Lähdemme laskeutumaan vuoden 1940 Pielisjärven tietä Seurahuoneelta alakylälle päin.
Samalla puolella tietä on Pehkosen liiketalo, jossa ovat seuraavat liikehuoneistot alakylän suuntaan: Pehkosen Kulta- ja Kellosepänliike, Lyhyttavaraliike H. Turunen, Muotiliike Ritva, H. Pyykösen siviili- ja virkapukimo, D. Lassanderin kampaamo, U. Järveläisen parturiliike ja viimeisenä Keskuskahvila. Talo on edelleen käytössä.
Pehkosen taloa vastapäätä tien toisella puolella on Maurasen talon jälkeen Eino A. Turusen ruokatavarakauppa ja V. Lehtisen Kangas- ja Lyhyttavaraliike. Seuraavana ovat Jaakko Kärjen Kahvila- ja Leipuriliike sekä Tyyne Koistisen Kukkakauppa. Toimintaa jatkoi myöhemmin Anna Koistinen.
Pehkosen talon jälkeen on Lieksan Vanha Apteekki hieman kauempana tiestä. Monet muistavat talon Paavo Vilkalan vastaanotosta. Lähellä tietä on Setälän Kemikaalikeskus ja sen jälkeen monitoimitalo Sarkala elokuvateattereineen.
Tien toisella puolella olevan Koistisen kukkakaupan jälkeen näkyy kauempana Antti Karttusen levysepänliike ja päätien varrella kahvila ja rouva Karttusen kukkakauppa. Seuraavana ovat Alpo Kinnusen Radio-, Sähkö- ja paperikauppa, A. Erikiven Ruumisarkkuliike, vaatturi Tenho, Jenny Apellin Lieksan Valokuvaamo ja Tauno Nuutisen Sekatavarakauppa.
Sarkalan jälkeen samalla puolella tietä ovat Leinosen jalkineliike, Määtän Pukimoliike ja P. Järveläisen pukimoliike, M. Laitisen Uusi Muotiliike ja A. Sihvolan Kellosepänliike.
Nuutisen Sekatavarakaupan tienoilla vasemmalla puolella on O. Kosken Kellosepänliike, Vähittäistukkuliike Samuli Kotilainen ja sen Leninki Hattu ja muotitavarain osasto. Samassa talossa on myös Karjalaisen Asioimisto. Talo on vielä käytössä. Kotilaisen talon jälkeen on Matkailijakoti Lieksa.
Oikealla puolella tietä Sihvolan Kellosepänliikkeen jälkeen on I. T. Maurojeffin ja Pekka Höttösen sekatavaraliikkeet, Leninki- ja Kangasliike Aula sekä rouva Jäntin kampaamo. Seuraavana ovat tiestä hieman kauempana Pohjoismaiden Yhdyspankin konttori ja tien varrella V. R. Rotkon talo liikkeineen.
Lähes kaikki tiedot kuvineen löytyvät netistä. Alla eräs kuva tietoineen. Joidenkin liikkeiden kohdalla niiden sijoittaminen on arvailujen varassa, kun omaa muistikuvaa ei ole.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-34413
Tästä jatkamme matkaa kaarisillalle päin.
Samalla puolella tietä on Pehkosen liiketalo, jossa ovat seuraavat liikehuoneistot alakylän suuntaan: Pehkosen Kulta- ja Kellosepänliike, Lyhyttavaraliike H. Turunen, Muotiliike Ritva, H. Pyykösen siviili- ja virkapukimo, D. Lassanderin kampaamo, U. Järveläisen parturiliike ja viimeisenä Keskuskahvila. Talo on edelleen käytössä.
Pehkosen taloa vastapäätä tien toisella puolella on Maurasen talon jälkeen Eino A. Turusen ruokatavarakauppa ja V. Lehtisen Kangas- ja Lyhyttavaraliike. Seuraavana ovat Jaakko Kärjen Kahvila- ja Leipuriliike sekä Tyyne Koistisen Kukkakauppa. Toimintaa jatkoi myöhemmin Anna Koistinen.
Pehkosen talon jälkeen on Lieksan Vanha Apteekki hieman kauempana tiestä. Monet muistavat talon Paavo Vilkalan vastaanotosta. Lähellä tietä on Setälän Kemikaalikeskus ja sen jälkeen monitoimitalo Sarkala elokuvateattereineen.
