Tuuletusrako vai kostutuskuilu?

Pieneen 60-luvun kerrostaloon uusittiin päätyjen tiiliverhoilut v 2011. Tavoitteena oli energiasäästön lisäksi korvata massiivirakenne tuuletusraollisena verhoilutiilien pakkasrapautumisen estämiseksi. Energian säästön sijasta energian kulutus astepäivää kohti kasvoikin lähes parikymmentä prosenttia. Vertailuaika oli 3v-jälkeen/3v-ennen remonttia. Nykyasukkaat eivät pakkasrapautumis-vaikutusta ennättäne näkemään. Remontti oli tehty ilmeisen huolimattomasti, mm:ssa villat olivat päässeet kastuminen. Tämä ei yksinomaan riittäne selittämään nousua. Asiaa pähkäillessäni mieleeni tuli otsikon kysymys. Kuinka paljon varjossa liikkuva ulkoilma (aurinkoa , varjoa, sadetta) kuivattaa, kastelee, lämmittää tai jäähdyttää rakennetta?
Ennen remonttia sekä haurastuneen ja mahdollisesti alas pudonneen eristeen tilalla ollut ilma että tiiliverhoilu toimivat eristeenä. Remontissa massiivirakenne kapeni verhoilutiilten tuuletusraon verran ja – työn huolellisuudesta riippuen – villat saattavat kostua tuuletusilmasta tiivistyvästä kosteudestakin. Kostumiseen otollisin aika olisi loppukesä (ei lämmitystä) ja haihduttaminen tapahtuisi lämmityskauden alkajaisiksi. Haihduttaminen vie energiaa – painoyksikköä kohti - noin 5-6-kertaiseen määrän verrattuna veden lämpötilan nostamiseen 0 -> 100 asteeseen eli varsin paljon.
Mielellään kuulisin tai näkisin ammattilaisten kommentteja pähkäilyyni. Mikäli selitykseni olisi oikean suuntainen, kannattaisi varmaan ajatella villa-asia ja tuuletusrako uudelleen, tai tuuletusrako tuketa (ylhäältä ja alhaalta) ja kuivata tuuletusraon ilma. Suljetussa tilassa lähes paikallaan oleva ilmahan on hyvä eriste, mihin useimpien eristeiden idea perustuu. Näkisin mielellään myös muita mahdollisia syitä energiatarpeen nousuun. Esimerkiksi tuulisuuden, mitä astepäivissä ei huomioida, lisääntyminen?
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Noin omaperäiseen ajatusrakennelmaan ei viitsi vastata, mutta hanki tiililetka ja muuraa seinä siitä. Nyt voit kastella sitä pakkasella ja tutkia paljonko vettä vuotaa seinää pitkin alas, kun sulaa huurre.

Voipi olla sulle ihme. Kunnon räystäät talossa niin harvoin tiiliseinä kastuu läpi.

Äänestä
  • Kiitos kommentistasi. Vastausta kysymykseeni en huomannut.

    Äänestä

Ehdottomasti tuuletus rako jätettävä. Muuten homehtuu. Ammattilaisen kanta. Olen pykannut kerrostaloja satoja ja myös ok taloja ja tuuletus aa ja oo. Se on sama homma sisä tilojen kanssa eli rako venttiilit ikkuna karmeihin niin on terveellinen ilma asunnossa!

Äänestä
  • Jos olet aina tehnyt noin niin mistä sulle muodostuu käsitys sen oikeellisuudesta?

    Pitää tehdä ensin kokeeksi toisella tavalla ja tutkia se.

    Monta sataa vuotta vanhoja tiilitaloja kaupungit täynnä, ilman tuuletusrakoa ja terveet asunnot. Käy nyt ensin tutkimassa ne ja tuu sitten tänne päästeleen noita aivopieruja.

    Monta tolvanaa esittää asiantuntijaa mutta harva todella on asiantuntija.

    Äänestä

  • "Ehdottomasti tuuletus rako jätettävä. Muuten homehtuu"
    Kiitos kommentistasi. Massiivirakenne (ilman tuuletusrakoa) ollut vuodesta -64 lähtien, ei hometta missään. Missä olisi pitänyt olla?. Entä vastaus kysymykseeni?.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Yxhullu kirjoitti:

Pieneen 60-luvun kerrostaloon uusittiin päätyjen tiiliverhoilut v 2011. Tavoitteena oli energiasäästön lisäksi korvata massiivirakenne tuuletusraollisena verhoilutiilien pakkasrapautumisen estämiseksi. Energian säästön sijasta energian kulutus astepäivää kohti kasvoikin lähes parikymmentä prosenttia. Vertailuaika oli 3v-jälkeen/3v-ennen remonttia. Nykyasukkaat eivät pakkasrapautumis-vaikutusta ennättäne näkemään. Remontti oli tehty ilmeisen huolimattomasti, mm:ssa villat olivat päässeet kastuminen. Tämä ei yksinomaan riittäne selittämään nousua. Asiaa pähkäillessäni mieleeni tuli otsikon kysymys. Kuinka paljon varjossa liikkuva ulkoilma (aurinkoa , varjoa, sadetta) kuivattaa, kastelee, lämmittää tai jäähdyttää rakennetta?
Ennen remonttia sekä haurastuneen ja mahdollisesti alas pudonneen eristeen tilalla ollut ilma että tiiliverhoilu toimivat eristeenä. Remontissa massiivirakenne kapeni verhoilutiilten tuuletusraon verran ja – työn huolellisuudesta riippuen – villat saattavat kostua tuuletusilmasta tiivistyvästä kosteudestakin. Kostumiseen otollisin aika olisi loppukesä (ei lämmitystä) ja haihduttaminen tapahtuisi lämmityskauden alkajaisiksi. Haihduttaminen vie energiaa – painoyksikköä kohti - noin 5-6-kertaiseen määrän verrattuna veden lämpötilan nostamiseen 0 -> 100 asteeseen eli varsin paljon.
Mielellään kuulisin tai näkisin ammattilaisten kommentteja pähkäilyyni. Mikäli selitykseni olisi oikean suuntainen, kannattaisi varmaan ajatella villa-asia ja tuuletusrako uudelleen, tai tuuletusrako tuketa (ylhäältä ja alhaalta) ja kuivata tuuletusraon ilma. Suljetussa tilassa lähes paikallaan oleva ilmahan on hyvä eriste, mihin useimpien eristeiden idea perustuu. Näkisin mielellään myös muita mahdollisia syitä energiatarpeen nousuun. Esimerkiksi tuulisuuden, mitä astepäivissä ei huomioida, lisääntyminen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu