaanko vielä kerran: ihminen ei menettänyt paksua karvoitustaan sopeutuessaan kylmään, vaan kuumaan. Mutta toki eri lajeilla voi olla jopa päinvastaisia sopeutumisstrategioita, tämä ei vain kuulu niihin.
"- monet eläimet kuten muuttolinnut muuttavat täältä pois talveksi koska eivät kestä ympärivuotista elämää pohjoisessa.
- miksi etelään muuttaville ihmisille ei kasva takaisin apinaihmisen karvapeitettä ihan vaan evolutiivisen sopeutumisen vuoksi?"
Tarvitsisivatko nykyihmiset etelässä paksua karvoitusta? Eikös siellä pärjätä nykyisinkin paljaalla iholla ja kohtalaisen vähäisellä vaatetuksella? Ainakin näyttäisi kovasti siltä, mutta teillä kreationisteilla tietysti on tästäkin parempaa tietoa ja ymmärrystä.- Epäjumalienkieltäjä
karvoja_kerrakseen kirjoitti:
Et sitten tajunnut evoluutioteoriaa, kun ne karvapeitteiset ihmisen esi-isät tallusti tänne pohjoiseen ne menettivät evoluutio sopeutumisessa sen apinaihmisen karvapeitteen.
Täällä pohjoisessa monet eläimet eivät ole menettäneet evoluutiossa karvapeitettään vaan vahvistavat sen talviturkilla. Tätä sanotaan sopeutumiseksi.
Evoluutioteoriassa on siis kaksi erilaista sopeutumista pohjoisen kylmään ilman alaan:
- toiset kasvattaa talviturkin
- toiset menettää liki kaikki karvansa
Miksi evoluution sopeutuminen vaihtelee näin paljon?
- monet eläimet kuten muuttolinnut muuttavat täältä pois talveksi koska eivät kestä ympärivuotista elämää pohjoisessa.
- miksi etelään muuttaville ihmisille ei kasva takaisin apinaihmisen karvapeitettä ihan vaan evolutiivisen sopeutumisen vuoksi?<
>
Harvinaisen tyhmä olkiukko. Ei karvapeitettä tietenkään menetetty matkalla kylmemmille seuduille, vaan ennen kuin kylmemmille seuduille siirryttiin. Kun Afrikasta poistuttiin oli karvat jo menetetty.
Kun ihmiset tulivat tänne kylmempiin oloihin, heillä oli jo älylliset ja kultuurilliset edellytykset itsensä vaatettamiseen. Ei tarvittu hidasta ja kymmeniä sukupolvia kestävää biologista sopeutuminen kylmään, kun kultuurillinen sopeutuminen oli paljon nopeampaa. Kun taas vaatetus parani, niin tarvetta biologiselle sopeutumiselle ei syntynyt. Ei biologinen evoluutio "tiedä" että ihmisellä olisi kylmä ilman vaatteita, jos vaatetettu ihminen tarkenee vallan hyvin eikä kylmä ole este hänen selviytymiselleen. - näinonnäin
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
<
>
Harvinaisen tyhmä olkiukko. Ei karvapeitettä tietenkään menetetty matkalla kylmemmille seuduille, vaan ennen kuin kylmemmille seuduille siirryttiin. Kun Afrikasta poistuttiin oli karvat jo menetetty.
Kun ihmiset tulivat tänne kylmempiin oloihin, heillä oli jo älylliset ja kultuurilliset edellytykset itsensä vaatettamiseen. Ei tarvittu hidasta ja kymmeniä sukupolvia kestävää biologista sopeutuminen kylmään, kun kultuurillinen sopeutuminen oli paljon nopeampaa. Kun taas vaatetus parani, niin tarvetta biologiselle sopeutumiselle ei syntynyt. Ei biologinen evoluutio "tiedä" että ihmisellä olisi kylmä ilman vaatteita, jos vaatetettu ihminen tarkenee vallan hyvin eikä kylmä ole este hänen selviytymiselleen.Tässä tulee hyvin ilmi tuo teidän jumalanne eli evoluutio.
Tapahtuipa mitä tahansa niin --> evoluutio.
Leijonat ja monet muut eivät ole menettäneet karvoitustaan afrikassa. Ei se mitään koska evoluutio. Toiset taas ovat menettäneet, ei se mitään koska evoluutio. Aivan sama mitä johtopäätöksiä luonnosta vedetään, niin se joko istuu evoluutioon tai sitten se hyljätään pseudotieteenä. - Epäjumalienkieltäjä
näinonnäin kirjoitti:
Tässä tulee hyvin ilmi tuo teidän jumalanne eli evoluutio.
Tapahtuipa mitä tahansa niin --> evoluutio.