Tien toisella puolella olevan Koistisen kukkakaupan jälkeen näkyy kauempana Antti Karttusen levysepänliike ja päätien varrella kahvila ja rouva Karttusen kukkakauppa. Seuraavana ovat Alpo Kinnusen Radio-, Sähkö- ja paperikauppa, A. Erikiven Ruumisarkkuliike, vaatturi Tenho, Jenny Apellin Lieksan Valokuvaamo ja Tauno Nuutisen Sekatavarakauppa.
Sarkalan jälkeen samalla puolella tietä ovat Leinosen jalkineliike, Määtän Pukimoliike ja P. Järveläisen pukimoliike, M. Laitisen Uusi Muotiliike ja A. Sihvolan Kellosepänliike.
Nuutisen Sekatavarakaupan tienoilla vasemmalla puolella on O. Kosken Kellosepänliike, Vähittäistukkuliike Samuli Kotilainen ja sen Leninki Hattu ja muotitavarain osasto. Samassa talossa on myös Karjalaisen Asioimisto. Talo on vielä käytössä. Kotilaisen talon jälkeen on Matkailijakoti Lieksa.
Oikealla puolella tietä Sihvolan Kellosepänliikkeen jälkeen on I. T. Maurojeffin ja Pekka Höttösen sekatavaraliikkeet, Leninki- ja Kangasliike Aula sekä rouva Jäntin kampaamo. Seuraavana ovat tiestä hieman kauempana Pohjoismaiden Yhdyspankin konttori ja tien varrella V. R. Rotkon talo liikkeineen.
Lähes kaikki tiedot kuvineen löytyvät netistä. Alla eräs kuva tietoineen. Joidenkin liikkeiden kohdalla niiden sijoittaminen on arvailujen varassa, kun omaa muistikuvaa ei ole.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-34413
Tästä jatkamme matkaa kaarisillalle päin.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Taa hyvää muistelua.
Ihmettelen suuresti miten sinulla on valtava muisti, missä mikäkin rakennus oli.
Minä en voi sanoa muistavani hyvin purettuja rakennuksia, ihmiset jotka niissä toimivat muistan hieman peremmin.
Eikös siinnä Kulmalta Alakylälle päin mennessä oikealla puolella vähän matkaa Pielisenkadusta ollut sekin rippikoulun käyntipaikka.
Rukoushuone muistaakseni.
Sanottiinkos Pehkosen Ollia "Heiluri-Olliksi" kahdesta eri syystä, toinen liittyi ammattiin.
Siunauskappeli oli Mähköölä senkin toloovana
Mainitsemasi rukoushuone rakennettiin Lieksan palon jälkeen kyseiselle paikalle Mönninkadun ja Papinkujan kulmaukseen. Nykyiseltä nimeltään se taitaa olla Seurakuntakeskus useine rakennuksineen. Siellä pidettiin ja pidettäneen vieläkin rippikouluja ja erilaisia kerhoja.
Nyt ei ole kyseessä siunauskappeli vaan seurakuntatalo. Kappeli on todellakin Mähköllä.
Muistini ei taida olla enää terävimmillään, mutta omistan suuren ilmakuvakokoelman Lieksasta eri vuosikymmeniltä. Kun yhdistelen kuvia Finnan vanhoihin katunäkyviin ja piirrän paperille rakennukset liikkeiden nimineen, saan aika hyvän kartan alueesta tietoineen. Kulman tienoon muistan vuodelta 1950 alkaen, samoin kuin alakylän paria vuotta myöhemmin, koska olen asunut kauppalan molemmissa päissä.
Muistelin Erikiveä huonekalukaupaksi, mutta kun mainitsit ruumisarkkuliikkeen niin muistin, että niinhän se olikin.
Muistat varmaankin ihan oikein, sillä 50-luvulla ruumisarkut muuttuivat huonekaluiksi myös Erikiven liikkeessä. Sota-ajan ruumisarkkusesonki oli hiljentynyt ja tarve vähentynyt. Myös "Puu-Olli" eli puuseppä Olli Toivanen valmisti liikkeessään ruumisarkkuja sota-aikaan. Toivanen oli Lieksan Puunjalostustehtaan perustaja. Puu-Ollin tehdas aloitti toiminnan vuonna 1921.
