31.1.2016 KP Vanhusten palvelu taso heikkenee yhä Kokkolassa Marlen Timonen Mutta ei se kielipoliitiikalla parane
Olen samaa mieltä, mutta suurin syy on valtion velkaantuminen, sekä sen kautta kuntien valtionosuuksien raju lasku, rahat ei yksinkertaisesti riitä, syömme enemmän kuin tienaamme. Nythän viime viikolla OECD:n mukaan Suomi on noussut nopeasti julkisissa menoissa kehittyneiden maiden kärkeen. Vielä vuonna 2008 Suomen julkiset menot olivat 48,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2014 mennessä julkiset menot olivat kohonneet 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin. Tällä lukemalla Suomi on OECD-maiden ykkönen. Tästä voi hyvin vetää johtopäätöksiä, miksi vanhustenpalvelut heikkenee, koska eihän kukaan taho vapaaehtoisesti halua luopua "saavutetuista eduista"
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkisen sektorin kustannuksia on mietittävä erityisen tarkasti. Istuvan hallituksen tulisi tulisi jatkossa selvittää kielilain ja koko kaksikielisyyden kustannukset.Kaksikielisille kunnille sekä suomen- että ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen onkin vuositasolla iso menoerä, eivätkä valtionosuudet riitä niitä kattamaan
Tätähän Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ihmettelee kommenteja siitä, että perustuslaki tai sen tulkinnat olisivat vain saada politikkojen oma päätöksenteko kyvyttömyys näyttämään muiden syiltä. Perustuslakeja on muutettu kymmeniä kertoja, soveltaen ne yhteiskunnan muutoksiin.
Voi myös kysyä kuinka paljon yksistään kaksikielisyyden kustannuksilla, vanhusten palveluketjuihin saataisiin lisää rahaa ja kustannuksia alas, sekä hoitohenkilö
kunnan mitoituksia lisättävän.
Esimerkiksi tuoreesta ”pk-seudun kaupunkien väestöennuste 2016-2030”-aineistosta käy ilmi, että vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een 2030 mennessä. Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaisi siten 11,5:stä 21 prosenttiin!
On tullut aika kysyä Sanni Grahn-Laasoselta, missä suomenkielisen enemmistön oikeudet vapaan kielivalinnan suhteen ovat ja että kun 75 % Suomen kansasta on kielivapauden kannalla, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?
Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu alueellisen kielikokeilun toteuttaminen tällä vaalikaudella kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Mutta miksi kielikokeiluille on juuri nyt paljon kysyntää? Yhtenä selittävänä tekijänä lienee Suomen kansainvälistyminen ja monikielistyminen ennennäkemättömällä tavalla.
Esimerkiksi tuoreesta ”pk-seudun kaupunkien väestöennuste 2016-2030”-aineistosta käy ilmi, että vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een 2030 mennessä. Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaisi siten 11,5:stä 21 prosenttiin!
Väestöpohjan väistämättömän muutoksen lisäksi erityisesti vientiin kohdistuvat talouden paineet tukevat vapaan kielivalinnan merkitystä. Suurten maailmankielten osaaminen on elintärkeä edellytys toimia muuttuvassa elinkeinoelämän toimintaympäristössä.
Lukuisten kyselyiden perusteella tiedetään tosiasiana, että enemmistö suomalaisista kannattaa kielipolitiikan muutoksia, kuten ruotsin kieltä valinnaisena oppiaineena. Mielestäni vapaus valita ei olisi keneltäkään pois, vaan se avaisi täysin uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville.Joten virkakieli ja sen tuoma byroratia ei kuulu enään tähän mailmaan
On tullut aika kysyä Sanni Grahn-Laasoselta, missä suomenkielisen enemmistön oikeudet vapaan kielivalinnan suhteen ovat ja että kun 75 % Suomen kansasta on kielivapauden kannalla, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?
Itsenäisyytemme aamunkoitosta aina vuoden 1968 perusopetuslakiin ja siihen puoluepoliittisella lehmäkaupalla uitettuun pakkoruotsiin saakka perustuslakimme on meille kelvannut ilman nykypäivän kummallisia "varmistusuteluja". Siinä mielessä Sanni Grahn-Laasosen viittiloinnit perustuslakiin asian yhteydessä ovat suoranaista tahallista hyvän asian torpedointia ja perin tuomittavaa epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyden suosimista. Jos laeissamme tällä hetkellä jotain perustuslakia loukkaavaa ja poistamisen arvoista suuren suomenkielisen enemmistömme suhteen on, niin sitä on arktinen apartheid eli suomenkielisen enemmistön lasten pakkovelvoite opiskella väkisin suurimmalle osalle täysin hyödytöntä ruotsin kieltä.
On tullut aika kysyä Sanni Grahn-Laasoselta, missä suomenkielisen enemmistön oikeudet vapaan kielivalinnan suhteen ovat ja että kun 75 % Suomen kansasta on kielivapauden kannalla, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?
Olen samaa mieltä, mutta suurin syy on valtion velkaantuminen, sekä sen kautta kuntien valtionosuuksien raju lasku, rahat ei yksinkertaisesti riitä, syömme enemmän kuin tienaamme. Nythän viime viikolla OECD:n mukaan Suomi on noussut nopeasti julkisissa menoissa kehittyneiden maiden kärkeen. Vielä vuonna 2008 Suomen julkiset menot olivat 48,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2014 mennessä julkiset menot olivat kohonneet 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin. Tällä lukemalla Suomi on OECD-maiden ykkönen. Tästä voi hyvin vetää johtopäätöksiä, miksi vanhustenpalvelut heikkenee, koska eihän kukaan taho vapaaehtoisesti halua luopua "saavutetuista eduista"
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkisen sektorin kustannuksia on mietittävä erityisen tarkasti. Istuvan hallituksen tulisi tulisi jatkossa selvittää kielilain ja koko kaksikielisyyden kustannukset.Kaksikielisille kunnille sekä suomen- että ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen onkin vuositasolla iso menoerä, eivätkä valtionosuudet riitä niitä kattamaan
Tätähän Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ihmettelee kommenteja siitä, että perustuslaki tai sen tulkinnat olisivat vain saada politikkojen oma päätöksenteko kyvyttömyys näyttämään muiden syiltä. Perustuslakeja on muutettu kymmeniä kertoja, soveltaen ne yhteiskunnan muutoksiin.