Leijonat ja monet muut eivät ole menettäneet karvoitustaan afrikassa. Ei se mitään koska evoluutio. Toiset taas ovat menettäneet, ei se mitään koska evoluutio. Aivan sama mitä johtopäätöksiä luonnosta vedetään, niin se joko istuu evoluutioon tai sitten se hyljätään pseudotieteenä.<
>
Leijona ei harrasta kestävyysjuoksua ylipäätään ja päivisin kun on kuumaa se liikkuu muutenkin vähän. Lisäksi koska leijona ei hikoile juurikaan ihon kautta(enimmäkseen tassuista), niin turkin häviäminen ei auttaisi jäähdytyksessä ollenkaan. Auringon paahteessa vaikutus voi olla jopa päinvastainen. Ihmiselläkin on hiukset pään suojana, koska se on auringolle koko ajan alttiina.
Vai osaatko sinä selittää mitä hyötyä leijonalle olisi turkin menettämisestä?
Ihmisapinoilla on hikirauhasia ympäri kehoa ja ihminen on päiväeläin ja hyvä pitkänmatkanjuoksija, joten ihmisellä on ollut huomattavasti suurempi tarve jäähdytykseen ja jäädytystä karvojen häviäminen on tehdostanut. Ihmisen kehon asento on myös kokonaan toinen. Pystyasento maksimoi tuulen vaikutuksen hien haihduttajana ja minimoi alueen johon korkealta paistava aurinko osuu. Oma osansa voi olla myös sukupuolivalinnalla. Millä perusteella olet eri mieltä?
Perustele miksi karvat parantaisivat ihmisen lämmön haihtumista? Tyrmäätkö sukupuolivalinnan sillä perusteella, että kreationistimiehet pitävät mahdollisimman karvaisista naisista?
Eri lähtökohdista ja tarpeista syntyy erilainen valintapaine ja eri lopputulos. Teillä uskovilla on kaksi ajatusharhaa: toisen mukaan kaikki olisi evoluutiossa pitänyt tapahtua täsmälleen samalla tavalla eli koska norsulla on kärsä kaikilla savannieläimillä pitäisi olla kärsä. Toisen harhan mukaan kaikki evoluutiossa on täysin sattumanvaraista eikä luonnonvalinnalla ole mitään roolia. Totuus on tietenkin se, että evoluutio tapahtuu satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan yhdistelmänä ja valintaedun antaa vain välitön etu. Evoluutio ei suunnittele.
Kiitos solon1 asiallisesta viestistäsi. On pelkkää oletusta, että mainitsemasi kasvin geenisekvenssi olisi muuttunut sattumanvaraisten mutaatioiden takia. Siksipä on parempi tutkia tapausta, jossa geenisekvenssi muuttuu, mutta silti kyseessä on adaptoituminen. Eli palautan mieliin tässä vaiheessa tutkimuksen vuodelta 2013, jossa Escherichia coli -bakteeripopulaatioiden adaptoitumista erilaiseen ravintoon tutkittiin. Täysin toisistaan erillään olevat bakteeripopulaatiot kokivat lähes identtisiä muutoksia geenisekvenssissä yli 1000 sukupolven jälkeen. Kokeen alussa tutkijat laittoivat kolme erilaista bakteeripopulaatiota kilpailemaan kahdesta erityyppisestä ravinnosta, glukoosista ja asetaatista. 1200 sukupolven jälkeen eri bakteerilajit olivat adaptoituneet kahdeksi tyypiksi, joissa havaittiin samanlaisia fysiologisia yhteneväisyyksiä. Adaptoitumista tutkittiin 16 eri vaiheessa ja tutkijat hämmästelivät evoluution samankaltaisuutta.
4.5 miljoonaa nukleotidia ja silti sama geneettinen muutos tapahtui neljästi toisistaan riippumattomasti eri populaatioissa. Tämä havainto todistaa selvästi, että ravinnolla on suora yhteys genomin rakenteeseen ja nukleotidijärjestykseen. Genomi on Luku-kirjoitus -tyyppinen tiedon tallennusvarasto ja siis Älykkään Suunnittelijan luoma mekanismi, joka liittyy eliön sopeutumiseen ja selviämiseen. Suuret adaptaatiot tapahtuvat siis genomitasolla, kyllä, mutta nämäkään muutokset eivät ole sattumanvaraisia. Mekanismia ei vielä tutkijat kykene selittämään, mutta uskon, että tiede on aivan ratkaisun kynnyksellä. Ja rohkenen edelleen väittää, että genomitason muutokset linkittyvät nekin epigeneettisiin tekijöihin. Liittyykö mekanismi jotenkin RNA:n metylaatioon, en osaa sanoa, mutta seuratkaamme tieteen kehitystä.
Luonnonvalinta saa tässäkin tutkimuksessa kyytiä:
"...same genetic changes in different populations showed that selection can be deterministic."
http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1001490- utti
Yritä joskus ottaa Solonilta mallia miten se mitä sanotaan vastaa sitä mitä lähteet kertovat.