Kelloseppä Olli Pehkosen isä Otto Pehkonen aloitti toiminnan Lieksassa vuonna 1909 ja oli vielä 60- ja 70-luvuilla alansa suurin ja monipuolisin liike paikkakunnalla. Liikkeessä myytiin ja korjattiin kaikenlaisia kelloja, sieltä voi ostaa sormukset ja muut jalometalliesineet sekä hankkia silmälasit. 70-luvulla liikkeessä oli myös musiikki- ja valokuvaustarvikeosastot. 103 vuotta kestänyt yritystoiminta loppui vuonna 2012, kun kolmannen polven Pehkonen lopetti Otto Pehkonen Oy:n toiminnan myyden liikkeensä.
Heiluri-Olli viittaa kelloihin, joilla liike aloitti toiminnan. Toista syytä en nyt muista, vaikka Ollin tunsin oikein hyvin. Tunsin myös hänen Lieksassa asuneen sisarensa perheen lapsineen oikein hyvin.
Toinen syy oli, kun Olli joskus otti monopolituotteita liikaa, niin hän intoutui kävelemään keskustassa edestakaisin Kulman ja liikkeensä välillä ja heilui kovasti.
Ensimmäiset simälasit hankin Heiluri-Ollin "optillisesta liikkeestä" vuoden 1963 tienoilla. Pehkonen käytti nilkkapituista valkoista työtakkia kuten lääkäri konsaan latoessaan eri vahvuisia linssejä koekehykseen.
Toinen silmälasiliike oli siihen aikaan Tauno Kauhasen Kello-, Kulta ja Optillinen liike alakylällä. Vanha talo oli melkein Pielisentiellä nykyisen Lieksan Uuden Apteekin kohdalla.
Tunsin Taunon henkilökohtaisesti.
Hänellä oli apulaisena liikkeessään kauan eräs nuori neiti, josta tuli sittemmin pankkivirkailija.
Hän muutti miehensä kanssa Helsinkiin.
Tauno oli mukava mies.
Minäkin muistan Kauhasen Taunon. Ensimmäinen rannekelloni ostettiin häneltä. Myi edullisesti käytettyjä, kunnostettuja kelloja. Mielestäni kello oli kaunis. Kellotaulun pohja oli kaiverrettu kukan muotoon. Tauno taisi asustellakkin liikkeensä takahuoneessa ja vietti iltojaan ja aterioi Simo Hurtassa. Luokkatoverini ja ystäväni oli Taunon veljentytär. Hänen kanssaan kävimme usein Taunoa katsomassa liikkeellä.
Tauno tosiaan asui takahuoneessa.
Myyjän tehtävä oli ensin jokia aamu siivota, ja tomuttaa matot ja petivaatteet, Tauno itse kertoi minulle.
Hän itse seisoi joka aamu näyteikkunan takan muutaman minuutin katsomassa mitä on muutettava.
Kävin kerran kylässä.
Tosi hyvä muistelo.
Itseäni jäi vaimaamaan Viktor Karpiinin urheilu-, kalastus ja vapaa-ajanliike. Muistaakseni se oli nykyisen S-marketin ja Kekäleenäkin toiminen liikehuoneiston kohdalla, jossa on nyt joku huonekaluliike. Muistelen että oli vähän alempana, ikään kuin notkossa sellainen vanha puutalo.
Kävin ostamassa sieltä liidokkeja. Karpiinin Viktor oli Olavi Lumes fani?
Vetikö lennokki ja perhonrakennuskerhoja joskus Lieksassa?
Toittepa taas nuoruuden mieliini. Kiitos.
Oikeaan paikkaan kuvailit Karpinin liikkeen. Se sijaitse hieman kauempana päätiestä. Viktor aloitti toiminnan 40- 50-lukujen vaihteessa ja lopetti 70-luvun alussa. Vaimo Nina oli kansakoulun opettajana kauppalan Keskuskoululla.
Lennokkikerhoja piti ainakin seurakunta jo 50-luvulla ja vielä 60-luvullakin. Balsarimoja ja -levyjä sekä muita lennokkitarvikkeita hankittiin Karpinin kaupasta.
Ennen Karpinia siinä talossa oli Nupposen suutariliike ja alakerran asunnossa asui nuohooja Matti Turunen perheineen. Me asuttiin yläkerrassa vuoteen -45. Osoite oli muuten "Ent. Nevalaisen talo". Silloin kun ei vielä ollut talojen numerointia.
Kuka Nevalainen sen oli. Omistanut
No, taidan olla liian nuori 40- luvulle, ehkä Karpiinin liike perustettiin vasta myöhemmin.