Voi myös kysyä kuinka paljon yksistään kaksikielisyyden kustannuksilla, vanhusten palveluketjuihin saataisiin lisää rahaa ja kustannuksia alas, sekä hoitohenkilö
kunnan mitoituksia lisättävän.
Esimerkiksi tuoreesta ”pk-seudun kaupunkien väestöennuste 2016-2030”-aineistosta käy ilmi, että vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een 2030 mennessä. Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaisi siten 11,5:stä 21 prosenttiin!
On tullut aika kysyä Sanni Grahn-Laasoselta, missä suomenkielisen enemmistön oikeudet vapaan kielivalinnan suhteen ovat ja että kun 75 % Suomen kansasta on kielivapauden kannalla, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?
Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu alueellisen kielikokeilun toteuttaminen tällä vaalikaudella kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Mutta miksi kielikokeiluille on juuri nyt paljon kysyntää? Yhtenä selittävänä tekijänä lienee Suomen kansainvälistyminen ja monikielistyminen ennennäkemättömällä tavalla.
Esimerkiksi tuoreesta ”pk-seudun kaupunkien väestöennuste 2016-2030”-aineistosta käy ilmi, että vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een 2030 mennessä. Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaisi siten 11,5:stä 21 prosenttiin!
Väestöpohjan väistämättömän muutoksen lisäksi erityisesti vientiin kohdistuvat talouden paineet tukevat vapaan kielivalinnan merkitystä. Suurten maailmankielten osaaminen on elintärkeä edellytys toimia muuttuvassa elinkeinoelämän toimintaympäristössä.
Lukuisten kyselyiden perusteella tiedetään tosiasiana, että enemmistö suomalaisista kannattaa kielipolitiikan muutoksia, kuten ruotsin kieltä valinnaisena oppiaineena. Mielestäni vapaus valita ei olisi keneltäkään pois, vaan se avaisi täysin uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville.Joten virkakieli ja sen tuoma byroratia ei kuulu enään tähän mailmaan
On tullut aika kysyä Sanni Grahn-Laasoselta, missä suomenkielisen enemmistön oikeudet vapaan kielivalinnan suhteen ovat ja että kun 75 % Suomen kansasta on kielivapauden kannalla, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?
Itsenäisyytemme aamunkoitosta aina vuoden 1968 perusopetuslakiin ja siihen puoluepoliittisella lehmäkaupalla uitettuun pakkoruotsiin saakka perustuslakimme on meille kelvannut ilman nykypäivän kummallisia "varmistusuteluja". Siinä mielessä Sanni Grahn-Laasosen viittiloinnit perustuslakiin asian yhteydessä ovat suoranaista tahallista hyvän asian torpedointia ja perin tuomittavaa epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyden suosimista. Jos laeissamme tällä hetkellä jotain perustuslakia loukkaavaa ja poistamisen arvoista suuren suomenkielisen enemmistömme suhteen on, niin sitä on arktinen apartheid eli suomenkielisen enemmistön lasten pakkovelvoite opiskella väkisin suurimmalle osalle täysin hyödytöntä ruotsin kieltä.
On tullut aika kysyä Sanni Grahn-Laasoselta, missä suomenkielisen enemmistön oikeudet vapaan kielivalinnan suhteen ovat ja että kun 75 % Suomen kansasta on kielivapauden kannalla, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo luin en ymmärrä että kielillä puhumalla Marlen Timonen kirjoittamana hoitotasot halpenee ja paranee.
Pientä edistystä
"Eduskunta hylkäsi perjantaina kansalaisaloitteen, jossa esitettiin ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla. Äänestysluvut olivat 134-48. Näin eduskunnan enemmistö yhtyi sivistysvaliokunnan esitykseen.
Kansalaisaloitetta kannattivat kaikki perussuomalaiset sekä Muutos 2011 –puolueen James Hirvisaari. Myös muutama keskustalainen ja sosiaalidemokraatti äänesti aloitteen puolesta sekä yksittäinen edustaja vihreistä, kokoomuksesta ja vasemmistosta.
Sen sijaan eduskunta hyväksyi perjantaina edustaja Pauli Kiurun (kok) tekemän ja Mirja Vehkaperän (kesk) kannattaman ehdotuksen, joka edellyttää hallitusta selvittämään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua.
Äänestys päättyi niukasti 93–89. Poissa oli 17 edustajaa.
Hyväksytty lausuma siis kannattaa alueellisia, opiskelijan omaan valintaan perustuvia kielikokeiluja.
"Ruotsin valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin", lausuman esittäjät perustelivat vastalauseessaan sivistysvaliokunnassa.
"Kokeilut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perusteita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä."
Miten vanhusten palvelut hoidetaan kielillä, onko Suomen ruotsalaiset niin vastuuttomia ettei valtaväesön kieltä viitsitä opetella, tälläinen kuppaaminen kielilisät ym. jo saisi riittää.
Juuri noin! Ja me suuret ikäluokat jotka tulemme juuri vanhuusikään ja palvelukoti asukkaiksi osa jo ennen sitä, osaamme kyllä jokainen suomenkielen.