Lopuksi mainitsemasi lähde ei edes sisällä tuota tekstinpätkää. Kaikki mahdollinen jälleen päin sitä itseään. Olipa yllätys. Kiitos kun otit puheeksi tuon viimeisen lauseen. Tässä artikkeleita, joista se löytyy.
Jos evoluutiota voidaan sanoa ennustettavaksi, niin on selvää, että takana on suunnitellut mekanismit.
http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130219172155.htm
http://phys.org/news/2013-02-evolution.html
http://predictiontracking.com/categories/40-science-a-technology/11121
http://crev.info/2013/02/this-evolution-is-not-darwinian/
http://aboutzoos.info/evolution/news-evolution/590-how-predictable-is-evolution
http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2013/02/-evolutionary-biology-identical-mutations-in-seperate-populations-found-over-1000-generations.htmlThe-Bible-is-the_Truth kirjoitti:
Kiitos kun otit puheeksi tuon viimeisen lauseen. Tässä artikkeleita, joista se löytyy.
Jos evoluutiota voidaan sanoa ennustettavaksi, niin on selvää, että takana on suunnitellut mekanismit.
http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130219172155.htm
http://phys.org/news/2013-02-evolution.html
http://predictiontracking.com/categories/40-science-a-technology/11121
http://crev.info/2013/02/this-evolution-is-not-darwinian/
http://aboutzoos.info/evolution/news-evolution/590-how-predictable-is-evolution
http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2013/02/-evolutionary-biology-identical-mutations-in-seperate-populations-found-over-1000-generations.html”Jos evoluutiota voidaan sanoa ennustettavaksi, niin on selvää, että takana on suunnitellut mekanismit.”
Tällainen käsitys voi toki syntyä, mutta mitään objektiivista perustetta sille ei ole. Tutkimuksessa ei ollut kyse niinkään mutaatioiden ennustettavuudesta tai siitä, että ne olisivat deterministisiä, vaan valinnan jossain määrin ennustettavasta deterministisestä luonteesta. Frekvenssistä riippuva valinta voi johtaa hyvin samankaltaiseen fenotyyppiin ja jopa osittain samanlaisiin muutoksiin genomissa, eikä tässä mitään suunnittelua tarvita. En ehdi nyt päivällä kunnolla vastata, mutta kopioin muutamia pointteja lähteistäsi, joihin sinulla olisi syytä tutustua.
”Our results revealed both shared and unique genetic mechanisms underlying the evolution of pairs of metabolically distinct ecotypes in different populations. In some cases, similar phenotypes had mutations in different genes (e.g., the wecF, uppS, and arcA mutations in the FS clones from populations 18, 19, and 20, respectively; no mutations in these genes were detected in either clones or time point samples in the other populations). In some cases, mutations affected different codons of the same gene, as in the distinct spoT and nadRmutations found in the SS clones from all three populations. We also observed different changes to the same codon (e.g., codons 290 and 294 of the nadR gene; Figures 2 and 5). Finally, we found four examples of identical genetic changes in different populations: spoT-414 (populations 18 and 20; Figure 2), yfbV/ackA (18 and 19; Figure 2), and two nadR codons (290 identical in populations 19 and 20, Figure 2; 294 identical in 18 and 20, Figure 5). Of the 45 mutations shown in Figure 1, 21 (47%) occurred in a nucleotide, codon, or gene that also had a mutation associated with the same ecotype in another population.”
”Taken by themselves, most of our results could be explained by either clonal interference or reciprocal niche construction. Since both processes can explain the long-term coexistence of multiple lineages, it can be difficult to distinguish between them. However, the populations in this study have also been the subject of numerous previous studies, and this prior work aids substantially in interpreting the current results. When this additional information is taken into account, it is clear that although clonal interference may explain some of the observed dynamics, it is unlikely to explain all of them.”
Ja tähän löytyi vastaus frekvenssistä riippuvasta valinnasta.
”Clonal interference may have played a role in generating some of the polymorphisms observed within the SS and within the FS lineages, and in the timing of the rise of various mutations. Overall, however, it seems clear that the basic coexistence between the SS and FS ecotypes are not due to clonal interference, but to frequency-dependent ecological interactions. Indeed, similar evidence has led to the conclusion that a polymorphism in one of R. Lenski's long-term experimental lines, Ara-2 [18],[49], evolved as a result of niche construction [15],[50].”
Ei siis ole niin, että syntyisi jotain täsmämutaatioita aina oikeaan kohtaan, vaan miljoonia yksilöitä sisältävissä bakteeripopulaatioissa tapahtuvista satunnaisista mutaatioista valikoituu frekvenssivalinnan kautta samankaltaisia variantteja.
Katsotaan myöhemmin, jos on tarvetta tarkentaa vastausta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 176090
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04661- 563250
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2262876Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332476Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452380Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme232079Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731757- 381580
- 1841462