Sorry. Mutta oli se siinä ainakin kaksikymmentävuotta myöhemmin;)
Kiitos wanha, juuri näin muistelinkin lähestulkoon. Minun muistini mukaan uskottavuutenne ei kärsi. Ei kamuttajankaan. Nyt jo ehdin tutustua siihen sun tähänkin;) (on täällä 2006 kirjoitettu)
Jatkakaa.
Toivoisin kamuttsjsn pysyvän pois sotkemasts väärinr tiettoineem
Muistatko missä oli Hartikaisen Rauhan valokuvaamo.
Minä en saa kohtaa mieleen, muistan vain henkilön.
Oliko kyseesä Erkki Hartikaisen vaimo.
Jossakin vaiheessa Hartikaisen valokuvaamo oli Osulan talossa, kaarisillalta päin tultaessa ensimmäinen ovi ja ensimmäinen näyteikkuna. Muistan tämän, kun asuin silloin lähistöllä. Tarkistan, kun ehdin, oliko kyseinen liike muuallakin. Hartikaiset asuivat silloin Koski-Jaakon kadun varrella.
Oli Erkki Hartikaisen pojan vaimo.
Rauha Hartikainen oli paljon Erkkiä vanhempi yli 20v eikä sukua
Tuosta Hartikaisten kotipaikasta en mene takuuseen. Muistini saattaa pettää tässä asiassa.
Erkin vaimo oli Kirsti, alkujaan Kolilta.
"Oikealla puolella tietä Sihvosen Kellosepänliikkeen jälkeen on (...) Leninki- ja Kangasliike Aula sekä rouva Jäntin kampaamo."
Kyseisen kampaamon omistajan rouva Jäntin sukulaisia (tytär?) oli ilmeisesti modisti Bertta Jäntti, jolla oli 1940-luvun lopulta alkaen muotiliike Lieksassa.
Bertta Jäntin Muotiliike sijaitsi Sarkalan vieressä Pielisenkadun varrella Vilkalan talon edessä. Bertta tunnetaan myös paikkunnan hattujen tekijänä.Kuvan Kemikaalikeskus on aikaisemmalta ajalta. Muitakin liikkeitä talossa on ollut.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-50530
Bertta Jäntti lopetti hattujen tekemisen ja muotiliikkeen pitämisen Lieksassa tietääkseni 1960-luvulla ja muutti Kotkaan, jossa hänellä oli kemikalioliike.
Muistelen että nykyisen icellan paikalla oli puutalo, jossa oli ainakin yhdessä vaiheessa -70 luvun alkupuolella jonkun Tolvasen,,olikohan etunimi Eino? pitämä varaosaliike? Korjatkaa jos muistan väärin! Sieltä tuli aina ostettua autoon varaosia!
Jäi liikkeen nimi pois, se oli ET-auto?
Kotilaisen talon vieressä Sairaalakadun toisella puolella Pielisentien varrella oli kaksikerroksinen mansardikattoinen puutalo, jossa Eino Tolvasen ET-auto sijaitsi ainakin vuonna 1976. Aikaisemmin talossa piti sekatavarakuppaa Tauno Nuutinen.
https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-52625?lng=sv
Oliko Pielisentien varrella joku kangas-/vaateliike, jonka omisti Hovilan Inkerin sisar "Anni-rouva?"
"Anni-rouva", eli oikealta nimeltään Anna Maria Korhonen oli eräs Inkeri Ryynäsen sisarista, joka asusteli pääkadun varrella talossa, jota viime aikoina laajensi Ahti Karjalainen "Kauppakartanokseen", eli Retkiaitta. Inkerillä oli kaikkiaan kymmenen sisarusta.
Hertta sisar asui Inkerin kanssa Hovilassa. Sisäänkäynti hänen huoneisiinsa oli keittiön portaikosta.
Olihan siellä Vieno Utriaisen kampaamo liike en muista oliko talo oma tai oliko hän vuokralla.
1950-luvun alkuvuosina alakylällä, jossa asuin, sijaitsi Lieksan Kirja- ja Paperikauppa. Samassa puutalossa sijaitsivat myös Koistisen valokuvaamo, Vieno Utriaisen parturikampaamo ja Bertta Jäntin muotiliike. Talo oli nykyisestä Pielisentie 8 talosta eli entisestä kirjakaupan talosta alakylälle päin Kustaa-Surakan huonekaluliikkeen vieressä.
Myöhempinä vuosinaan Vieno piti liikettään kotonaan Korpi-Jaakonkadulla. Talon seinällä roikkui kilpi Parturi-Kampaamo Vieno Utriainen-Ainsaar.
Kirjoittelen tarinaa Pielisenkadun 40- - 50-luvun rakennuksista Rotkon liiketalosta kaarisilloille kunhan ehdin. Alakylä oli minun "kotiseutuani" 50-luvun alusta 60-luvun puolivälin tienoille.
Alakylä oli minunkin" kotiseutuni" ajalla 1957-1970. Sitten lähdin "maailmalle."
Kirjakauppa sijaitsi entisen lukkoliikkeen tiloissa -60 luvulla? Kauppaa piti muistaaksen Matti Kilpeläinen, hän oli pyörätuolissa, kun oli joutunt metsäpaloa sammuttaessaan kaatuvan puun alle? Näin ainakin minulle kerrottiin? Hänen veljensä taisi olla Sakari Kilpeläinen, pankinjohtaja? Korjatkaa jos on hevosmiesten tietotoimiston uutisia!
Olet aivan oikeassa. Näinhän se sijaitsi. Ennen tätä vuonna 1955 valmistunutta kivitaloa kirjakauppa sijaitsi läheisessä puutalossa mainittuine liikkeineen.
Ol Pielisen rakennusta vastapäätä oli Kustaa Surakan huonekaluliike.
Nykyisen Lieksan Lehden talon paikalla oli Otto Turusen sekatavarakauppa ja sillan puoleisessa osassa vaimonsa pitämä Kemikalio-liike. Seuraavassa talossa oli Karjalan Baari ja Valokuvaamo Henna.
Sitten oli Baarin ja Hennan piharakennuksessa Nuutisen teurastamo. Seuraavana oli SP.n huoltoasema. Huoltoasemasta seuraavana ns.Maalaisten kaupparakennus, toimi Polkupyöräkorjaamo ja ainakin kolme asuntoa. Yhdessä asui pajanpitäjä e.putkonen.
Viimeisenä ennen siltaa oli ol.pielisen Gulf-huoltoasema ja asuinrakennus osuusliikkeen työntekijöille. Tämän rakennuksen alakerrassa autotallit ja ol.Pielisen teurastamo. Vielä rakennuksen vaalean korkeimman osan alakerrassa toimi pesula, jossa pestiin esim Rajanpirtin lakanat, liiketyöntekijöiden työtakit jne. Sekä vielä sauna jossa kävivat liikkeen työntekijät perheineen vuoroittain saunomassa. Saunaa lämmitti Timitrasta kotoisin ollut vanhempi rouvashenkilö A.K.
Todella hyvin muistat ja kerroit. Eipä tuohon ole lisättävää.
Hovilan puolella, tien varrella, lähellä kaarisiltaa oli varanotaari Julius Gustav ”Gösta” Sjöstedtin asuttama punainen hirsimökki. Aiemmin siinä oli ollut Mikko Kiirikoffin kauppa. Talo purettiin vuonna 1974.
Siinä Kiirikoffin talossa asui, Lillin ja Göstan lisäksi, talon toisessa päässä kuorma-autoilija Y.P.n kolmilapsinen perhe.
Mikko vaihtoi nimensä Kiirikiksi (Kiirikki).
Isävainaa anto asianajaja Sjöstedtille jonkun asian ajettavaksi, en muista, minkä. Kun asia ei ruvennu etenemään, isä tokaisi: Taijat ollakkii sianajaja.
Baarin paikalla on nyt kampaamo Sorella! Sitten on se entinen teurastamo, ja senjälkeen oli se teboilin asema! Tuossa teurastamossa aikoinaan meidänkin hirvenruho paloiteltiin!
Rotkon taloa vastapäätä Pielisenkadun toisella puolella oli Lieksan Rautaosakeyhtiö, jonka nurkalta alkaa Moisionkatu. Nykyisen Osuuspankin kohdalla oli Pielisjärven Osuuskassa vuoteen 1958 saakka, jonka jälkeen talossa aloitti toiminnan Pielisjärven osuusliikkeen Leijona-pukimo ja Kauris-kenkä.
Osuuskassan vastapäätä Pielisenkadun toisella puolella oli puinen Kansallis-Osakepankin talo. KOP piti siinä pankkiaan vuoteen 1957 saakka, jonka jälkeen rakennuksessa oli Hannes Pyykösen omistama Lieksan Pukimo vuoteen 1965 saakka. Talo purettiin tuona vuonna. KOP:n pankki- ja asuintalo valmistui vuonna 1957 yläkylälle Kulmaa vastapäätä.
Osuuskassan talon jälkeen alakylälle päin mentäessä ovat manttaalikunnan talo ja Säästöpankin talo sekä Pielisjärven kunnantoimisto ennen Pielisjärven yleisen Osuusliikkeen rakennuksia. Kunnantoimisto taisi olla autokauppanakin, koska katolla oli FIAT -mainos.
Kirjakaupan kulmalta alkaa Simo Hurtan katu, jonka jälkeen ovat Lieksan Kauppaosakeyhtiön rakennukset yläkylän suuntaan. Pihan puolella oli suuri varastorakennus elintarviketukku- ja rautatukkuosastoineen.
https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-118264
Tästä kaarisilloille päin kaikki rakennukset onkin jo mainittu tällä palstalla ja muillakin Lieksan palstoilla. Voidaan vielä mainita, että päätieltä kirkolle päin käännyttäessä, oikealla puolella oli kukkakioski.
Kauppayhtiöllä oli siellä myös siirtomaa- ja tekstiilitukkukin.
Siinä kirkon risteyksessä oli aikoinaan jäätelökioski, sieltä sai maailman parhaita suklaa, ja mansikkajäätelö tikkuja? Samanlaisia kait ne myi muutkin, mutta siitä aina ostettiin!
Silloin taisi jäätelöt olla sokerilla ja aidolla hillolla makeutettuja, eikä niistä mennyt maha kuralle niinkuin nykyisistä, tai silloin sitä sieti laktoosia kun ei ollut näitä hyla juttuja! Nyt meinaa mennä pakki sekaisin kun näkee pakastealtaassa jäätelöpaketin, jossa ei lue laktoositon!
Muistan kioskin. Se oli siinä vielä 70-luvun alussakin. Kioski oli niillä paikkeilla, jossa Simo Hurtan katu yhtyy Pielisentiehen.
Kioskin takana pellolla Varasjoen lähellä oli hylättyjä suuria kellareita, joita tutkimme 50-luvun alkuvuosina. Kenenpä lienevät olleet? Jäivät aikanaan kantatien alle.
Kukkakioski oli lähempänä kirkkoa, nykyisen pumppaamon tietämillä.
https://www.finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0[]=&lookfor0[]=Kirkkotie.&type0[]=Title&filter[]=topic_facet:"Lieksa"&sort=main_date_str asc&view=list&limit=20
Parempi linkki edelliseen viestiin:
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-39734
Olin katsomassa Pietari Brahen patsaan paljastustilaisuutta kirkon edessä vuonna 1953. Nythän patsaan taustalla on ränsistymään päästetty Hovilan kartano ja vasemmalla sivulla Osulan monumentti.
Meikäläinen oli kirkon risteyksen jätskikioskissa kesätöissä -60l loppupuolella. Palkka oli markka tunnilta ja työvuoro kuusi tuntia.
Olin myös toisinaan Mähkön hautausmaan lähellä olleessa kioskissa työssä.
Ihan hyvä palkka silloisen ajan kesätyöstä. ;)
Ettei sitä kukkakioskia olisi pitänyt Koistisen Anni? Siellä oli kovasti asiakkaita haukkuva kiinanpalatsikoira.
Siellä Varasjoen kellareiden lähellä oli hyvä laskea mäkeä.
Kukkakioskia piti Jouhkimainen. Jouhkimaisen pitämä kukkakauppa on edelleenkin olemassa. Omistajat vain ovat vaihtuneet moneen kertaan.
Ajat muuttuu,,ennen paljastettiin patsas,,,nykyisin patsastetaan paljas,,mutta en viitsi sanoa mikä!
Kotiseututalolla on mielenkiintoinen pienoismalli vanhasta Lieksan kauppalasta.
Se valokuvaamo Hartikainen askarruttaa. Minun mielikuva on, että se oli Pielisentie 1 rakennuksessa joskus. Voi olla että unta näin.
Valokuvaamoista muistan kuitenkin Hennan, joka oli siinä nykyisen huonekaluliikkeen talossa S-marketin eteläpuolella. Siinä oli joskus Kekäle ja R-Kioskikin.
Oliko R-Kioski siinä ennen Icellan rakennuksessa olemista? Foto-Henna... oliko ex-Kekälään rakennuksessa, Icellan puoleisessa päädyssä? Nämä toki muistikuvia -80/-90 lukujen taitteessa tai 90-luvulta.
Oikein muistat
Minäkin muista että Hartikaisen kuvaamo olisi ollut jossain vaiheessa pielsientien numerossa 1 ? Tuskin unta nähdään! Valokuvaamo Henna oli joskus vuonna - 84 kulman talossa!
Kerroin tuolla ylempänä, että Hartikaisen valokuvaamon oli Osulan talossa. Sen osoite on Pielisentie 1. Eikä se ole unta. Korpi Jaakon kadun Pielisentien kulmauksessa, ensimmäinen ovi ja ensimmäinen näyteikkuna.
Voi olla, oliko siinä tilassa, missä nykyisin toimii kolmannen sektorin "taidemyymälä"?
Eikös sitä pikkuhiljaa jo näillä asiantuntemuksilla vois semmosta kotiseutuhistoriikkia alkaa rakentamaan vaikkapa vuosittaiseksi tapahtumaksi esim. Vaskiviikkojen yhteyteen? Lieksan ja lähikylien elämää kuvailevana, valokuvien, mahdollisesti videoiden, kertomuksien ym.myötä. Lieksalla ja lähiympäristöllä on rikas perinne mm. metsätyön saralla, puutavaran uittoineen, sahoineen y.m.s. Siirtokarjalaisten tuoma oma vivahde sotien jälkeen ja ylipäätään Lieksan voimakas nousu Pohjois-Karjalan maakunnan toiseksi suurimmaksi liike-elämän keskukseksi. Tietenkään unohtamatta näitä uudenajan "katovuosia", kun kaunis kaupunkimme menetti hyvin suuren osan nuoresta väestöstään Etelä-Suomen ja Ruotsin teollisuuden pelinappuloiksi. Siinä olis tekevälle ihmiselle työsarkaa kerätä tätä historiaa talteen ja tehdä dokumenttia. Se olis hatunnoston arvoinen asia.
Onhan tuota kesäaikaan jo, taitaa olla ihan opastettuja kaupunkikierroksia!
Toivottavasti kaupunkikierrosten oppaat ovat syntyperäisiä lieksalaisia tai pielisjärveläisiä paikallishistorian vahvoja tuntijoita, joilla on into ja halu kertoa ihmisistä, tapahtumista ja paikoista. Oppaat valmistuvat kurssilta, jolla joku heitä opettaa. Viime kesänä oli Lieksan Lehdessä juttu tällaisesta kierroksesta ja hieman jäi harmittamaan, kun eräälle paikalle annettiin lehdessä väärä nimi. En tiedä oliko virhe oppaan vai toimittajan. Mielestäni oppaan pitää pyrkiä ehdottomaan täsmällisyyteen eikä ainakaan pidä keksiä omia tarinoita. Toimittaja oli siinä tapauksessa vieraspaikkakuntalainen ja oli saattanut kuulla kohteen väärin. Pidän kaupunkikierroksia hyvänä asiana ja toivon, että ne pyörivät myös ensi kesänä. Tarvetta saattaisi olla myös vieraskielisistä opastuskierroksista.
Tässäpä malli esimerkki yhden mulkun ketjusta jossa yx ip suoltaa matskua tähänkin ketjuun.
Jouhkimaisen kukkakauppa oli jos en muista väärin jotensakin Kauppayhtiön takana.
Eikö sitä lentokonneesta kuvattua matskua olis Lieksasttaa pilivin pimmein? Eri vuosikymmeniltä. Siitähän sen näkköö, miten oma mualima muuttuu. Siinä oes jollekkii väläkylle tyypille kehityksen paekka. Ne kun taaluks laettas kirjaston seinälle, niin pitäs varmmaan luajenttoo torille vaneritelttaan.
Lieksasta ja sen ympäristöstä on kymmeniätuhansia kuvia otettuina sekä ilmasta että maasta ja ne ovat yksityisissä kokoelmissa tai museoiden kätköissä. Pielisen museosta voi tilata tai käydä lunastamansa haluamansa kuvan, mutta kuvilla on hinta. Kävin museolla viime vuonna tilaamassa yhden mustavalkoisen kuvan sähköisessä muodossa ja sille tuli hintaa käsittelyineen noin 25 euroa. Lisäksi kuvan käytöstä pitää tehdä paikan päällä kirjallinen sopimus, eli että kuva tulee vain omaan käyttöön. Kuva on nyt omassa käytössäni seinälläni kehystettynä.
Olen sitä mieltä, että kuvien pitäisi olla jollakin tavalla helpommin ihmisten nähtävinä ja ihailtavina. Pielisen museolla on tällä hetkellä noin 70 000 valokuvaa. "Jokainen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa".
Kehityksen paikka olisi tosiaan ja rikas rahoittaja tarvittaisiin myös, jos jotain näyttelyä kyhättäisiin menneistä vuosikymmenistä vaikkapa kirjastoon.
Lain mukaan ne ovat ilmaisia miksi keksiä joutavia
Etsihän sellainen laki, jossa kuvat olisivat ilmaisia. Joka tapauksessa museon kuvat ovat ihmisten ottamia ja niitä suojaa tekijänoikeuslaki. Sen takia kuvan käytöstä tehdään lain mukainen kirjallinen kuva-aineiston lainaus- ja käyttösopimus, jonka allekirjoittavat Pielisen museon edustaja ja kuvan käyttäjä. Yhden kuvan kopiontikulut sähköpostiin lähetettäväksi ovat 14 euroa ja kuvan kertakäyttökorvaus on 10 euroa. Yhteensä siis 24 euroa yhdeltä kuvalta. Tärkeää sopimuksessa myös on, että kuva tulee vain oman käyttöön.
Museo toimii täysin lakien mukaan.
Jatkan vielä. Tässä vaiheessa sähköpostiin on tullut museolta haluttu digikuva, jonka voi tulostaa itse, jos omistaa kelvollisen valokuvien tulostuslaitteen. Yleensä kotitulostimissa suurin kuvakoko on vain A4. Oman kuvani teetin kuvastudiolla kokoon 42 cm x 54 cm, joka sopi hankkimaani kehykseen. Kopio maksoi 35 euroa ja kehys pari kymppiä. Taululle tuli hintaa kaikkiaan noin 80 euroa.
Museoviratso voi olla eri mieltä!
Eiköhän museoviraston ihmisten kanssa jonkunlainen kompromissi löytyis, luulisin.
Mielenkiintoista. Lieksan historia kuvina kiinnostaa varmaan monia.
Kun kohta eläkkeelle pääsen, on aikaa ryhyä hoitelemaan asioita lailliselle puolelle. Verorahojamme on tarpeeksi kusetettu muutenkin ilmaiseen hyvään.
Toimistokin on jo katsottuna. No, valitettavasti ei ihan Lieksasta.
PS. Hävyttömän väärämieliset kopmromissit eivät minulle kelpaa.
Tunnen sieltä eräänkin yksityisen jolla on tuhansien kuvien arkisto.
Ei anna käyttöön, mutta näyttää kyllä.
Oletko se sinä itse ja mistä olet saanut ne ja miltä ajalta ne ovat....
Vuosilta 1950 - nykyaikaan.
Minun valokuvani keskittyy lähinnä luontoon, Suomessa ja muissa maissa.
Onko luettelosta poissa kirkon risteyksen luona ollut Karjalan Baari jonka erikoisesta< ikkunanpesusta joskus kerroin.
Myös Levy nimisen suvun omistamasta musiikkikaupasta ei huomaa mainintaa.
nannastiina65 kirjoitti tuolla ylempänä: "Ol Pielisen rakennusta vastapäätä oli Kustaa Surakan huonekaluliike. Nykyisen Lieksan Lehden talon paikalla oli Otto Turusen sekatavarakauppa ja sillan puoleisessa osassa vaimonsa pitämä Kemikalio-liike. Seuraavassa talossa oli Karjalan Baari ja Valokuvaamo Henna".
En enää lähtenyt luettelemaan uudelleen, kun kaikki rakennukset näyttivät olevan jo mainittu.
Levy vai oliko Lewy on ketjusta poissa. Sitä sivuttiin joskus viime vuoden puolella samantapaisessa ketjussa. Siellä kerrottiin silloin myös Havukkaniemen korjaamotoiminnasta.
Kaarisilta korjataan!
https://aijaa.com/J7gwut
Kyllä löysit tosi sattuvan kuvan, saat täydet 10 pistettä.